Kari pääsee naatiskelemaan pitkästä aikaa. Menevät ilman satulaa ja pitkin ohjin lähimaastoja läpi rauhalliseen tahtiin. Molemmilla oli kivaa.

Pari astetta pakkasta, poutasää, mutta puuskittaista tuulta. Hopo päivystää jo tarhan portilla ja on tavattoman puruinen. Valmisteluihin menee melkein tunti. Ukko on hyvällä tuulella ja sitä saa/pitää rapsutella ihan kaikkialta. Teen samalla pakolliset alavarustuksen rasvailut.

Joko poku on laihtunut tai satulavyö löystynyt, mutta kun olen kapaumassa selkään, niin eikös satula lähde jälleen kerran liukumaan sivulle. Jotenkin saan itseni väännettyä satulaan ja Hopo vähän oudoksuen tilannetta, kun joku roikkuu ihan vasemmalla sivulla lähteekin heti liikkeelle. Saan siinä hetken tasapainoilla, että saan satulan kohdilleen, enkä tule sen kanssa alas niin, että kolahtaa.

Teimme rauhalliset alkuverkat taas hangessa kahlailleen ja kentällä työskentelemme pääasiassa ravissa. Otamme ravista pysähdyksiä ja paikaltaan suoraan raviin siirtymisiä. Lopuksi pääty-ympyrällä nostoja siten, että puoli ympyrää ravia ja puoli ympyrää laukkaa. Lopuksi taas pitkät jäähdyttelyt.

Annan Hopon mutustella hetken boksissaan aamusta jääneitä heiniä ja harjailen sitä hiljakseen. Vien kamoja pois ja annan sen odotella tallissa yksikseen, se on aivan kiltisti ja hiljaa. Sitten taluttelen sen kaikessa rauhassa tarhaan, jossa päiväheinät odottavat. Sinne jäi ukkeli rouskuttelemaan.

Kari Saksassa ja mulla on ollut aika tiivis työviikko. Ensimmäistä kertaa ehdin selkään. Teemme pitkät kävelylenkin lumessa kahlaillen. Puolisen tuntia teemme kentällä hommia. Otamme siirtymisiä siten, että ravaamme lyhyet sivut ja laukkaamme pitkät.

Jäähdyttelyt taas lumessa kahlaillen. Hopo on huurussa ja kuumissaan, joten tarhaan vien sen haisuliloimen kera. Mulla koko alkuviikon juntturassa olleet niska ja selkä tuntuvat taas vetreiltä ja muutenkin on mieli hyvä heti, kun ehtii vähän pollen kanssa aikaa viettää.

Illan jo pimettyä kaahaan tallille ja haen Hopsukan tallista. On niin pimeää ja liukasta, että taluttelusta ei meinaa tulla mitään. Keksin lyödä kentälle valot päälle ja jaloittelemme hetken siellä. Hopo oli kivalla tuulella ja löntysteli rauhallisesti perässäni pilkkopimeällä lenkillämme. Tallissa vähän harjailen sitä ja ihmettelemme yhdessä, miten naapurin tamma pukittelee boksissaan ja nojailee seiniin. Vähän se saa ukkoakin provosoitua suukopuun.

Hemppu testailee Hopon kanssa hokkipopon pitävyyttä. hyvin pitää. Tekevät ihan perusjuttuja. Hopo oli oudokseltaan joutunut kaula pitkänä tuijottamaan ja puhahtelemaan oudolle vastaantulijalle. Pellolla oli sivakoinut illan hämärissä innokas hiihtäjä otsalamppu päässään. Hetken tuumailtuaan oli Hopo todennut, että ”kaikenlaista” ja jatkanut sitten matkaa.

Taas aurinkoinen pakkaspäivä. Hopo haetaan tarhasta kymmenen kieppeillä. Teimme ensin pitkät alkuverkat ja sitten kentälle pyörimään. Ihan perussettiä ja lopussa hierotaan laukan nousemista käynnistä. Hopo-raasu taas ihan hikisenä.

Loppuverkoille heitetään rähjäloimi selkään ja teimme lopetuksen pitkän kaavan mukaan. Tarhaan sitten topakka loimitus, ettei märkä karvaturri vilustu. Myöhemmin illalla käyn hakemassa ukon itse sisään ja kuorin sen esiin toppausten ja suojausten alta.

Aamu sarastaa kirpakkana ja kirkkaana. Helpottavana tietona Anssi oli iltayöstä ilmoittanut, että voisi tulla Hopon lyömään kenkään tänään, vaikka onkin pyhä. Todellista asiakaspalvelua! Koitimme ukkelia ennen kengitystä vähän talutella, mutta eihän siitä tullut mitään ja Mervikin kertoi, että oli ollut todella vaikeaa saada sitä tarhoilta tallille edellisenä iltana.

Anssi tuikkasi Hopolle neljän hokin kengät ja tilsakumit ja me Karin kanssa kiittelimme kilvan. Hopo kun asteli ulos tallista, niin se taisi olla itsekin ihmeissään, että pito oli kuin toiselta planeetalta. Laitoimme sen ratsastuskuntoon ja pönkesin itseni selkään. Aurinko paistoi ja keli oli kuin helmikuussa. Teimme alkuverkat jäisillä teillä, eikä askel lipsahtanut kertaakaan. Sitten oikaisimme pellon poikki ja lumessakin kulku oli yhtä vakaata. Kentällä otimme aluksi varovasti ravipätkiä ja tutkailimme tilannetta. Kun pitoa tuntui löytyvän, niin nostimme muutaman laukankin. Hopolla tuntui olevan virtaa, mutta omat varpaani olivat aika kohmeessa.

Vahdin vaihto ja Kari kiipesi selkään. laukkailivat molempiin kierroksiin reippaasti ja ravailivat kenttää pitkin ja poikin. Sekä hepo, että mies tuntuivat olevan innoisssaan. Hopo kun on ollut huonolla liikutuksella kelien vuoksi ja kari puolestaan on potenut akillesjänteidensä tulehtumista, joten ei ole päässyt selkään siitäkään syystä. Tekivät sitten kunnon jäähdyttelylenkin ja Hopo pääsi viitta päällä tarhaan heinille. Oli poika varmaan tyytyväinen taas elämäänsä.

Illemmalla Kari käy vielä nappaamassa loimen pois vähän ennen kuin hevoset otetaan sisään.

Talvi yllätti hevosen omistajan. Tiistaina tuli myrsky ja myräkkä ja parikymmentä senttiä lunta. Hopo-ukolla ei tietenkään ole vielä talvikenkiä alla, joten viikko onkin mennyt talutellessa ja tallissa seisoessa. Joka päivä on tirkitty sääennustetta, että ilma lämpenisi ja lumi sekä jää sulaisi pois. Kengitys on tulossa vasta seuraavalla viikolla, joten ei auta muu kuin odottaa ja toivoa, että jossain välissä Anssi ehtisi lyödä hokkikengät alle ennen sovittua ajankohtaa.

Talviaikaan siirtyminen ilmeisesti johti siihen, että aamusella tallilla onkin aika paljon porukkaa ja kentällä ruuhkaa. Mua alkaa jotenkin tosi helpolla ahdistaa ja tuntuu, että ei ole tilaa, jos kentällä on esimerkiksi kaksi muuta ratsukkoa. Yksin on juhlaa, kun saa tehdä omat kuviot ja muista ei tarvitse huolehtia yhtään.

Ratsastus menee ihan kivasti, paitsi että Hopolla oli kamala pissahätä ja se oli jotenkin nihkeänä. Kun käytiin välipissalla, niin sitten meno taas maistui.

Tuuli oli edelleen aika napakka ja kylmä ja Kari katsomossa valitteli paleltumista. Tästä se talvi nyt kai kuitenkin alkaa ja täytyy kaivaa toppahousut vähitellen esiin.

Irtojuoksutusta. Vähitellen ukko on alkanut hiffata, että mistä hommassa on kyse. Juoksee aika kivasti pitkin uraa. Laukkaa ja ravia molempiin kierroksiin ja nostot sekä laskut siististi ääni-avuilla.

Juoksutuksen jälkeen tehdään kunnon jäähdyttelyt taluttelemalla. Sitten hetkeksi talliin kuivattelemaan.

Marjo, Mari ja tytöt käyvät Hopoa tervehtimässä. Neea oli uhonnut hyppäävänsä selkään, mutta jätti kuitenkin hyppäämättä, ehkä sitten ensi kerralla. Yhdessä viedään Hopo tarhaan ja samalla tutkaillaan tallin muutkin hevoset.