Kari lähti vähän kuuden jälkeen tallille. Sitä ennen kantoi mun autoon pari isoa kassillista kurssimateriaalia. Vähän ennen kahdeksaa pakkasin Pedron kyytiin ja lähdimme ajelemaan Karjalohjalle. Siellä oli tarjolla ihan täyteen myyty (30 henkeä) matkaratsastuksen alkeiskurssi (sääntökoulutus). Iloisessa porinassa vierähti päivä ja tästä lisää Tien päällä -osiossa.
Kari pisti tallilla tuulemaan. Ensin tallityörutiinit ja vähän muutakin. Tatanka jäi taas tavoilleen uskollisena hihhuloimaan tallin käytävälle. Sen pitää vähintäänkin tarkistaa, että muiden hevosten ruokakupit oli syöty tyhjäksi. Ja vaikka olisikin, niin varmuuden vuoksi kupposet kannattaa livoskella ainakin läpi. Tuli mieleen se doping-juttu, missä viisari värähti, kun hevonen oli livoskellut naapurin kuppia.
Seuraavaksi Sella pääsi kaviohuoltoon ja sen jälkeen sai satulan selkäänsä. Kari kruunasi kokonaisuuden ottamalla Urhon suitset käyttöön. Peltotreeni kertoi sen, että coockit eivät ole tamman tarpeita vastaavat. Vajaan tunnin pyörivät peltoja ympäri, matkaa kertyi kympin verran ja kerran ehti tamma lähteä lapasestakin ihan tyylikkäästi. Aurinko paistoi ja hiki tuli. Ei siitä sen enempää. Ratsastaja pysyi kuitenkin selässä ihan loppuun asti.
Seuraavaksi vuorossa oli Urho. Kierroksia kertyi kuusi (käynti, ravi, laukka, laukka ravi käynti) viitisentoista kilsaa tuli mittariin ja tunti homaan meni aikaa. Hiki tuli myös herralle. Melassivesi maistui urheilun jälkeen tyytyväisenä ruuna pääsi hommien jälkeen väliheinille.
Viimeisenä oli vuorossa Tatanka. Käppäilivät pitkällä riimunarulla suitsittuna pitkin peltoa. Puolisen tunti puuhasivat ja sitten oli päivän liikutukset tehty. Kari kävi jossain välissä syömässä ja jatoi tavanomaisella tarmolla touhujaan. Mä olin viideltä kotona ja odottelin vähän syöminkejä, mutta äijä sitten kuudelta kotiutui nugettien kanssa. Nopea einestys ja sitten Kari lähti ottamaan hevosia sisälle. Yhdeksän jälkeen palaili takaisin ja mä olin jo vetäytynyt koiran kanssa punkkaan. Koville otti munkin reissu, mutta selkä kesti homman suhteellisen hyvin. Koira oli ihan sippi, joten sikeästi nukuttiin aamuun asti.