{"id":799,"date":"2016-03-08T12:48:43","date_gmt":"2016-03-08T10:48:43","guid":{"rendered":"http:\/\/suonpaa.net\/wordpress\/?page_id=799"},"modified":"2020-02-21T17:03:23","modified_gmt":"2020-02-21T15:03:23","slug":"tien-paalla-2008","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.suonpaa.net\/?page_id=799","title":{"rendered":"Tien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 2008"},"content":{"rendered":"

26.6.-1.7.08 Reykjavik, Islanti<\/b>
\nISHESTAR-talli<\/a>, 15 minuutin ajomatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kaupungin keskustasta<\/p>\n

<\/center>\u00a0\"\"<\/p>\n

Alunperin arvelimme, ett\u00e4 matkamme on niin tiukkaan aikataulutettu, ett\u00e4 emme ehdi hevostelemaan, mutta oikeastaan heti, kun p\u00e4\u00e4simme Kevlavikin lentokent\u00e4lt\u00e4 ulos alkoi tuntua ihan \u00e4lytt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 se, ett\u00e4 emme ehtisi issikoita kokeilemaan. Maa tosiaan el\u00e4\u00e4 hyvin voimakkaasti hevostensa kautta, sill\u00e4 nelj\u00e4\u00e4 asukasta kohden saarella on yksi hevonen. Kukaan Islannissa vieraileva ei voi v\u00e4ltty\u00e4 hevos-teemalta, sill\u00e4 talleja on kaikkialla, kaupungissa on hevospatsaita ja l\u00e4hes jokaisessa matkamuistossa on hevonen esill\u00e4 tavalla tai toisella. Islantilaiset ovat ylpeit\u00e4 hevosestaan ja niin intohimoisia, ett\u00e4 maahan ei saa vied\u00e4 muun rotuisia hevosia ja jos hevonen saarelta joskus poistuu, niin se ei voi sinne koskaan palata. Veri on siis puhdasta vuosituhansien takaa. Viikingit veiv\u00e4t saarelle ensimm\u00e4iset hevoset ja niill\u00e4 on aina ollut t\u00e4rke\u00e4 rooli maan kehityksess\u00e4, ihan niin kuin suomenhevosella on meid\u00e4n maamme kehityksess\u00e4.<\/p>\n

\"\"Ilmasto Islannissa on varmasti ihan vertaansa vaille. Ihmiset ja my\u00f6s el\u00e4imet ovat varsin karaistuneita rankoissa s\u00e4\u00e4oloissa ja karussa maastossa. Tuuli oli aivan sanoinkuvaamaton ja meid\u00e4n hevosemme eiv\u00e4t liikkuisi mihink\u00e4\u00e4n sellaisessa tuulessa, mutta maassa maan tavalla ja hevosethan eiv\u00e4t ainakaan muusta edes tied\u00e4, vaan syntyv\u00e4t kyseisiin oloihin ja el\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 siell\u00e4. Meid\u00e4n hienolle hipi\u00e4lle tuuli meinasi olla liikaa ja vesi vaan virtasi silmist\u00e4, kun kaupungilla liikkui. S\u00e4\u00e4n innoittamana oikeastaan ostin heti alkup\u00e4ivin\u00e4 ratsastushousut ja pusakan ja kun pieni maastolenkkimme oli tehty, niin Kari k\u00e4vi ostamassa saman setin ja min\u00e4 viel\u00e4 toiset housut. Materiaali oli kevytt\u00e4 kuin sifonki, mutta t\u00e4ysin tuulenkest\u00e4v\u00e4 ja sades\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n ei tahtia haitannut.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4kaupungin kupeessa oli useita talleja, jotka j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t pieni\u00e4 ja suuria vaelluksia aloittelijoista ammattilaisille. Valitsimme aika summitaisesti tallin nimelt\u00e4 Ishestar. Seurueeseemme kuului kaksi sellaista, jotka eiv\u00e4t olleet aiemmin ratsastaneet ja me kaksi. Valitsimme tarjonnasta kahden tunnin Lava tour’in. Talli j\u00e4rjesti kuljetukset hotellilta tallille, jote ei tarvinnut muuta, kuin olla tiettyyn aikaan hotellin aulassa. Hintaa reissulle tuli 5900 ISK, eli n. 70 euroa per ratsastaja (..tosin ISK:n kurssi sahaa yl\u00f6s-alas tunneissa… odotat hetken niin saatat s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 euron – tai sitten et).<\/p>\n

Kun saavuimme tallille, niin karujen maisemien keskelt\u00e4 avautui varsin siisti ja moderni tallialue. Tallituvassa hieno saluuna-tyyppinen baari ja isohkot tilat my\u00f6s ruokailijoille. Ensimm\u00e4isen\u00e4 allekirjoitettiin sopimus, jossa vapautettiin talli l\u00e4hes kaikesta vastuusta. Meit\u00e4 oli kaikkiaan kolmisenkymment\u00e4 eritasoista innokasta maastoilijaa. Talli tarjosi kaikille kyp\u00e4r\u00e4t ja saappaat, sek\u00e4 sadetakin. Me ei tietenk\u00e4\u00e4n otettu kuin kyp\u00e4r\u00e4t ja jalkineina pidimme kaikkeen toimintaan sopivat offroad crocsit.<\/p>\n

\"\"Hevoset odottivat valmiina satuloituina tyynesti paikoillaan ja voisi ehk\u00e4 sanoa, ett\u00e4 jopa apaattisina. Tarhan portilla jokaiselta kysyttiin, onko ratsastuskokemusta. Sen ja ilmeisesti ulkoisen olemuksen mukaan arvottiin hevoset. Jokainen tuntui saavan omaan persoonaansa sopivan hevosen. Mulla ja Karilla oli selv\u00e4sti s\u00e4p\u00e4k\u00e4t pojat ja ensikertalaiset saivat tyynemm\u00e4t kaverit. Varusteet n\u00e4yttiv\u00e4t meik\u00e4l\u00e4isitt\u00e4in ajatellen aivan loppuun kuluneilta ja mit\u00e4\u00e4n satulahuopia ei satuloiden alla k\u00e4ytetty, muutamalla hevosella oli riekaleiset romanit. Jalustimet saattoivat olla ihan eriparia ja nahkaremmit veteliv\u00e4t viimeisi\u00e4\u00e4n. Meid\u00e4n mittapuun mukaan el\u00e4imet olivat huonosti harjattuja. Hevoset olivat kuitenkin hyv\u00e4ss\u00e4 lihassa ja hyv\u00e4kuntoisen oloisia. Ei haavoja tai ruhjeita ja jalat kuivat ja kaviot hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa.<\/p>\n

Ohjaaja neuvoi lyhyesti, ett\u00e4 liikkeelle l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n polkaisulla ja maiskutuksella, jarru l\u00f6ytyy ohjista vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja sanomalla wo-ou. K\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n sis\u00e4ohjasta vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja siin\u00e4 sitten t\u00e4rkeimm\u00e4t. Kaikki eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n ohjeita kuulleet ja osa ei edes ymm\u00e4rt\u00e4nyt, mutta sitten nytk\u00e4htikin jo karavaani liikkeelle. Turpa h\u00e4nn\u00e4ss\u00e4 etenimme k\u00e4yti\u00e4 muutaman kilometrin, jonka j\u00e4lkeen porukka jaettiin siten, ett\u00e4 oli ryhm\u00e4 fast, johon tuli vajaa 10 ratsastajaa ja ryhm\u00e4 slow, johon meniv\u00e4t loput.<\/p>\n

\"\"Pieni\u00e4 p\u00f6lisevi\u00e4, mielest\u00e4ni kovapohjaisia, polkuja pitkin rytkytettiin menem\u00e4\u00e4n ravia aivan turpa edell\u00e4 olevan hevosen h\u00e4nn\u00e4ss\u00e4 kiinni. Jos yht\u00e4\u00e4n koitti ottaa v\u00e4li\u00e4, niin takaa tuli jo apuohjaaja, joka hoputti hevosta eteen. Eli minun makuuni meno oli aika kaukana idyllisest\u00e4ratsastusretkest\u00e4 maisemia ihaillen. Eip\u00e4 tietty maisemiakaan olisi suuremmin ollut, sill\u00e4 kaikkialla oli ihan sit\u00e4 samaa laavakive\u00e4, kuin muuallakin. Ohjaajat puikkelehtivat karavaanin ohi takaa eteen ja takaisin, huusivat menness\u00e4\u00e4n ”hop-hop-hop-hop-hop” ja kevyesti n\u00e4p\u00e4yttelivat hevosia kannikoille, ett\u00e4 vauhti pysyi yll\u00e4. Muutama ratsastaja sai raipan ja lopuille neuvottiin, ett\u00e4 kick your horses. Meill\u00e4 oli ilmeisesti virtavimmat menij\u00e4t, joten ei tarvinnut potkia, eik\u00e4 raipottaa. Tosin sain kutsun ohjaajan viereen ja nuhteita siit\u00e4, ett\u00e4 menin pitk\u00e4ll\u00e4 ohjalla. Neuvot olivat, ett\u00e4 t\u00e4ytyy pit\u00e4\u00e4 ohjat niin tiukkina, ett\u00e4 hevonen ei laske p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n alas, vaan painaa menem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4 pystyss\u00e4. Mit\u00e4p\u00e4 siihen sitten on sanomista muuta, kuin oukay. Puolisen tuntia mentiin reipasta ja ravattiin ihan surutta my\u00f6s asfaltilla. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen oli edess\u00e4 varttitunnin tauko slow-ryhm\u00e4n kanssa. Hevoset saivat hetken nyht\u00e4\u00e4 maasta olematonta ruohoa ja me ratsastajat vaihtaa kuulumisia. Ensikertalaiset kertoivat, ett\u00e4 ekat viisi minuuttia miettiv\u00e4t ainoastaan, ett\u00e4 eiv\u00e4t kahta tuntia kest\u00e4 kyydiss\u00e4, mutta kun melkein tunnin olivat sel\u00e4ss\u00e4 keikkuneet, niin olo tuntui jo paremmalta.<\/p>\n

Tauon j\u00e4lkeen vauhti kiihtyi ja hop-hop- huudot kaikuivat entist\u00e4 kiivaammin. Itse aloin olla aika turhautunut ja varsin pitk\u00e4lle sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ei ole meik\u00e4l\u00e4ist\u00e4 varten t\u00e4llaiset massatapahtumat. Muutama vaihtoi tauolla ryhm\u00e4\u00e4 ja meit\u00e4 fast-ihmisi\u00e4 oli noin kahdeksan, kun painelimme menem\u00e4\u00e4n. Laukka oli kielletty\u00e4, mutta salaa menimme Karin kanssa muutamat yl\u00e4m\u00e4et laukkaa. Muutama hevonen vei ratsastajaansa pitkin polunpientareita, kun p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t menn\u00e4 v\u00e4lipalalle. Muutama ratsastaja kuului siihen koulukuntaan, ett\u00e4 paukuttivat kantap\u00e4ill\u00e4 hevosen kylki\u00e4 taukoamatta ja min\u00e4 poliisina sain purra kielt\u00e4ni, ett\u00e4 en pist\u00e4nyt stoppia sille potkimiselle.<\/p>\n

\"\"Ravilla paineltiin tallin pihaan asti ja sitten vaan napattiin satulat pois ja homma oli siin\u00e4. Hetke\u00e4 my\u00f6hemmin saapui slow-ryhm\u00e4 ja autoimme seuralaisiamme satulan avaamisessa yms. Suurin osa porukasta oli aivan haltioissaan, mutta meid\u00e4n koko seurue oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ei touhu mielett\u00f6m\u00e4n kivaa ollut. En usko, ett\u00e4 tuollainen kahden tunnin juoksutus keness\u00e4k\u00e4\u00e4n sytytt\u00e4\u00e4 innostusta alkaa ratsastusta harrastamaan. Kovasti paljon meill\u00e4 oli kuitenkin reissusta juteltavaa ja vertailimme kokemuksiamme viel\u00e4 pitsan ja punaviinin \u00e4\u00e4ress\u00e4kin. Ja varsinkin ensikertailaisten kokemuksia oli todella hauska kuunnella.<\/p>\n

Ei ollut ihan meid\u00e4n juttu, mutta tulipahan koettua, eik\u00e4 tarvitse j\u00e4lkik\u00e4teen mietti\u00e4, ett\u00e4 kuinka ihanaa se olisi mahtanut olla. Siin\u00e4 keikkuessa moneen kertaan mietin, ett\u00e4 kyll\u00e4 omalla pollella oman tallin maastoissa on meno vertaansa vailla. Eik\u00e4 ole kymment\u00e4 tyyppi\u00e4 samassa jonossa ja muutamaa karjapaimenta hoputtamassa korvan juuressa. Saa nauttia upeasta luonnosta omassa rauhassa hiljaisuutta kuunnellen. Ei siis tarvitsisi l\u00e4hte\u00e4 merta edemm\u00e4ksi kalaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

26.6.-1.7.08 Reykjavik, Islanti ISHESTAR-talli, 15 minuutin ajomatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kaupungin keskustasta \u00a0 Alunperin arvelimme, ett\u00e4 matkamme on niin tiukkaan aikataulutettu, ett\u00e4 emme ehdi hevostelemaan, mutta oikeastaan heti, kun p\u00e4\u00e4simme Kevlavikin lentokent\u00e4lt\u00e4 ulos alkoi tuntua ihan \u00e4lytt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 se, ett\u00e4 emme ehtisi issikoita kokeilemaan. Maa tosiaan el\u00e4\u00e4 hyvin voimakkaasti hevostensa kautta, sill\u00e4 nelj\u00e4\u00e4 asukasta kohden saarella on yksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":7007,"menu_order":17,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"templates\/template-full-notitle.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-799","page","type-page","status-publish","hentry","post"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/799","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=799"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/799\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6796,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/799\/revisions\/6796"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/7007"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=799"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}