Samaa settiä! Maa on kova ja pakkasta viitisen astetta. Perjantaina Satu kävi Tatankan kanssa kuitenkin pellolla. Pukkia ja kikkailua oli tarjolla, mutta välillä myös hölkkäili ihan toivotulla tavalla. Innoissaan oli ollut ja kovin ollakseen sitten taas kun hommat oli tehty. Koska kulkureitti on blokattu, niin olivat menneet pienestä pihaportista, mutta paluu samaa reittiä ei sopinut nuorison pirtaan. Kiersivät sitten ryteikön kautta, joka kaikesta päätellen sopi neitokaiselle paremmin. Tutkimattomat ovat tyttöhevosten aatokset.
Hevosia on juotettu nyt aktiivisesti vaikka lämmitty vesiastia hoitaa asiansa erinomaisesti. Runsas iltajuotto tekee sen, että vesikipot ovat usein aamulla ähes koskemattomat. Tiedä sitten, onko sekään hyvä suuntaus. Vatsat kasvavat ja edes kohtuullisia kelejä odotellaan.
Joulu lähestyy uhkaavasti. Olen tänä vuonna karsinut kaiken mahdollisen. Töissä touhuilen joulumaata joka päivä, joten kotona on vähän vaisumpaa. Tallille laitettiin jouluvalot ja joululiinat. Kyllähän se niin on, että joulu tulee ihan joka vuosi. Riippumatta siitä kuinka paljon näkee asian eteen vaivaa. Pientä laittelua kuitenkin täytyy olla, eihän joulu muuten tunnu joululta. Ja lahjoja pitää antaa ja vähän tietenkin myös saada. Ja jos vaikka sitä lunta, niin moni asia muuttuisi paremmaksi.