Kari oli luvannut tehdä aamutallin, joten laahustamme seitsemäksi tallille. Ilma on jo silloin helteinen. Hevosia ulos tallista ja tarhoista laitumelle ja laiduntaville aamukaurat ja vesiastioiden täyttöä.

Kymmenen aikoihin lähden liikuttamaan Hopoa maastoon ja Kari luo lantaa. Käymme vähän kentälläkin pyörähtämässä ja sen jälkeen Hopo saa taas viileitä pyyhkeitä ja pääsee takaksin laitsalle nautiskelemaan. Paarmat tekevät hevosille kovasti kiusaa, eikä mitkään tökötit tunnu auttavan.

Illalla mietin vähän tulevan talven ruokintaa ja harkitsen Racing Perfect Mixin kokeilemista kauran ja progressin lisänä. Lisäksi kaivettiin esiin video, joka kuvattiin, kun käytiin Hopoa ekaa kertaa kokeilemassa. Sitä katsoessa ei oikein tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa.

Hopo ja Snupa maastoilevat. Pitävät varikkokäyntiä tässä meidän pihassa. Tarjoilen Ellalle ja Karille urkkajuomaa ja pollukoille vettä. Napostavat hetken pihanurmea ja jatkavat sitten matkaa kohti Pekka Halosen akatemiaa.

Vika leiripäivä. Helteen siivittämänä koitamme vielä vikan päivän pinnistellä. Yksi tallitytöistäkin ihmettelee ääneen, että kuinka jaksatte ratsastaa joka päivä yli kaksi tuntia. Vähän laiskasti mentiinkin ja opettaja sai komentaa topakasti. Hiottiin viikon juttuja ja tehtiin kokoamisia ja kasvattamisia. Vähän laiskoina lopetimme jonkun verran ennen virallista aikaa. Viikko oli rankka, mutta antoisa. Helteiset säät ja siirtymiset tunneille tekivät siitä vielä asteen verran rankemman.

Hopolla todettiin takakengät aivan loppuun kuluneiksi ja suureksi onneksi saimme hätäapua ja kengittäjältä uudet kengät alle. Nyt on taas hyvä kopsutella. Asfaltti on kyllä armoton ratsastusalusta.

Taas leiripäivä ja kuuma kesäpäivä. Kari Hopolla Rajikseen. Ekalla tunnilla Pauliina näyttää meille Hopolla juttuja, kuten takaosan käännös yms tuikitärkeää. Sitten taas aloitetaan hiominen. Ensin Kari menee Hopolla ja tunnin päästä vaihdetaan taas ratsastajaa. Maken kanssa mulla meni aika kivasti ja Hopo tuntui taas ihanan helpolta, kun pääsin kakkostunniksi sen selkään. Kotimatka sujui hienosti ja vanhalla rutiinilla. Lumenkaatopaikalta Hopon kavioon tarttui suuri kivi, joka kiilautui niin tiukasti kenkään kiinni, että jouduin hälyttämään Karin sitä irrottamaan. Tallilla oli muutekin kova hässäkkä. Kaksi uutta hevosta tuli tallille ja lisäksi vielä Blues-hevoset kurvasivat pihaan. Niin että säpinää riittää.

Hopolla vapaapäivä laitumella ja yö tarhassa. Meillä leiripäivä Rajakulmassa.

Toinen leiripäivä sarasti sateisena. Mutta eipähän haittaa, lämmintä on kuitenkin n. 20 astetta.

Hopo taas reippailee alkuverkaksi tunnin ja sitten alkaa tositoimet. Kari menee ekan tunnin Hopolla ja minä Analla. Anneli on virittänyt kameran ja arvatenkin kaikki kauheudet kuvataan. Väistöjä ja muuta mukavaa. Tunnin ja vartin päästä vaihdetaan polleja siten, että minä menen Hopolla ja Kari Markolla. Vauhti vaan kiihtyy ja kamera käy. Koitetaan mennä kevyessä istunnassa ja jopa pomppia pikkuruisia esteitä. Eihän siitä mitään tule. Mua kai kauhistuttaa ja Kari ei vaan saa ponia pomppimaan. Huomenna sitten katsotaan ja itketään.

Kotimatka meni hyvin yhtä pelästymistä lukuunottamatta. Pornaistentien sillalla jonkun oli pakko kaahata kovaa vauhtia ohi ja renkaista kuului jokin odottamaton ääni. Hopo otti yhden tasajalkapompun, mutta se oli sitten siinä. Ikävä paikka vaan siinä joen päällä, kun kaide tuottaa sille muutenkin ahdistusta ja autot ajavat ihan kiinni, ettei ole varaa singota vasemmallekaan.

Päivä oli eilistä helpompi, kun sää oli lähes sateinen. Happea sai hyvin, vaikka hiki valuikin ja Hopokin jaksoi vielä kotimatkalla hyvin painaa pitkää mäkeä ravissa ylös. Tallilla Hopo kevyesti huuhtaistiin ja se sai palkkioksi vähän leipää ja pääsi laitsalle vielä muutamaksi tunniksi mussuttelemaan. Sovittiin, että se menee yöksi talliin, niin saa rauhassa levätä.

Rajakulman leiri alkaa. Vaikka aamulla ilma vaikutti vähän viileämmältä, niin ennen puolta päivää on taas helle. Yhden jälkeen Kari lähtee köpöttelemään kohti Rajista ja puoli kolmelta minä hyppään Artun selkään ja ralli alkaa. Varttia vaille neljän vaihdamme hevosia siten, että minä mene Hopolla ja Kari Markolla.

Hiki valuu, kun kiepumme ympäri kenttää Pauliinan komennuksessa. Lopuksi mennään kevyessä istunnassa hyvä tovi ja mulla alkaa jo henki pihistä ja maitohapot kipunoi reisissä. Karikin näyttää huonoa naamaa.

Pienen tauon ja juoman jälkeen jatkan kohti omaa tallia. Hopolla ei askel juurikaan paina. Tiipiissä se pääsee suihkuun ja sitten laitumelle syömään ja piehtaroimaan. Illalla me ratsastajat olemme aivat rikki jä rätti ja uni tulee ennen kymmentä. Sain pakotettua Karinkin vähän venyttelemään, sillä muuten meistä ei kumpikaan pääse huomenna edes ylös sängystä. Tulee aika rankka viikko!

Kari käy aamulla antamassa siedätyshoitoa siitä, miten ollaan tallissa kopistelematta. Hyvin meni jälleen. Päätettiin, että nyt ei enää mennä itse tallille, mutta jätään suihkupullo tallitytön saataville. Aika pienellä tuntuu homma menevät luupäälle jakeluun. Muutenkin Hopo saa nyt olla ulkona niin paljon kuin mahdollista, jos ilmat vaan ovat suopeat.

Yhdentoista aikaan Kari vuorostaan poukkaa selkään ja on heidän vuoro mennä puomeja kevyessä istunnassa. Tosi nopeasti alkaa kitinä siitä, miten legs are on fire. Koitin huudella kentän laidalta ohjeita ja jakaa näkemyksiäni, mutta eipä ollut ratsastaja vastaanottavainen. Lämmintä piisaa edelleen ja tunnin ratsastuksen jälkeen Kari on hikinen ja Hopokin vähän kuumissaan. Lopuksi ottavat pari nättiä nostoa molempiin suuntiin.

Hopo juhlisti Juhannusta ulkoilemalla koko yön. Kävimmen yhden kieppeillä katsomassa, että kaikki on ok ja siellä poika torkkui.

Aamulla seiskalta Kari pyöräili tekemään aamukuviot boksissa. Hopo ei kolistellut ja aamu alkoi niiltä osin hienosti.

Yhdentoista kieppeillä haetaan ukkeli laitumelta. Jouduin hakemaan sen Hektan päädystä, sillä jostain syystä Hektan viehätysvoima on suurempi, kuin minun. Rauhallisesti löntysteltiin puomille. Hopo oli leppoisalla tuulella ja laitoimme sen kaikessa rauhassa kuntoon.

Hyppäsin selkään ja verkkasimme parikymmentä minuuttia. Sillä välin Kari oli käynyt asentamassa puomeja ja Hopon suureksi iloksi keskellä kenttää oli myös pikkuruinen ristikkoeste. Kurvailtiin ensin puomeille ja kun ne tuntuivat sujuvan hyvin, niin suuntasimme kohti ”estettä”. Korkeutta oli n. 40-50 cm ja Hopon mielestä siitä pääsi varsin hyvin ihan astumalla yli.

Nostin muutaman laukan ja siitä saimme vähän lisää potkua helteiseen päivään ja lopulta Hopo jopa vähän hyppäsi. Kyllä mamma oli taas niin ylpeä. Kevyttä istuntaa treenattiin kiemuraurilla ja jäähdyttelyt teimme lähimaastossa. Kun lenkki alkoi olla lopussa, niin aikoessani löysentää satulavyötä, huomasin, että olimme siinä tohinassa unohtaneet sitä kiristää, joten olin ratsastanut vyö löysällä. Eipähän siinä mitään, onneksi ei tullut kanttailtua mihinkään suuntaan. Muuten olisi voinut eukolle käydä vanhanaikaisesti.

Hopo nautti rapsutuksesta puomilla ja hinkkasi itseään voimalla Karin selkään ja takapuoleen. Viilentelyn ja harjailun jälkeen lisäilin taas ötökkämyrkkyä ja vein sen takaisin laitsalle.

Yhdeksältä illalla hain Hopon taas talliin ja annoin sen tunnin verran odottaa kaurojaan. Ei kolistellut kertaakaan ja palkkioksi rapsutin ja hinkutin sen kaulaa ja kasvoja ja se nautti silmin nähden räpläämisestä. Aloitimme valkkarikuurin ja Hopon henki tuoksui kuin valkosipuliravintolan keittiö. Taikauskoahan se on, mutta pakko kokeilla kaikki keinot, että itikät jättäisivät sen rauhaan. Lopuksi vein ukkelin tarhaan ja siellä se saa taas yönsä viettää Hanski ja Silver viereisessä tarhassa.

Kari menee antamaan aamusapuskat ja tarkkailemaan kopistelua. Kerran tai kaksi piti ukon taas koittaa, mutta sitten olikin kiltisti ja Kari harjasi sen unen jäljiltä karsinassa.

Kymmenen aikaan menemme tallille ratsastusaikeissa. Sää on sateisen yön jäljiltä kostea ja melkoisen lämmin, joten hiki lentää edelleen ihan kiitettävästi. Hopo tulee mielellään laitumelta haettaessa luokse ja on siivosti valmisteltaessa.

Teemme kunnon alkuverkat lähimaastoissa. Kentällä ensin vähän voltteja molempiin suuntiin ja etuosan käännöksiä. Sen jälkeen ravaamme hetken ympyröitä ja voltteja. Sitten vedetään jalustinhihnoja pari reikää lyhyemmälle ja tehdään kiemurauria kevyessä istunnassa. Lopulta siirrytään Karin asettamille puomeille. Puomit kevyessä istunnassa ja muuten keventäen. Hopo vaikuttaa vähän jähmeältä. Onhan edellinen päivä ollut kohtuullisen rankka. Nostan muutamat laukat ja mennään uudelleen puomeja ravissa, mutta edelleen Hopo on hiukan haluton. Muutaman hyvän ”ylityksen” jälkeen palkitsen sen pitkillä ohjilla ja lähdemme jäähdyttelemään hiekkateille.

Puomilla Hopo saa kevyen pyyhinnän ja saa viihdyttää itseään kaatamalla taas juomaämpäristä osan päälleni. Harjauksen jälkeen hinkkaan Effolia kunnolla sen ryntäisiin ja nivusiin. Laitsalle mentäessä nappaillaan vähän tienvarsiheinää, kun Hopolla on kaiketi pelko, että tuore heinä loppuu maailmasta ja kaikki pitää syödä pois, heti kun vihreää tulee näköpiiriin. Kyllähän se syksyllä taas loppuu, joten nyt kannattaa pitää varansa.