Suoraan töistä painelemme tallille. Kari ottaa Snullertin ja minä Hopon. Hevoset ovat märkiä ja kuraisia, joten harjalle on töitä.
Teemme pitkän ja rauhallisen kävelyretken pitkin sänkipeltoja. Sadekuurot ovat tehneet sen, että maa on kostea ja raskaskulkuinen. Lisäksi ilma on niin hiostava, että hiki virtaa pitkin ratsastajien selkää. Minä teen matkaa pari tuntia ja Kari puolitoista.
Kun lopputyöt on tehty, jää Hopo tarhaan odottelemaan iltamurkinaa. Mietimme, että kuinkahan pitkään pidämme sitä vielä yöt ulkona. Karia huolestuttaa sade ja minä taas olen syvällä sisimmässäni vähän huolestunut siitä, että öisin on jo niin pimeää 🙂 Taitaa olla taas sitä kuuluisaa inhimillistämistä.