Kuudelta valokello helähti lirkuttamaan. Kari lähti töihin ja mä lähdin hakemaan ”tulevaa instajulkkista” aamutalliin. Auriko paistoi kivasti ja keväiseltä tuntui, vaikkakin vähän kirpsakalta. Hevoset laitettiin ulos. Koko nelikko takaovesta. Orvokki päätettiin ekana, valkoiset louskuttivat hampaitaan. Sitten Tatanka, joka on ollut kovin sovitteleva tässä uudessa tilanteessa ja viimeisenä sitten valkoiset hirmut. Pientä pyrähtelyä pihassa, mutta kukin löysi oman heinäpussinsa ja keskittyivät syömiseen ja me teimme aamutallin ja joimme kupposet teetä. Yhdessä kauhisteltiin kissojen lahtaamaa jänistä ja kun oltiin poistumassa paikalle, niin siitä oli enää luuranko jäljellä. Hirveitä petoja!
Kun aamuheinät olivat huvenneet, niin Laura haki Sellan harjauseen, löi sille Champion Pron selkään ja suuntasi pellolle. Isolla ympyrällä työskentelivät kooten ja kasvattaen niin ravia kuin laukkaa. Meno näytti yllättävää kyllä hyvältä ja hallitulta. Lauralla oli kiire äitienpäivälounaalle joten minä vahdin kelloa ja lopetun treenin tytön mielestä aivan liian aikaisin, kun kaikki meni kerrankin niin hyvin. Totesin, että homma kannattaakin lopettaa aina silloin, kun menee hyvin. Vähän vastentahtoisesti tyttö teki loppuverkat ja palautti tamman takaisin tarhaan. Sanottin nopeat heipat ja jätettiin lauma nauttimaan auringosta.
Caro lisäisi iltapäivällä heinää ja iltasella myöhään käytiin ottamassa hevoset sisälle. Siististi tulivat. Pakkasin Kaitsua varten Podiumin satulakassin täyteen kamaa. Pari satulaa ja parit suitset. Ilmoitin miehellä, että saa hakea ja hengellään joutuu vastaamaan, sillä paketin arvo oli kolmisen tonnia. Päätyvät Hevoset Kaivarissa- tapahtumaan näytille. Toivottavasti palaavat myös hyväkuntoisina takaisin kotiin.