Hopolla tiedossa ankaraa remonttia hammas- ja kenkäpuolella. Aamulla Kari paineli tallille, jossa hokittomat hevoset odottelivat boxeissaan kärsimättöminä. Pikaiset moikkaukset Hopolle karsinaan ja sitten auttelemaan tallinpitäjää siirtelemään muutamaa raspaukseen ja kengitykseen menevää hevosta boxista toiseen ja työn alle. Hopon vuoro koitti päästä raspattavaksi ja vähän homma omistajia arvelutti – sitä kun ei oltu meidän aikana vielä kertaakaan tehty. Turha huoli. Polle otti levittäjän kiltisti suuhun. Pieni takajalan polkaisu kertoi ettei ihan mielekästä ole, mutta sen jälkeen seisoikin kuin patsas kaikkien kolmen eri viilan ajan. ”Hampaat ovat hyvässä kunnossa”, sanoi eläinlääkäri, joten meni käsiraspilla. Koko homma oli ohi n. vartissa.
Raspauksen jälkeen Hopsu joutui Silverin boxiin odottelemaan, tallin toisen käytävän toimiessa kengitystilana Silverille ja Wilin taasen ollessa vesiboxissa kengitettävänä. Melkoista vilskettä siis. Silverin valmistuttua saatiin taas raspattavia ja kengitettäviä hevosia siirtelemällä Hopsu Anssin huomaan. Nätisti polle seisoi vanhojen kenkien irroitukset, kavioiden vuolun, viilauksen ja uusien kenkien sovituksen. Pieni paniikki iski päälle kun ennen allelyöntiä porattiin kenkiin reiät hokkeja varten. Pienellä teputuksella ja pään viskelyllä siitäkin selvittiin ja piinaavan porakonemetelin loputtua heppa sitten rauhoittuikin ja kengät lyötiin jalkaan.
Vihdoin pääsee polle pihalle. Kyllä pidossa löytyy. Äijä sudittaa ylämäkeen ja liukuu alamäkeen matkalla tarhoille, mutta hepan kenkä pitää!