Anssi käy lyömässä puuttuvat kengät ja talvikengistä otetaan hokit pois. Tällä virityksellä päästään toivottavasti vapun yli ympärikengitykseen asti.

Pikku-Pauliina liikuttaa Hopoa keskiviikkona ja perjantaina ja minä lönkyttelen maastossa ja vähän kentälläkin torstaina. Kevät tekee tuloaan ja kurainen tarha houkuttelee ukkoa piehtaroimaan.

Aamusella aurinko paistaa ja menemme tallille yhdeksän pintaan. Hopoa hakiessa Snupan Ella kyselee maasto-oppaaksi ja lupauduimme Hopon kanssa esittelemään tallialueen lähimaastot. Snupa ja Hopo kulkivat sulassa sovussa pitkin ja poikin lähitienoita ja uskaltauduimme jopa kulkemaan radan vierustaa. Juniakin tuli, mutta molemmat pollukat olivat nätisti.

Ainut ikävä puoli oli, että Hopo pudotti jälleen kerran kenkänsä. Tällä kertaa oli kyseessä takakenkä ja se putosi kuin itsestään keskellä tietä. Ajattelin, että haen sen vähän myöhemmin ja kun palasin hakemaan, niin kenkä olikin kadonnut. Hopo lahjoitti kai jollekin ohikulkijalla ison kasan onnea. Vähän ikävää, kun olisin mieluusti pitänyt talvikengät vielä hetken alla, mutta nyt pitää hoputtaa Anssia ja lyödään sitten varmaan kesäkengät alle. Toivottavasti seisontapäiviä ei tule kovin montaa.

Hopo ja Arska kenttätyöskentelyssä. Teen puolen tunnin alkuverkat maastossa ja Hopo on kivalla, rennolla, tuulella. Ravaamme kentällä kiemuroita ja ympyröitä ja otamme muutamat laukat. Sitten on taas Julian vuoro ja hänkin saa vähän kevennellä ja sitten tehdä pollella loppukäynnit.

Illalla iltatalli vähän viivästyy, kun lämpimän illan johdosta aika moni omistaja on päättänyt liikuttaa hevosensa vasta juuri ennen iltaheiniä. Helpommin menee iltatallikin nyt, kun loimitettavia ei enää juurikaan ole.

Kari Hopoilee, alkuverkan aikana käyn asettelemassa kentälle kolme puomia. Hopo on innoissaan ja menevät ensin puomeja ravissa ja lopuksi muutaman kerran myös laukkapuomeja. Karikin on innoissaan. Lopuksi pääsen tekemään loppuverkat ja sitten olen itsekin innoissani. Sää on aurinkoinen ja luonnossa tuoksuu kevät. Hopo harjataan topakasti ja juotetaan rankan treenin päälle ja viedään tarhaan paistattelemaan päivää.

Viiden aikaan Hopo laitetaan uudelleen valmiiksi ja Julia saa mennä sen kanssa rauhallisesti kentällä. Lopuksi teemme iltatallin ja Hopo saa reippaasti porkkanaa, kun on tehnyt päivän aikana niin kovasti töitä.

Aamutalli, joka hoitui tällä kertaa harvinaisen nopeasti ja muutenkin jo vähän enemmän rutiinilla. Pääsen liikuttamaan pokua jo kymmenen korvilla ja kierramme radanvarsilenkin. Junia tulee tietenkin, mutta ne eivät aiheuta suurta huolta meille kummallekaan. Tallitouhu on tehtynä hyvissä ajoin ennen päiväheiniä ja pääsemme innokkaiden ratsastajien jaloista pois.

Kiva keväinen sää ja aurinko jopa vähän pilkistelee. Hopo ja Arska pääsevät maastolenkille puolen päivän jälkeen. Vähän pitää mennessä arkailla ja takaisin päin vautia oli liikaakin.

Kun Kari menee laittamaan Arskaa takaisin tarhaan, niin jäämme Hopon kanssa kentälle vähän pyörimään. Vauhtia on reippaasti ja kenttäkin alkaa olla kivassa kunnossa.

Alkuviikosta käyn aamupäivisin kevyesti liikuttamassa Hopoa. Kenttä muistuttaa lähinnä uima-allasta ja talliporukalla tehdään puroja, jotta vesi valuisi pois. Pelloilla ei saa enää ratsastaa, sillä jatkuva sade on sulattanut kaiken lumen pois. Tarhat alkavat mennä liejuksi ja huolettaa miten kengät pysyvät kiinni.

Loskainen keli edelleen. Pari päivää käyttö ollut kevyttä ja Hopolaisella virtaa ihan mielettömästi. Pellolla vähän uskalletaan ravata ympyröitä, mutta muuten kuljetaan käynnissä. Hopo jää talliin ja teemme iltatallin siihen päälle

Kari tekee kevyen lenkin ilman satulaa. Hopo vaikuttaa olevan ihan ok. Käymme Agri-marketissa Mäntsälässä ostamassa B-vitamiinia ja vähän muutakin sälää. Mietin, että pitäisikö Hopolle lisätä pöperöihin Greenline-pellettejä. Illalla iltatalli ja ukkeli normaali. B-vitsku menee alas niin että hulahtaa.

Vuosi sitten synttäripäivänä kiipesin ekaa kertaa Hopon selkään. Silloin jännitti ja matka oli yllätyksiä täynnä. Sama linja jatkui tänäkin vuonna. Hopo oli värjötellyt päivän tarhassa ilman tippistä ja tallissä sen harjasin tomerasti piikkisukalla ja siihen satulahuopa ja satula päälle. Ei ehditty kuin 50 metriä mennä, niin ukko putoaa polvilleen. Minä selässä kauhuissani, että mitä tapahtuu. Samalla tajuan, että hakee kylkiasentoon, joten singahdan selästä pois ja mietin että mistä on kyse. Sitten tajuan, että poikahan aikoo alkaa piehtaroimaan. Kiljun ja huudan ja hosun, että ylösylösylös ja eihopoeihopo. Varsin hölmistyneenä ukko kapuaa ylös, kuin ei mitään.

Lenkki tehdään varovaisesti ja kakkakin tulee, mutta silti mielessä kytee, että ei kai vaan ähkyä ole ilmassa. Kari käy vielä myöhään illalla katsomassa tilannetta ja aamulla seitsemältä olemme taas tutkimassa touhua, mutta kaikki vaikuttaa olevan ok. Jatkossa täytyy olla tarkkana, että polle juo kunnolla.