Vuodenaikaan nähden lämmin ja kostea keli. Tarhat liejuna ja Hopo tuli pitkin askelin portille vastaan, kun menin sitä hakemaan. Tassu- ja pussukkapesulle ja sitten puomille harjattavaksi.
Hopo oli vähän malttamaton, olihan sillä sunnuntaina ollut vapaapäivä. Rauhassa kuitenkin harjasin ja puunasin ja selvittelin jouhetkin tarkkaan. Kypärä oli jäänyt taas väärään autoon ja jouduin reippailemaan paljain päin.
Kiersimme lämmittelyksi radanvarsikiepin ja sitten pitkästä aikaa teimme hommia kentällä. Hopo toimi hyvin. Ensin käynnissä voltteja, pysähdyksiä ja pakituksia. Sitten siirryimme raviin ja teimme paljon voltteja ja kiemurauria ja välillä pysähdyksiä ja siitä suoraan raviin. Lopuksi laukattiin jokunen rundi ja ravattiin rennosti loppukiemurat.
Päästeltiin vielä hiekkatietä kääntärille ja siitä takaisin metsäläntille. Siitä käännyimme metsään ja Hopolla olikin mieletön pissis. Pikkuruinen retkeily metsässä ja päästelimme vielä takaisin kanalalle. Sen jälkeen jäähdyttelimme radan vartta takaisin, kävimme kolmisoinnulla ja köpöttelimme takaisin tallille.
Sopivasti tuli sadekuuro, kun olin hypännyt selästä alas ja kipaisin kiireesti viemään satulaa sisälle. Kun tulin takaisin, niin koko harjaboksin sisältö oli pitkin pihaa ja laatikko nurin Hopon turvan alla. Kun nostin laatikon maasta, niin sen alla oli heppaherkku, jonka se nopsasti nappasi huuliensa väliin ja oli tyytyväinen. ”Jos tekee mieli, niin on pakko ottaa.” Tuli sitten siivottua harjalaatikko pokun ystävällisellä avustuksella.
Huispasin sen ja nappailuvaiheen kautta vein sen tarhaan.