Arska on taas Hopolla retkikumppanina. Menemme tallille kymmenen hujakoilla ja liukuhihnatyönä laitamme pollet kuntoon. Minä hyppään Hopon satulaan ja ehdin pyörittää pollea vajaan varttitunnin, kun Arska ja Kari liittyvät seuraan.

Ensin poljimme laidunpellolla puolisen tuntia ja sitten suuntasimme kävelytietä pitkin takapellolle. Pojat olivat reippaina, mutta vähän ennakkoluuloisina. Innokkaimmat juhlijat olivat paukutelleet pommejaan jo edellisenä iltana, joten siinä varmaankin syy pieneen hermostuneisuuteen. Lisäksi tuuli oli kovaa ja se tuntuu rassaavan molempia hevosia aina.

Puolentoista tunnin räntäsateessa reippailun jälkeen hevoset ja ratsastajat olivat niin märkiä, että tallissa kuivatteluun meni aikaa vajaa tunti. Sitten pojille laitettiin toppikset päälle ja vietiin pihaan odottelemaan päiväheiniä.

Olen aamulla jo yhdeksän aikaan tikkana selässä. Aamu kirkastuu juuri yhdeksältä ja suuntaamme pellolle. Tuuli ei ole niin kova kuin edellisenä päivänä ja pakkastakin on vain viitisen astetta.

Laidunpellolla teemme muutaman kiemuraisen lenkin ja sen jälkeen suuntaamme takapellolle. Aikamme kierreltyä ja kaarreltua palaamme kentälle. Hetken aikaa ravailemme kiemurauria ja pääty-ympyröitä. Sitten otamme muutamat laukannostot ja taas reipasta ravaamista muutama kierros. Loppuverkka sitten pitkin ohjin ilman jalustimia erilaisia kiemuroita ja voltteja.

Kun olemme lopettelemassa, niin Sipiläisten neidot isänsä kanssa tulevat Hopo tervehtimään. Porkkanoita on pussillinen mukana ja poika pistelee ne tuulensuojaan tuossa tuokiossa. Hopo saa taas toppiksen päälle ja pääsee tarhaan tuumailemaan.

Tytöt auttavat välinehuollossa kuin vanhat tekijät. Ehkä heistä kehittyy vielä kunnon tallityttöjä, kun ikää tulee vähän lisää.

Kari käy illalla laittamassa vuohiseen rasvaa, sillä se on taas vähän oireillut. Todennäköisesti putsit vähän ärsyttävät herkkää ihoa. Hokin nirhaisu on jo parantunut, mutta siihenkin Kari laittoi salvaa. Loppuhuipennukseksi äijä hukkasi sormuksensa ja edessä oli uneton yö, kun pelkäsi, että sitä ei enää löydykään.

Vähän on satanut yön aikana lunta ja koko päivän on ollut kamala tuuli. Pakkastakin sen verran, että tietää vuodenajaksi talven. Tuuli on puhallellut tiet paljaiksi ja jäisiksi ja lumen kasoihin sinne tänne.

Hopolla hokit lipsahtelee heti alkutaipaleella ja mietin mielessäni, että pitäisikohän neljän sijasta alle pultata kuusi hokkia. Seuraava kengitys on helmikuun alussa ja täytyy katsoa sitä silloin sitten.

Pellolla entiset jäljet olivat peittyneet ja epähuomiossa kulkeuduin kynnetylle osalle. Meno oli sen mukaista, eli pollella oli tekemistä, että sai askeleensa aseteltua oikein.

Ilta alkoi hämärtyä puoli neljän aikoihin ja siinä vaiheessa vaihdoimme ratsastajaa ja Kari köpötteli muutaman kiekan lisää ja sitten Hopsukka pääsikin porkkanoiden kera takaisin tarhaan toppatakki päällä. Hopo on alkanut kaveerata uuden tulokkaan kanssa. Stretson on nuori poika viereisestä tarhasta ja siellä nämä aina nököttävät turvat vastakkain.

Hopolla lepopäivä

Päivä on buukattu täyteen jouluista ohjelmaa, joten Kari käy aamulla pikaisesti Hopon liikuttamassa. Hyvällä tuulella ja tyytyväisenä oli poika tälläkin kertaa.

Aamupäivällä minä lähden lenkille tallin lähimaastoon ja Kari Jää tallitöihin. Reissaamme puolitoista tuntia ja äitini tekemät saapassukat osoittautuvat oiviksi lämmittimiksi. Varsinkin, kun varressa on pituutta 10 senttiä yli saappaan varren, niin saa lämmittimet myös polville. Pukinkontissa oli muutenkin paljon ratsastukseen liittyvää tavaraa, joten uuteen vuoteen pääsemme uusilla tekstiileillä.

Yhdeksän pintaan laitamme Arskan ja Hopon valmiiksi ja lähdemme tuiskusäässä parin tunnin vaellukselle Rantatien suuntaan. Liikkeellä ei paljon muita ihmisiä ole ja saamme reissata rauhassa. Kova ja puuskittainen tuuli hevosia vähän hermostuttaa ja Arskalla on kova hätä, ettei se vaan Hopon vauhdista jää. Yö oli ollut jotenkin poikkeuksellinen, sillä kumpikaan hevosista ei ollut ollut makuullaan. Mahtoiko syynä olla tallin joulukoristeet, joita poikien on pitänyt huolestuneena vahtia koko yön.

Tallissa on jouluinen tunnelma, kun käytäville on tuotu oljet ja joulukoristeita roikkuu katosta. Mervi tarjoilee glögiä ja hevosen pitäjät tekevät itse aamutallin. Hopolla on kuivikkeet aika märkinä, joten vaihtoon menee reippaasti purua. Arska sen sijaan on siisti ja lannat ovat kaikki yhdessä ja samassa nurkassa, joten siivoushommakin sujuu nopeasti.

Lahjoja jaetaan ja saadaan. Parhaiten jäi mieleen Fasun Alman itse askartelema hevosheijastin. Se pääsee meillä varmasti kovaan käyttöön.

Iltapäivällä ennen joulupäivällistä Kari kävi viemässä Arskan ja Hopon sisään ja palasi sitten itse kotiin joulun viettoon.

Kampean itseni selkään heti aamusta ja aloitan joululoman ainoalla oikealla tavalla, eli tallimiljöössä. Kiva ja reipas puolentoista tunnin lenkki maastossa ja vähän laukannostoja kentällä. Laidunpellolla ravaamme reilua kilometrin lenkkiä muutaman kiekan ja nautimme vauhdin hurmasta. Sopiva pikkupakkanen ja vähän ripottelee lunta, jouluinen on mieli ja ulkoilun jälkeen Hopo pääsee viitta niskassa tarhaan mutustamaan heiniä ja porkkanoita ja minä kotiin siivoamaan.

Kevyttä liikutusta lähinnä talutellen.

Polle levossa haavan takia. Hyvin oli alkanut parantua ja mitään lisätoimenpiteitä ei tarvittu. Päätimme kuitenkin, että hokkiaikana pidetään putsit kaikissa jaloissa. Eipähän sitten satu mitään.