Mä kuppasin töissä mutta Kari pääsi kuin pääsikin viemään Lauran hevosta Ridasjärvelle. Lastaamisen kanssa oli vähän neuvoteltavaa ja varmaankin Laura oppi taas jotain uutta.
Hevonen saatiin kohteeseen ja pääsi tallilla suoraan karsinaan. Tatanka teki heti tuttavuutta ja kaksi muuta suhtautuivat tavanomaisen koleasti. Mietittiin, että tulokas saisi ainakin aluksi tarhata yksinään, jotta muuttunut tilanne tulisi tutuksi kaikille. Tallissa tamma oli kohtalaisen rauhallinen ja heinä maistui niin kuin kuuluukin.
Mulla on suomenhevoskuume. Ystääpiiri tuntuu ottaneet vaivani tosissaan ja saan koko ajan vinkkejä ja linkkejä, mutta ei vaan tunnu oikeaa löytyvän. Missähän lymyävät ne 160 säkäiset, hyvän liikkeen omaavat ja terveet ruunat??