Jännä kosteahko lämpimähkö keli. Ei ihan sada, mutta ei paljon muutakaan. Ekat ratsukot lähtivät aamulautalla jo kohti Kõrvemaata. Päivän edetessä sinne tipahteli 11 suomalaista hevosta ratsastajineen ja huoltojoukkoineen. Kun me toimihenkilötkin saavutamme kohteen huomenna, niin pikaisen laskutoimituksen mukaan meitä pörrää venuessa yli 50 naamaria. Se on melkoinen määrä! Matkaratsastus lajina on kasvanut maailmanlaajuisesti huimasti ja sama suuntaus näkyy myös meillä kotimaassa. Ja vaikka sisäiset ristiriitaisuudet repivät lajia, niin kasvu on kiistaton. Ja ennen kaikkea se näkyy ylemmille tasoille nousseiden ratsukoiden määrässä. Kärki on edelleen yhden tai kahden ratsukon varassa, mutta jos ulkosuomalaisia ei tähän tilastoon noteerata, koska eivät vaikuta täällä, niin kv-tason rastukoiden määrä on muutamassa vuodessa kasvanut merkittävästi ja tulee kasvamaan tämänkin vuoden aikana. Hyvässä nosteessa ollaan ja katseen on jo suunnattu ensi vuoden PM-kisoihin, jotka järjestetään taas Morvassa. Odotan kyläö menestystä jo tämän vuoden PM-kisoista, ainakin joukkuekisasta, mutta päätavoite takuuvarmasti kaikilla nytkin Virossa starttaavilla on vuoden päästä Morvassa.
Mulla on oli vielä napakka työpäivä ja illalla keräilin kamppeita kasaan, julkaisin vielä Liedon yökisan kutsun ja kuulostelin tunnelmia lahden toiselta puolelta. Kommelluksitta ei matka ihan kaikilta sujunut tälläkään kertaa, mutta se kuuluu asiaan. Vähän oli jäänyt kotiin kamoja ja viedään puuttuvia juttuja huomenna perässä. Levollisin mielin kilpailijat vetäytyivät yöpuulle ja jokaiselle löytyi sopiva pielus, johon päänsä kallistaa.
Caro puuhaili tallilla ja Kari kävi ratsastamassa Urhon. Pitkäs aikaa nautiskelivat kouluratsastuksen ihanuudesta kentällä. Samalla Kari palautti tarhojen langat normaaliin muotoon. Tämähän tarkoittaa sitä, että nelikko pystyy elämään sulassa sovussa. Siltä se ainakin tällä hetkellä vaikuttaa. Ovat nyt olleet varsin pitkiä päiviä pihalla ja jos viikonlopuna on niin lämminta kuin luvataan, niin voisivat olla jo öitäkin ulkona. Kevättä ja kesää, sitähän tämä lupaa. Pitääkin käydä taas katsomassa, miten laidun kasvaa.
