Aamupäivällä tuli kännykkään Satulta viesti. Hän oli käynyt hevosia tervehtimässä ja samalla pässyt tervehtimään komeaa Herra Hirveä. Jättiläinen oli hengaillut kaikessa rauhassa vastakkaisella pellolla. Hevosten puolella tammat nauttivat kauneusunistaan ja ruunat pitivät vahtia, mutta ne eivät reagoineet hirveen millän tavoin. Illalla kuulin, että sama uroshirvi on nyt näyttäytynyt pellolla jokusen kerran ja tarkoitus on metsämiesten avulla häätää sitä vähän kauemmas. Eipä siitä mielestäni haittaa ole, mutta tietenkin, jos pyrkii samalla laidunlohkolle, niin saattaa tulla kaaos.
Illalla aloitimme tallilla aitarempan. Osa takatarhan tolpista on ihan killissä ja aidat nuokkuvat mihin suuntaan sattuu. Viikonloppuna keräsin jo langat pois ja nyt oikaistaan tolpat ja kiinnitetään laudat jämäkästi ja ryhdikkäästi. Kari ensin vähän meinasi, että mitä jos vaan lyödään pari uutta tolppaa, mutta ei siinä mielestäni olisi ollut mitään järkeä. Heti kun muutama tolppa oli laitettu ja vedetty aita ryhtiin, niin silmä lepäsi. Aika pienestä se tässäkin asiassa on kiinni.
Käytiin vielä moikkaamassa hevosia Niiden seurassa vierähtää aina hyvin aikaa. Kerättiin vähän lanjoka ja aitoja pois laitumiltakin, niin saadaan väljemmät tilat hevosille, jos vaikka saataisiin ne viikonloppuna yhteen. Erika purkaa laitumet joka tapauksessa laidunkauden jälkeen, joten hänenkin työnsä vähän helpottuu, kun tehdään omia muutoksiamme. Omput maistuvat kaikille. Tatankakin on päässyt niiden makuun. Karvaa on alkanut lähtemään, joten sekin kertoo siitä, että talveen aletaan varautua.
Laitumen kulmalla käytiin vielä kiihkeää kuivikekeskustelua. Erika aikoo kokeilla hamppua. Moni on kertonut olevansa hampukuivikkeesta kiinnostunut, mutta en oikein tiedä ketään, joka sitä käyttäisi ja osaisi antaa käyttäjäkommentteja. Onhan hamppu meilläkin ollut vaihtoehtona, mutta toistaiseksi hinta on ollut meidän makuun liian korkea. Vaikka se on vuodessakin jo laskenut merkittävästi. Täytyy nyt vielä seuraava sisäruokintakausi seurailla tilanteita ja miettiä ensi kesänä uudelleen, jos vaikka lähdettäisiin kokeilemaan.
Kävin vielä kopeloimassa alkukesällä jalkansa loukanneen hevosen kinttua. Vihdoinkin se alkaa olla ihan oikeasti parempi. Kärsivällisyys ehkä palkittiin tälläkin kertaa. Toivotaan näin
