Helteet jatkuvat ja Hopolla hikinen iltapäivä tiedossa. Aamulla mennään antamaan itse aamusapuskat ja testaamaan koputtelunestomenetelmää. Pari pientä kopastelua tulee ja niistä heti sanktio. Loppu aika meneekin siivosti ja siitä palkaksi herkkuja.

Kolmen aikaan Kari hakee pölyisen pollen laitumelta ja laittaa sen valmiiksi ja suuntaa kohti Rajakulmaa. Rauhalliseen tahtiin köpöttelevät ja aikaa kuluu lähes tunti. Rajakulmassa ratsastaja vaihtuu ja minä saan vuorostani hikoilla Pauliinan komennuksessa Hopolla. Ravissa erilaisia kuvioita ja välipaloiksi laukkaa. Hiki lentää.

Tunnin jälkeen Hopo suostuu tyhjentämään rakkonsa ja pääsemme suuntaamaan kohti kotia. Askel on pitkä ja hiekkatieosuuden mennään ravissa. Poika on rennon rehvakas ja matka sujuu mukavasti laulellen. Tallilla pikainen loppuhoito ja laitumelle muutamaksi tunniksi ahmimaan.

Yhdeksän jälkeen alkaa tihuttaa ja Riin soittelee, että muut hevoset on jo ruokittu. Kurvaan tallille ja haen Hopon sisään ja pidän sitä hetken piinassa antamatta sapuskaa. Se ei kopauta ovea kertaakaan. Annan kaurat ja vähän leipää ja jutustelen hetken mukavia. Sitten laitan tallin ovet säppiin ja lähden kotiin. Hopo jäi täksi yöksi sisään, kun luvassa on sadetta ja se vaikutti aika väsyneeltä, joten inhimillistin asioita, enkä ”raaskinut” viedä sitä enää ukos itikoiden syötäväksi.

Koska Hopolta jäi eiliset biotiinit ja suolat saamatta, niin Kari kiitää tallille aamulla jo ennen seitsemää ja antaa Hopolla ”mausteet”. Kahdeksan aikaan kiipeän selkään ja hellesäässä teemme perusrutiinit: radanvarsilenkki alkupaloiksi höystettynä käyntinä poikkitiellä. Sitten kentälle tekemään ensin voltteja ja pysähdyksiä käynnissä, jonka jälkeen siirrytään raviin ja tehdään erilaisia kiemuroita. Lopuksi kymmenkunta laukannostoa. Tämän jälkeen käpötellään pitkin ohjin kääntärille, käydään pyörimässä pikku-metsikössä ja palaillaan kohti tallia poikkitien kautta ja tallin takaa kurvataan puomille.

Paarmat ovat vähän päässeet nakertamaan, joten Kari laittaa uuden satsin CooperSectiä ja minä suihkuttelen Effolia kriittisiin paikkoihin. Polvi näyttää hyvältä, mutta sivelen siihen kuitenkin viilentävää linimenttiä. Sovimme Riin’in kanssa, että viikon ajan käymme ruokkimassa Hopoa itse. Olen päättänyt, että kolistelu saa nyt loppua, joten hankintalistalla on suihkupullo ja heti, kun polvi kolahtaa oveen, niin spruuttaan Hopon naamaan suihkupullolla vettä. Kun taas on nätisti, niin saa kauransa ja vaikka sokeriakin. Täytyy katsoa, kuinka tässä mahtaa käydä, kun kyseessä on niin kovapäinen poku.

Hellekausi jatkuu ja selkään pitäisi nousta kukonlaulun aikaan, jos haluaisi välttyä valumasta hikeä. Kahdeksan aikaan olin taas lähdössä liikkeelle ja hiki virtasi. Rauhallisesti koitettiin ottaa, mutta Hopsu taas täynnä intoa. Kentällä vähän ravattiin ja otettiin muutama siisti laukannosto. Sitten ravailtiin jokunen kierros ihan vaan kierroksia pois pollelta ja sitten jäähdyteltiin pitkät pätkät maastossa.

Pakkojuotto ei taaskaan onnistunut ja pissillä käytiin tallin takana hienostuneesti.

Hopon vasen polvi on ollut pari päivää vähän turvoksissa. Se on ovenkoputtelujalka ja kuulin Merviltä, että nyt koputtelu on yltynyt yhtäjaksoiseksi takomiseksi. Kuivaheinä ei kelpaa, vaan ovea pitää kolistella koko ajan. Sovittiin, että Hopo olisi muutaman yön tarhassa, niin ei pääse kolhimaan itseään. Kumma juttu vaan, että pitää kolistaa. Toisaalta olen toivonutkin, että se saisi olla yöt ulkona, joten tuskin tässä suurta vahinkoa pääsee tapahtumaan.

Pitää tarkkailla polvea, laitoin siihen viilentävää linimenttiä.

Tarja liikuttaa. Edelleen kuumaa. Tekevät kevyet treenit ja suihkun kautta laitumelle piehtaroimaan ja syömään.

Paahtava kuumuus jatkuu. Hopoa haettiin aamupäivällä kotiin laiduntamaan. Paarmojen kiusattavana se rouskutti nelisen tuntia ja sitten Kari ratsasti sen takaisin. Vauhdikas oli ukko molempiin suuntiin.

Kovat helteet jatkuvat ja tuntuu, että on kuumin päivä tällä hellejaksolla. Yhdeksän pintaan käymme Hopoa moikkaamassa ja päätämme, että lepopäivä ja liikuttakoot itse itsensä laitumella.

Itse jatkoimme matkaa Järssin suuntaan, sillä siellä oli estekisat ja meitä kiinnosti suokkien 110-luokka. Kari kuvaili kisan ja sitä voi sitten talven pakkasilla katsella ja muistella hellepäiviä. Reippaita olivat suomipollet, vaikka lämpöä lähemmäs 30 astetta jopa varjossa. Ei tarvittu piiskaa, eikä muitakaan kannustimia. Pääasiassa oli otuksilla vauhtia liikaa kuin liian vähän, mutta hienosti pomppivat.

Illalla kymmenen aikaan teimme iltatallin ja sen jälkeen osallistuimme Mervin grilli-partyyn. Karilla oli kitara mukana ja tallin naiset saivat nauttia sulosoinnuista ja hoilottaa ”aikuista naista”.

Hopo on siirtynyt kokopäiväiseen laiduntamiseen, joten aamuruoka kutistuu yhdeksi desiksi kauraa. Illasta pudotin leseen pois ja varmaankin myös progress putoaa lähipäivinä. Jäljelle jää sitten tilkka kauraa, suola, kivennäiset ja biotiini.

Kahdeksalta selkään ja kevyttä hölköttelyä tunnin verran. Lämmintä vähän vaajaa 20 astetta, joten juuri oiva rentoilusää. Radankunnostusmiehet aiheuttivat pienen pysähdyksen ja töllistelyhetken. Heillä oli kai niin koreat vaatteet ja touhuilivat täysin väärässä paikassa. Miehet kyselivät, että eikö hevonen pelkää junaa. Vastasin, että juniin on tottunut, mutta ei siihen, että ukkelit puuhailevat radalla kirkkaissa vaatteissa. Miehiä nauratti.

Lenkin jälkeen tarjosin taas omppumehu-vettä, mutta nyt se ei kelvannut. Sen sijaan Hopo koitti ottaa hampailla ämpärin etureunasta kiinni ja kumota liemet päälleni. Onneksi olen tuon kikan jo oppinut ja pidin varani. Kun tämä jäynä ei onnistunut, niin sitten se upotti turpansa kunnolla ämpäriin ja pärskytteli. Lopetin juottamisen siihen ja vein poijjaan takaisin laitumelle, jossa se alkoi heti ahkerasti nyhtää heinää.

Hopolla hikinen iltapäivä. Hellesäät jatkuvat ja kolmelta Kari hakee Hopsulaisen laitumelta ja alkaa hinkata Rajakulman tuntia varten valmiiksi. Neljän aikoihin taival alkaa. Viideltä alkaa tunti ja Kari ratsastaa. Helle oli pehmentänyt opettajaakin ja saimme vain vähän ojennusta. Annelin tarkka silmä oli huomioinut että kevennettäessä Hopon satula keikkuu. Täytyy tutkailla tilannetta ja miettiä, olisiko toppauksessa korjaamista.

Tunnin jälkeen ratsastaja vaihtui, sillä isännällä oli kiire musatouhuihin ja Hopo-ukko tallusteli emännän kanssa takaisin kotitallille. Reissu meni hyvin, mutta vauhdikkaasti. Aikaa kuluin n. 40 minuuttia.

Tallilla piti heti päästä pissalle pitkään heinään ja sen jälkeen tarjoilin sille ämpäristä vettä ja omenamehua. Hyvin teki kauppansa. Pyyhin hikiset alueet ja vein pojan vielä muutamaksi tunniksi rouskuttelemaan tuoretta.

Tämän jälkeen tein tuttavuutta uuden tallityöntekijän kanssa, joka on osoittautunut äärettömän miellyttäväksi nuoreksi naiseksi. Samalla saa hiottua vähän kielitaitoa, sillä yhteisenä käyttökielenämme on englanti.

Tarja liikuttaa Hopoa. Tällä kertaa menevät vähän kevyemmin. Helle on edelleen kova.

Aamulla kävin Hopoa moikkaamassa ja vein sen itse kahden aikoihin taas laitumelle. Poika jatkoi nyhtämistä siihen, mihin oli edellisenä iltana jäänyt. Vähän kuikuili muiden perään, mutta ruoka vei jälleen voiton.

Tarjalla on Hopon kanssa tunti. Lähes 30 asteen helteestä huolimatta vetävät aika tiukkaa settiä ja Hopo ravaa pääty-ympyrällä reipasta tahtia. Kun työt on tehty, Tarja jäähdyttelee huolella ja Hopo pääsee vielä suihkuukin. Ja lopussa kiitos seisoo. Viimeisten joukossa Hopo pääsee iltalaitumelle! Laidunkausi alkaa ukon osalta rauhallisissa merkeissä, sillä se laiduntaa yksin. Ei muuta kuin turpa maahan ja tuoretta vatsaan niin paljon, kuin vain ennättää nyhtää.

Laumalaitumella vähän kolistellaan, mutta se ei häiritse Hopon ruokailua. Lähes koko tallin väkin on katsomassa ja kuvailemassa alkukesän kohokohtaa.