Viime viikon lopulla kyseltiin käyttöoikeutta yhteen valokuvaan ja nyt huomasinkin ilokseni, että se oli päätynyn NBCH-kilpailun mainosposteriin. Ja viimeistään alkaa monen suomalaisenkin ratsukon kahteet suuntautua tiukasta syyskuuhun ja Liettuaan. Toivottavasti kaikki natsaa ja monen, monen voden työ alkaa tuottaa hedelmää. Olisi jo korkea aika.
Kävin töiden jälkeen nappaamassa Lauran kyytiin ja kiirehdittiin tallille. Sella otettiin puomille ja raavittiin irtokarvat pois erilaisia apuvälineitä apuna käyttäen. Tamma on ollut poikkeuksellisen paksussa talvikarvassa, joten kyllä nyt pöllyää. Pakotin jopa Lauran ottamaan vaihtovaatteet mukaan, jotta autoni ei karvaannut enää yhtään enempää. Tosin sain palautetta jo Jämsässä, että auto pitäisi välillä pestä ja imuroida. Mutta siltikin, karvakuorrutusta en sinne halua.
Koirakin ehti siinä karvasulkeisten aikana ottaa hatkat, mutta lopulta homma oli valmis ja tyttö pääsi selkään. Vähän hän oli protestoinut satulattaratsastusta. Se kun kuulemma kentällä vaatii niin kamalasti (heh heh). Pitää koko ajan keskittyä ja pitää tasapainoa yllä. Niinpä! Hetken päästä kuitenkin ravailivat siellä jo ihan villini. Tyttö sai todeta, että Sellan askellus on todella tasaista, joten siellä on suhteellisen helppo olla myös ilman satulaa. Laura on ottanut tavaksi aina laittaa mittauslaitteiston päälle ja näin ollen saatiin tälläkin kertaa hyvää tietoa harjoituksen kestosta ja pituudesta. Laurahan on paljon ottanyt oppia kuluneen sisäruokintakauden aikana ja yksi selkäytimeen mennyt asia on se, että jokainen harjoitus mitataan ajallisesti ja matkallisesti ja pidemmät lenkit myös sykkeellisesti.
Tarhat ovat sulaneet viimepäivien aikana merkittävästi. Muutama aurinkoinen ja tuulinen päivä, niin maa olisi näkyvissä. Takatarha on velliä ja paskaa on melkoisesti, mutta jos vaikka viikonloppuna urakoitaisiin. Paljon on muutakin nikkaroitavaa ja uusittavaa. Kevät on sillä tavalla raaka aikaa, että sulava lumen alta paljastuu kaikkea epämiellyttävää, jotka on vähän niin kuin omassa mielessä jopa unohtanut. Nyt ne hoidettavat jutut ovat taas nähtävissä ja siis tehtävänä.
Kun Laura alkoi lopetella, niin otin kaksi muuta jo sisälle. Olin hoitanut seuraavan päivän heinityksenkin jo lähes valmiiksi. haaveilen automaateista, jotka laukeaisivat pitkin päivää, mutta ehkä Kari paneutuu aiheeseen laidunkauden aikana. Heinäverkot tyhjenevät omaan makuuni vähän liian nopeasti. Ideaali olisi, että aamuksi laitettaisiin heinäverkut ja iltapäivällä saisivat toiset annokset automaateista.
Tallissa vielä harjattiin kaikki. Kyllä Urhosta ja varsastakin karvaa lähtee. Pedro osallistui sillä tavalla, että kaappaili karvatuppoja käytävältä hampaisiinsa ja pollytti niitä tallituvan lattialle. Sais sitten vielä tampata tallituvan käytävämaton ennen kuin päästiin kotimatkalle. Likan kanssa vitsailtiin ajomatka aikana. Laura on jotenkin virkistävää seuraa. Sellainen vähän erilainen nuori. Ypäjälle on laitettu haku vetämään ja uho on kova, että menee sinne sisälle vaikka viimeisellä varapaikalla. Annoin vähän valmennusta, miten pääsykokeissa kannattaa toimia. Täytyy toivoa, että opiskelupaikka heltiää.