08.10.2017

Tänäänkin ponkaistiin kuudelta ylös. Kari lähti tallille ja mä jäin odottelemaan papparaisia kotiin reissultaan. Papparaiset tulivat ensin ja kiirehtivän omaan kotiinsa. Kari kotiutui puoli yhdeksältä. Töllötettiin hetki Formulaa, joka ei kyllä nykyään jaksa kiinnostaa yhtään. Vettä sataa kaatamalla ja seuraava viikko on pelkkää sadetta. Jippijaijee.

Aamupäivän mittaan mitään muutosta säätilaan ei tullut ja koirakin piti vetää väkisin pihalle. Vähän ennen kahta päätettiin kuitenkin, että pakko se vaan on lähteä liikenteeseen. Kari oli luvannut lyödä Nadirin kenkään. Kun päästiin tallille, niin asiakas siellä jo nuokkui. Mun piti tehdä yhtä ja toista, mutta unohdin askareeni tyystin, kun sain teeseuraa. Samalla muistin, että mulla oli Liettuan reissulta ostetut teet vielä maksamatta, joten olen kohta kuukauden ollut teepummina. Onneksi meille oli heinäkuorma juuri tulossa ja sain maksettua velkani.

Neljältä tosiaan auto pörähti pihaan. Kari lopetteli kengityshommaansa ja siirryttiin kantohommiin. Onneksi Taina ja Rita olivat paikalla. Jostain syystä paalit alkoivat tosi nopeasti painaa enemmän ja enemmän. Ja onneksi kuljetusporukka oli myös aktiivisia kantamaan. Ripeästi ne paalit taas siirtyivät suojaan. Nyt on talvi enemmän kuin turvattu ja Sellalle on kuivaheinää seuraavaan laidunkauteen asti.

Kun työt oli tehty, niin istuttiin vielä hetki teen ja kahvin äärellä. Koiran painivat ja eläväinen pälätys täytti tallituvan. Käytiin Tainan kanssa tarkastamassa kuivatushuonetta ja ihan ei annettu kiitettävää arvosanaa. Karin puomit on liian lähellä toisiaan ja liian lähellä hyllyä. Muuten systeemi on toimiva. Pitäisi nyt vaan saada hanke valmiiksi ja parempi lämmönlähde tilaan. Sekä myös valo.

Tyttöjen kanssa juteltiin vielä vähän valmennusjuttuja. Kunhan Urjala on viety läpi, niin edessä on enää kevyt hassuttelu Kuumassa ja kauden niputtaminen. Pyritään tapaamaan lähiaikoina ja samalla tekemään tulevan vuoden suunniltemat. Jännä nähdä, mitä saadaan vuodessa aikaiseksi.