Arvoin aampäivän henkilöstökoulutuksessa, että lähdenkö Jämsänkoskelle jo tänään vai vasta aamulla. Mummeli oli kuulemma jo odotellut perjantaivierasta, niin tokihan sitten töiden jälkeen vedin kamat nippuun ja kuuden kieppeillä lähdin ajelemaan Jämsää kohti ja Kari paineli tallille hoitelemaan arkisettiä. Hänelle sattui päivystys tähän viikonloppuun, jotein ei tohtinut lähteä tuomaroimaan yli kahden tunnin ajomatkan päähän. Onneksi oli luvannut kuitenkin olla teknisenä taustatukea.
Ajomatka meni hyvin ja mietin siinä jännää äänikirjaa kuunnellessani, että oikeastaan kerta toisensä jälkeen tuo matka muuttuu lyhyemmäksi. Tosin on ihan eri asia reissata tuonne seuramme sydänmaille henkilöautolla tai koppi perässä ja hevoset kyydissä. Ennen yhdeksää kopistelin kassieni ja pussieni kanssa Mummelin pirttiin ja saman tein pääsin auttamaan tietoteknisissä ongelmissa. Lisäksi sain käteeni Trackereiden lisenssipaperit ja päivitimme lisenssin.
Puolen yön tietämillä pääsin nukkumaan ja Kari teki kotona samoin. Sitä ennen olin vielä ehtinyt vähän viestitellä valmennettavien kanssa. Sieltä ollaan taas tulossa nuoreuuden innolla kisaan mukaan.