Kävin aamulla tervehtimässä tammat ja ajelin siitä poikien laitumille. Vaikka on jotain harmittavia juttuja, niin hevosten kanssa ne aina haihtuvat. Harjailin heput ja vietin siellä muutenkin tovin aikaa. Turpa on maassa koko ajan ja sen toki huomaa. Mutta kesä on lyhyt, joten nauttikoot nyt. Tallilla olisi kamalasti hommaa ja syksy on liian lähellä. Joudumme varmasti aika tarkkaan miettimään syksyn kisareissuja, mihin on mahdollista ajankäytöllisistä syistä lähteä.
Liitosta tuli tieto, että Alina ja Nea lähetetään EM-kisoihin. Olin lupautunut jojoksi, jos edustajat lähetetään. No näin nyt sitten kävi, joten syyskuun puolessa välissä on tiedossa reissu Slovakiaan. Hienoa päästä mukaan ja olisin ihan pitelemättömän innoissani, mutta vähän fiilistä laimentaa se, että hommaa olisi kotonakin ja vapaa-aika on kortilla ja töistä joutuu tietenkin ottamaan taas vapaata. Pieniä hidasteita kuitenkin vaan.
Päivä arvottiin, että tuleeko Miva moikkaamaan varsaa vai ei. Sääennuste oli aika surkea. Päätettiin kuitenkin uhmata kohtaloa ja sadetakit kainalossa mentiin tallille. Karilla oli Ridasjärvellä hoidettava asia, mutta liittyi vähän myöhemmin joukkoonsa. Ehdittiin Mivan kanssa jo hakea tammat sisälle ennen kuin Kari tuli. Miva toi tuliaisina valtavan säkin leipää ja Tatanka sai ensimmäisen oman harjansa. Miva oli aivan häkeltynyt siitä, että vielä ei ollut harjalaatikkoa hommattuna. Harja pääsi heti käyttöön, sillä hevoset olivat ihan kurassa. Kumpikin. Touhuiltiin iltatallitouhuja ja Miva naureskeli pikku-tyypin tomeruutta. Onhan se valloittava pakkaus!