Seitsemältä tuli jo laitumelta viesti, että tilanne rauhallinen. Vähän ennen kymmentä kävin itsekin kurkkaamassa, että siellä sitä oltiin. Ei ihan yhtenäisenä laumana, mutta samalla kulmalla kuitenkin ja kaikilla turvat maassa.
Kymmeneltä siirryin tallille, sillä Linda oli tulossa visiitille. Myrskyn jäljiltä maahan pudonneita oksia ja risuja oli paljon. Kelottuneet puut eivät ole kyllä paras yhdistelmä navakan tuulen kanssa. Kari on muutamaan kertaan todennut, että pari rankaa pitäisi kaataa. Tai ainakin kaataa siihen mittaan, että niistä saa hyviä hinkutustolppia, mutta latvuston oksat eivät enää voi pudota kenenkään päälle.
Linda saapui ja kävimme perinpohjaisen kierroksen läpi. Sitten suunnattiin laitumille Lindan tuomien tuliaisomppujen kera. Sella siellä pötkötti Hopon jaloissa. Urho ja Tatanka tulivat heti hakemaan omppunsa, mutta pariskunnalle piti viedä eteen ja Sella juuri ja juuri viitsi nousta jalkeille. Linda ihaili varsaa ja napsikin siitä runsaasti kuvia. Isohan se jo on, mutta kuitenkin silmin nähden lapsi, joten sulattaa edelleen sydämiä.
Karikin ilmaantui tallille ja juotiin vielä nopeat kahvit. Sitten Linda lähti taas perhevelvollisuuksiensa pariin ja me iskettiin kiinni aitaan. On purettu vanhaa, suoristettu tolpat ja lyöty uudet laudat. Lopuksi vaihdan langat. Homma on edennyt ja ennen iltaa kaiken pitäisi olla valmista.
Yhden jälkeen Kari nosteli Urhon varusteet Rangeriin ja suuntasi laitumelle. Urholla oli taas lenkki edessä. Lopettelin omat aitahommani ja puhaltelin vielä hetken roskarovion hiillokseen ja lähdin sitten laitumen suuntaan. Ajattelin, että käyn katsomassa mitä Tatanka tuumaa, kun tulta syöksev lohikäärme on hetken poissa. Kari oli juuri lähtenyt liikkeelle ja näin ratsukon etenevän kohti Riitan kanssa sovittua tapaamispaikkaa.
Laitumella kolmikko oli sulassa sovussa. Pienoinen tuuli piti ötökät kutakuinkin loitolla ja aurinko lämmitti mukavasti. Kävin sanomassa heipat ja kiirehdin takaisin autoon. Ehdin juuri parahiksi moikkaamaan Riittaa ja toivottamaan ratsukoille hyvää matkaa. Edessa oli taas n. 20 km lenkki. Riitta näytti Karille uuden lenksan, joka olikin kovasti äijän mieleen. Mukavaa, mutta hyväpohjaista metsäpolkuakin oli tarjolla. Urho liikkui mielellään ja toivottavasti vuohisongelmat saadaan nyt myös järjestykseen. Sykkeet olivat matalat, mutta vauhtikin oli varsin maltillista.
Illalla käytiin vielä tekemässä aitaprojekti loppuun ja samalla polteltiin vanhaa olkea ja muuta roskaa. Nuotio olikin käyhännyt pihalla koko päivän. Vähän yhdeksän jälkeen hämärissä ajeltiin vielä tallille. Lauma oli ihan laitumen perällä. Urho ja Tatanka vähän irti, mutta selvästi kaikki kuitenkin yhdessä. Bongasivat auton ja lähtivät valumaan porttia kohden. Emme kuitenkaan olleet aikeissa käydä niitä enää rapsuttelemassa, joten käännettiin auton nokko kotia kohti ja poistuttiin paikalta.