Räntää sataa koko viikon ja keväästä ei ole tietokaan. Hopolla aika tavanomaista liikutusta pelloilla. Maanataina minä pyörittelen sitä vähän kentälläkin ja illalla viedään tallille Karitan terveiset (säkillinen kuivaa leipää ja herkkuja). Tiistaina ja Torstaina Pauliina liikuttaa ukkelia. Keskiviikkona Kari käy kentällä hiomassa istuntaansa ja on lopputulokseen tyytyväinen.

Niin se viikko vierähtää vikkelästi. Molemmilla on kiirettä töissä ja tulee tehtyä pitkiä päiviä, joten harrastustoiminta jää vähäisemmäksi. Kari käy liikuttamassa myös Ceevua ja taluttelemassa Rumbaa

Hopo saa aamulenkkikaverikseen Rumban. Rumba olikin vauhdikas veikko ja sopisivat hyvin lenkkikavereiksi, mutta harmi vaan pojille tuntuu kehkeytyvän heti pientä kisaa siitä kuka on eka.

Rumba oli porukassa mukana n. 40 minuuttia Saaran toiveiden mukaisesti. Hopo tahkosi pellolla sen normaalin puolitoista tuntia. Tämän jälkeen taas raivokas harjaus ja tarhaan kavereiden seuraan.

Illalla tehtiin taas iltatalli. Uusin tulokas olikin jo karsinassaan valmiiksi, joten säästyttiin edellisen illan rodeolta ja touhu meni muutenkin sukkelasti.

Pauliina oli kertonut aikovansa Hopoa vähän hyppyyttää ja niimpä mekin ryhmityimme kentän tuntumaan katselemaan. Kenttä oli todella märkä ja loskainen, sillä vettä ja räntää on roiskinut melkein viikon.

Hopolainen oli hyvässä vireessä ja uhkui intoa, kun Pauliinan kanssa pääsivät esteille. Sitä mukaa, kun puomit nousivat, niin sekin alkoi pistää parastaan. Loikista päätellen irtoesteinä voisi helposti kokeilla metriäkin. Kivasti meni, ilman suurempaa kolinaa. Hopolle tekee todella hyvää saada välillä tuollaista vaihteluakin sen perinteisen maastoköpöttelyn sijasta.

on sujunut enemmän ja vähemmän räntäsateen merkeissä. Hopolla oli vähän vapaata ja muutenkin liikuttiin aika rauhallisesti. Todella karseat kelit, eikä ulkoilu ole ollut varmaan kenellekään mielekästä.

Perjantaina Hopo oli oikutellut Pauliinalle ja osoittanut selkein elein, että eipähän huvittaisi juuri töihin lähteä ja karsinassakin oli ollut ihan pakko pyöriä ja kikkailla. Annoin ohjeet, että runsas äänenkäyttö yleensä pistää ukon järjestykseen. Kunnon murinat, niin jo tokenee.

Aamulla varhain (kesäaikaan siirtymisen johdosta) silmät ristissä kömpsimme tallille aamutallin tekoon. Sää vaikuttaa lupaavalta ja pollet vierään tarhoihin kevyellä vaatetuksella, suurin osa nakuna. Hyvillä eväillä varustettuna hommat sujuu helpommin, mutta kyllä lannan lapioiminen on silti rankkaa.

Puolen päivän kieppeillä haen Hopon puomille ja pöllyytän siitä irtokarvat pois. Sitten selkään ja pellolle kuntoilijoiden sekaan pyörimään. Hopo oli vähän säpsynä ja jouduttiin tuijottelemaan vähän pidempään ryhmittymää, jossa oli kolme ihmistä, isot vaunut ja räksyttävä pieni koira. Hetken töllistelyn jälkeen matkamme kuitenkin jatkui. Rämmittiin pelloilla umpihangessa ja edettiin vähän reippaammin ajetulla uralla.

Tapanani on hypätä selästä puoli kierrosta ennen tallia ja avata vyötä ja turpista, sekä nostaa jalustimet ylös, poistaa suojat ja talutella takaisin talliin. Juuri kun olin kollannut hevosen läpi ja halistelin sitä keskellä peltoa, niin kovavauhtinen hiihtäjä päätti kaatua eteemme. Hopo joutui teputtelemaan ja pelästyi aika lailla. Itse en taas tajunnut mistä oli kyse, kun hiihtäjä kaatui vastakkaisella puolella, missä itse olin. Kun tilanne oli rauhoittunut, niin ohi kulkevan pariskunnan koira säntäsi vielä takaapäin takajalkoihin. Hopo pelästyi taas, eikä tilannetta olleenkaan helpottanut se, että koiran isäntä huusi kirosi ja karjui koiraansa takaisin. Lopultahan koira palasikin omiensa joukkoon ja me pääsimme jatkamaan matkaa tallin turviin. Puomilla aurinko kuivatti tehokkaasti hikeentyneet pollen ja iso tuppo heinää häivytti pellon ”kauhut”.

Illalla palasimme vielä tekemään iltatallia, joten Hopo sai nauttia seurastamme runsain määrin.

Kari liikuttaa Hopoa pellolla. Menevät runsaasti siirtymisiä ja pysähdyksiä, nostoja ja pysähdyksiä. Pyrkimyksenä päästä askellajista toiseen pysähdysten kautta mahdollisimman vähillä käyntiaskelilla. Alku aina hankalaa ja lopussa kiitos seisoi.

Illalla tehtiin iltatalli ja laitettiin pollet nukkumaan

Pauliina liikuttaa Hopon. Täyskäännöksiä ravissa, loivaa kiemurauraa ja lävistäjiä ja lopuksi menivät koko K.N. Specialin rataa läpi. Täyskäännöksissä oikeassa kierroksessa Hopo tuli aika reippaasti lapa edellä, pikku hiljaa se kuitenkin alkoi liikkua paremmin, kunhan vauhti saatiin tarpeeksi rauhalliseksi.

Illalla kävin sitä vähän taluttelemassa ja vein talliin ja annoin sapuskat samalla harjaillen. Kookoksen kanssa meinasi tulla vähän nokkapokkaa ja väliseinäkin hiukan kolisi. Komensin molempia ja rauha laskeutui talliin.

Aamusella kahdeksalta väännän itseni Hopon selkään ja Kari pomppaa Ceevun selkään. Pellolla lämmitellään auringon paisteessa. Kun siirrytään vauhdikkaampaan menoon, niin Hopo siivittää Ceevun hurjaan menoon. Se jopa laukkaa. Niin kiivasta menoa ei ole ennen papalta nähty. Pojat välillä vähän nuuhkuttavat toisiaan ja rapsuttelevat turvat vastakkain ja sitten taas mennään niin että lumi pöllyää. Hopollakin koneessa kierroksia niin paljon, että tarjosi emännälle kunnon pukkisarjan. Tekemistä oli, ettei puuterinen lumi kutsunut ratsastajaa.

Hopon kanssa siirryimme kentälle purkamaan puhtia ja Ceevu aloitti jäähdyttelin kävelytiellä. Sitten vielä pellolla loppukävelyt ja taas oli Hopo liikkunut pari tuntia ja Ceevu himpun verran vähemmän.

22.3.06 Illalla auringon jo melkein laskiessa kapuan selkään ja menen pellolle lenkkiä pyörimään. Muilla on loppuverkat jo käynnissä, joten saamme alkumatkaan runsaasti kävelyseuraa. Pari rundia mennään ravia ja sitten jokunen pätkä suoralla laukkoja. Vielä kierros ravia ja sitten hiippaillaan pari verkkakiekkaa. Hopo ei ole parhaimmillaan, vaan vähän laiskana. Ilmeisesti iltaisin ei niin huvita juoksennella vaan tekisi mieli jo syömään ja nukkumaan.

Tallissa pyyhitään hiet pois ja laitetaan turvan alle iso kasa heinää ja kaurojen kaveriksi jokun tallille tuomaa leipää. Hyvillä mielin poku rouskuttaa herkkuja ja samalla ropaillaan sitä taas oikein urakalla. Karvaa lähtee mielettömästi, mutta ei auta muu kuin harjata.

Pauliina Hopoilee ilman satulaa. Tavoitteena saada se kulkemaan miniminimini ravissa. Lopputulos ei ollut aivan tavoitteen mukainen, mutta ei kuitenkaan ihan vastakohtakaan. Hopolla oli alkanut jo häntä vähän heilua, kun oli ottanut päähän moinen sipsuttelu.