Kun ei ole toista etukenkää, niin Hopo saakin liikuttaa itse itseään. irtojuoksutimme sitä kentällä puolisen tuntia. Sitten alapesu, rasvaus, harjailu ja halistelu.

Aamulla viimeiset piikit ja pussukka näyttää hyvältä. Illalla Kari lähtee sänkkärilenkille ja koska menohaluja on, niin toinen etukenkähän jää sitten sille tielle.

Hopoa piikitetään aamuisin, letkutetaan jalkoväliä ja liikutetaan kevyesti. Ottaa aloittelijoiden piikitykset varsin tyynesti, mutta niihän se on ottanut aloittelijoiden muutkin tumpeloinnit.

Kari menee tallille tutkimaan Hopon ”pussukka”-tilannetta. Tilanne on huono ja soitamme eläinlääkärin paikalle. ”Pussukka” tutkitaan ja lääkäri toteaa esinahan tulehduksen ja määrää pistettävää penisiliiniä, jonka piikittämiseen saamme pikakoulutuksen. Lisäksi lääkäri antaa Hopolle kipulääkepiikin. Hoito-operaation poku ottaa todella tyynesti. Vähän meitä jännitti, aiheuttaako antibiootti allergista reaktiota ja silmät suurina tuijotimme Hopoa, kun se piikit saatuaan rouskutteli boksissaan heinää. Mitään ei tapahtunut ja lääkäri lähti seuraavan potilaansa luo.

Mitään liikutusrajoitteita ei tullut ja kisaaminenkin onnistuu, vaikka Hopo nyt onkin doupattu ja kaksi viikkoa aineet näkyisivät testissä. Kisoihin on kuitenkin vielä kolme viikkoa aikaa, joten jos vehkeet saadaan kuntoon, niin tällä kertaa startin pitäisi onnistua.

Teimme rauhallisen tunnin lenkin pääasiassa käynnissä. Hopo käyttäytyi aivan normaalisti, joten sen elämää ei tuntunut suuremmin hoitotoimenpiteet järkyttävän. Se on muutenkin nykyään äärettömän rauhallinen. Tuttu ympäristö, tutut hevoset ja tutut ihmiset ympärillä, niin ei tarvitse temppuilla. Osaa ottaa asiat rauhallisesti, kun on ymmärtänyt, että mitään pahaa ei hänelle tässä ympäristössä tapahdu.

Illalla käymme laittamassa pollen nukkumaan ja katsomassa, että kaikki on ok.

Todella kuuma päivä. Ehdimme tallille vasta viiden jälkeen. Hopo on potkinut ”pussukkansa” ihan rikki ja takajalatkin ovat aivan veressä. Taas putsataan ja paikkaillaan, mutta huonolta näyttää parantuminen.

Päätän tehdä Hopon kanssa aika rauhallisen lenkin ja lyöttäydyn Hektan, sekä Teron vanaveteen. Jonkun aikaa kuljettuamme Karikin saapuu pelloille Seevulla, joten kuljemme kolonnana pitkin tallin lähitienoita. Hyvä fiilis, kun ihmiset ovat hyväntuulisiä, hevosen tyytyväisiä, ilma kuin kesäkuun lopulla ja viikonloppu edessä. Porukalla on kiva rennosti liikuskella.

Otamme Hopon kanssa muutaman vähän reippaamman ravipätkän (noin kilsan vetoja). Sitten jäähdyttelemme Seevun seurassa ja kun tulemma tallille, niin heinät ovat jo valmiina ja pollet pääsevät yöpuulle.

Anssi tulee aamusta kiinnittämään takakenkää ja liikutan Hopon pikaisesti sitä ennen. Kieputaan kentällä ja verkataan sänkipelloilla.

Hopon ”pussukka” näyttää paremmalta, mutta edelleen kipeältä. Sitä taas vähän rasvaillaan ja ihmetellään. Kari ja Anssi jopa vitsailevat viidennenkin jalan kengittämisestä kumikengällä. ”Ompa hauskaa”, miettii Hopo.

Kun hommelit on tehty, niin vien sen nappailuvaiheen kautta tarhaan, jossa sitä odottaa osa aamuheinistä ja omenakoriyllätys.

Illalla Kari liikuttaa Snupaa ja minäkin menen tallille vielä vähän taluttelemaan Hopoa ja laitan sen nukkumaan.

Teron Pia haluaa kokeilla Hopoa. Menevät kentällä vauhdikkaasti ja lopuksi jopa hyppäävät muutaman esteen. Hopo on innoissaan ja niin taitaa vähän olla Piakin. Hopo käyttäytyi ihan nätisti, eikä temppuillut juuri yhtään. Tarhassa sitä sitten odottikin ansaitusti omenayllätyskori.

Vedämme Hopon kanssa reippaan perussetin pitkin peltoja ja hiekkateitä. Toinen takakenkä irvistelee ja laitamme asiasta viestiä Anssille.

Kari tekee rauhallisen lenkin ilman satulaa pitkin peltoja pitkin ohjin.

Jalkoväli näyttää paremmalta, mutta kipeältä edelleen. Turvotusta lievästi ja jalka kyllä nousee, kun hoitotoimenpiteitä suoritetaan. Muuten ukko on aamulla tosi rento ja rauhallinen ja harjailemme sitä melkein tunnin. Toisessa takasessa on kenkä vähän löyhällä ja näyttäisi siltä, että kaviosta irtoavan kengän mukana lohkeaa taas myös pala irti. Kun hieromiset on hierottu, niin satula selkään ja eukko sinne istumaan ja liikkeelle.

Teemme reipasvauhtisen kiertoajelun ympäri tallin peltoja ja hiekkateitä. Ravataan pääsääntöisesti, otetaan muutama laukka ja välillä henkäistään käynnissä. Hopo ei ole ihan niin meno päällä kuin yleensä, joten en viitsi siltä pyytää enempää, kuin mitä helpolla haluaa antaa.

Teemme jonkin verran pysähdyksiä, ja peruutuksia ja raviin siirtymisiä suoraan paikaltaan. Muutamat etuosakäännökset, joiden ideaa se ei tosin oiken ymmärrä, kun ollaan keskellä peltoa. Lopuksi jäähdytellään käynnissä ja tehdään voltteja ja spiraaleja pelkällä painolla pitkin ohjin.

Kuuma ilma oli vähän hevosta hikeennyttänyt, joten kosteilla pyyhkeillä käydään ukko läpi ja sitten pienen taluttelukierroksen jälkeen se pääsi takaisin tarhaan odottelemaan päiväheiniä.