Laidunpelloille on ajettu lumilingolla kilometrin mittainen harjoitusrata. Arska ja Hopo pääsivät testaamaan rataa. Arska kiersi sen kolme kertaa ja Hopo seitsemän. Ihan kiva lenkki ja on aina mukavampi liikkua niin, että ei tarvitse arvailla vastaantulijoita tai huolehtia kakkakikkareista.

Ilma on leppoisa ja Hopo, sekä ratsastaja hikoavat. Minä pystyin heittämään takin kesken kaiken pois, mutta Hopo joutui tyytymään reissun jälkeisiin kosteisiin pyyhkeisiin, joilla pyyhittiin suurimmat hiet pois. Loppuverkan sai tehdä Julia, jonka taidot ovat huimasti kehittyneet viikottaisilla ratsastustunneilla. Sitten Hopo sai taas vähän porkkanaa kiitokseksi ja lopulta loimi päälle ja tarhaan.

Kari käy aamulla Hopoa taluttelemassa ja harjailemassa.

Hopo ja Arska maastoilevat tallin alueella. Ensin vähän pelloilla lämmitellään jäsenet. Sitten kentällä ravataan kiemurauria ja pääty-ympyröitä. Matka jatkuu kohti takapeltoa, jossa mennään käynnissä ja ravissa ympyröitä ja kiemuroita. Lopulta taas peltojen kautta takaisin tallille.

Pakkasta aika topakasti ja kova tuuli vielä lisäksi, joten reisissä kipristelee ratsastajilla mojovasti. Hevoset saivat palkkioksi porkkainoita, pienet tupot heinää ja lämmintä vettä. Sitten loimet päälle ja takaisin tarhaan.

Hopolla on edelleen asennetta vähän liikaakin ja kaksoispiruetteja saa tehdä ratsastaja jos toinenkin. Ranskan reissulta tuliaisina tuotu vatsatauti aiheutti sen, että hopoilulle tuli melkein kolmen viikon tauko. Ei ole ihmekään, jos poika äkäilee, kun ”porkkanaa” ei ole näkynyt aikoihin. Taitaa olla hevosella ja emännällä sama ongelma, että muutoksiin pitää aina suhtautua protestoimalla.

Pääsin kuitenkin lopulta itsekin selkään ja kyllä meno tuntui taas hyvältä. Ranka sai liikettä enemmän kuin lääkäri määrää ja ihan kuin olisi taas paikat vähän jäykistynyt noinkin lyhyessä ajassa.

Reippaasti mentiin ja kentällä otettiin jopa muutamat laukat, koska alusta oli hyvässä kunnossa. Pakkastilanne viiden kieppeillä, joten hyvä on viilettää.

Pauliina oli myös päässyt tekemään kunnon treenit, kun sääolot ja kenttä sallivat vauhdikkaaamankin menon.

Pauliina käy hopoilemassa ma, ti, ke ja to.

Iltaisin käyn hevosta taputtelemassa ja harjailemassa. Keskiviikkona olikin pieni episodi kun ei äijän mukana tullutkaan boxiin heinää vaan pelkkä äijä harjojen kanssa! Siinä piti sitten vähän irvistellä ja heiluttaa takasta. Ja häntää. Ei Auttanu puhe ei. Boxin ovi kiinni ja piiskan hakuun. Edelleen polle mököttää takapuoli ovea vasten. Jaanan avustuksella piiska ”puomiksi” kylkeä vasten ja johan alkoi polle kääntymään oikein päin – takapuolesta käsin ohjailemalla. Vähän sitä piti kuitenkin vielä protestoida ja heiluttaa jalkaa, mutta kevyt napautus takapohkeeseen sai senkin loppumaan.

Episodin jälkeen polle olikin kuin enkelpoika. Seisoi siististi boxissa korvat terhakkaasti eteenpäin. Välistä höpläili äijää ja antoi ropata ja rapsuttaa joka paikasta, vaikka heinät avonaisen oven ulkopuolella. Harjauksen jälkeen heinät ja hetken päästä kaurat. Ei kiukuttanut enää pollea, eikä ukkelia.

Keskipäivällä käyn pollea liikuttamassa. Pakkasta on 25 paikkeilla, joten iisisti otetaan. Tunnin verran maastoillaan ja sen jälkeen kunnon harjaus ja poika boxiin muiden hevosten seuraan.

Viiden hujakoilla paukkaan taas talleille tekemään iltaa. Kiltisti on Hopsu odotellut iltaheiniä. Hommia tehdessä vähän etuset kopsii boxin oveen, ”Heinät tänne ja heti”.

Hopo on viimeaikoina, liekö sitten säistä vai mistä, ollut vähän känkkäränkkä. Pyörii boxissa ja tarjoilee takapuolta. Yleensä on kyllä sanomisella toennut.

Talleilla aamusta ennen kymmentä. Pakkasta n. 21 astetta, joten osa polleista sisällä. Hopo seisoskelee tarhassa toppiksen alla, mutta minut jo kaukaa nähdessään juoksee tarhan portille turpakarvat jäähileessä, että ”päästäkää mut pois täältä”. Hetkeksi boxiin lämmittelemään ja poika valmiiksi. Taas käyntiä lähimaastoissa, mutta paikoittainen tuuli on niin purevaa, ettei ratsastaja viihdy selässä reilua puolta tuntia pidempään pakkassään tuhdista michelin-mies varustuksesta huolimatta.

Polle jääkin lenkin jälkeen sisään muiden lajitovereittensa kanssa ja käyn sitä vielä illalla moikkaamassa. Ihan kiltisti oli ollut tallintekijän mukaan, mitä nyt repäissyt boxin oven vierestä oman nimikylttinsä irti ja heittänyt lattialle. Kaippa sitä jotain täytyy tehdä aikaa tappaakseen ennen päivä- ja iltaheiniä.

Perjantaina töiden jälkeen käyn (Kari) maastoilemassa reilun tunnin verran. Pakkanen on kiristymään päin joten mennään käyntiä pelloilla ja lähiteillä.

Heidi ranskassa pari viikkoa, joten Pauliina liikuttaa pollea tavallista useammin. Torstaina 2.2. kengittäjä käy vuolemassa kaviot, sillä kenkiä ei tarvitse uusia. Vain hokit uusitaan ja vanhat lyödään tilsakumeineen takaisin. Hopolla kengät ovatkin pysyneet jalassa jo ennätykselliset 8 viikkoa yhtä soittoa. Ilmeisesti putsit tarhatessa ovat auttaneet kenkien irtoamiseen, ne kun pääsääntöisesti Hopo astuu irti sluibaillessaan ”vapaalla”.

Aamut alkavat valjeta huomattavasti aiemmin. Nyt ratsastamaan näkee lähteä jo 8.15 Tehtiin pitkä lenkki pelloilla ja kävelyteillä. Kentällä käytiin sen verran, että otettiin muutama reipasvauhtinen kiemuraura.

Vaikka lämpötila oli nollassa, laitoin tarhaan tippaloimen päälle, kun vähän tuli kuitenkin lumessa tarpomisesta hiki.

Pauliina käy vielä illalla ratsastamassa, joten kyllä on nyt taas Hopo saanut reippailla.