{"id":5436,"date":"2017-09-18T07:14:03","date_gmt":"2017-09-18T04:14:03","guid":{"rendered":"http:\/\/www.suonpaa.net\/?page_id=5436"},"modified":"2017-09-24T07:41:17","modified_gmt":"2017-09-24T04:41:17","slug":"15-17-9-2017-kurtuvenai-nbch-cei","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.suonpaa.net\/?page_id=5436","title":{"rendered":"15-17.9.2017 Kurtuvenai NBCH CEI*\/**"},"content":{"rendered":"

Tosiaan hyvin erilainen kisareissu. Mulla oli pieni rooli olla joukkueen apuvalmentajana, l\u00e4hinn\u00e4 henkisen puolen asioissa ja tiedottamisessa. Tiedotushommat yritin tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti ennen reissua, mutta moni asia p\u00e4\u00e4tettiin vasta Kurtuvenaissa ja tiedottaminen luonnollisesti hoidettiin sitten siell\u00e4 olevien henkil\u00f6iden toimesta. Varsinaisia huoltovelvoitteitakaan ei ollut, sill\u00e4 koira mukana luonnollisesti vaikeutti v\u00e4h\u00e4n asiaa ja se, ett\u00e4 tultiin nopealla autolla paikalle perjantaina juuri ennen tarkastusta. Ehdotin kuitenkin, ett\u00e4 tiimit voisivat vied\u00e4 viimeiselle huoltopaikalle \u00e4mp\u00e4reit\u00e4 ja viilennyspulloja niin ainakin ensimm\u00e4isen lenkin aikana voisimme huoltaa Karin kanssa kaikki. Kaikesta huolimatta me l\u00e4hdimme ilman stressin h\u00e4iv\u00e4\u00e4 perjantaina ajelemaan satamaan. Aikataulu oli niin v\u00e4lj\u00e4, ett\u00e4 meinasi oikein aika tulla pitk\u00e4ksi. Toisin kuin tosiaan yhdell\u00e4 autokunnalla pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmin. \"\"Lautalle p\u00e4\u00e4stiin Priority-luokituksen ansiosta ensimm\u00e4isten joukoissa ja Kari p\u00e4\u00e4si nukkumaan. H\u00e4n oli vuorostaan tulossa kipe\u00e4ksi ja itse olin parantumaisillani. L\u00e4hdin k\u00e4ym\u00e4\u00e4n ostoksilla ja sen j\u00e4lkeen heitin levyksi itsekin. Pari tuntia menee hetkess\u00e4, mutta onhan se kiva viett\u00e4\u00e4 vaaktasossa hiljaisuudessa. H\u00e4ly\u00e4 ja h\u00e4ss\u00e4kk\u00e4\u00e4 on tiedossa viel\u00e4 moneen kertaan alkavan viikonlopun aikana.<\/p>\n

Merimatka sujui leppoisasti hyv\u00e4ss\u00e4 s\u00e4\u00e4ss\u00e4 9:35 ajettiin jo satamasta ulos ja suoraan P\u00e4rnun tielle. Aiempi ryhm\u00e4 oli jotenkin kulkeutunut kiertoreitille ja olin naurukyyneleet silmiss\u00e4 sit\u00e4kin tekemist\u00e4 seuraillut. T\u00e4ytyy sanoa, ett\u00e4 jos joku meni Turusen kopin menomatkassa hyvin, niin se oli poikkeus. Tai siis hyvin meni kaiketi hevosten matkustus. Heppu on hyv\u00e4 matkakumppani, harmiton heppu. Ihan rauhassa k\u00f6r\u00f6tteliv\u00e4t ja v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4viv\u00e4t my\u00f6s rantsussa liikuttelemassa jalkojaan. Meill\u00e4 on se hyv\u00e4 pys\u00e4hdyspaikka jossa ottivat hevoset ulos ja siivosivat kopin. Me pys\u00e4hdyttiin siin\u00e4 my\u00f6s ja k\u00e4ytiin juoksuttamassa koiraa rantahietikolla. V\u00e4h\u00e4n tuntui haikealta. En voi olla ajattelematta sit\u00e4, ett\u00e4 viimeksi samalla rannalla k\u00e4pp\u00e4iltiin Urhon kanssa. Eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4n jauhaminen mit\u00e4\u00e4n muuta, mutta tulee silti ajateltua ja jauhettua. Voi Urho!<\/p>\n

Matka jatkui ja p\u00e4\u00e4tettiin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 padon seudun tiety\u00f6t, joihin aiemmin menneet olivat jumittuneet ja mentiin Rigan keskustan l\u00e4pi. No virhe. Ja iso sellainen.\u00a0 Ih\u00e4n kahjot liikennej\u00e4rjestelyt ja oltiin siell\u00e4 solmussa varmaan tunti. \u00c4ij\u00e4ll\u00e4 alkoi jo hihat palaa, mutta p\u00e4\u00e4stiin lopulta selville vesille ja tuttuihin maisemiin. Venuelta laiteltiin koko ajan viesti\u00e4 useamman ihmisen toimesta, ett\u00e4 joko kohta olette t\u00e4\u00e4ll\u00e4.\u00a0 No yritys oli kova ja niinp\u00e4 Kari napsautti tutkaan juuri ennen Liettuan rajaa. Nopeus vaatimattomasti tuplat salittua enemm\u00e4n. T\u00f6kin \u00e4ij\u00e4\u00e4 kylkeen ja sipisin, ett\u00e4 pyyd\u00e4 anteeksi, pyyd\u00e4 anteeksi ja saihan se lopulta inisty\u00e4, ett\u00e4 I’m very sorry! Ja kappasta vaan, p\u00e4\u00e4stiin jatkamaan matkaa puhuttelulla ja nuhtelulla.\u00a0 K\u00e4vi kuin Costa Rica-mainoksessa aikanaan.<\/p>\n

Aikataulu piti hyvin ja oltiin pikkaisen nelj\u00e4n j\u00e4lkeen mestoilla. Tuttu tunnelma ja t\u00e4ys tohina p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Hevoset valmistautuivat alkutarkastukseen. P\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 oli tehty nesteytykset ja viimeiset liikutukset. Kaikki oli tehty, mit\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 oli ollut. S\u00e4hk\u00f6inen tunnelma ja sinkoilevia tyyppej\u00e4. Tuttuja naamoja siell\u00e4 ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja joka suuntaan piti v\u00e4h\u00e4n ny\u00f6kytell\u00e4 tervehdyksi\u00e4 osan kanssa piti heitt\u00e4y\u00e4 oikein intiimimp\u00e4\u00e4n kontaktiin. On ihan mielett\u00f6m\u00e4n hauska n\u00e4hd\u00e4 noita naamoja. Parin tuomarikollegan kanssa ny\u00f6kyteltiin tiet\u00e4v\u00e4sti viitaten Pietarin keikkaan. Only in Russia! Samalla kyseliv\u00e4t, ett\u00e4 miksi en ole tuomaroimassa. Oli ollut kuulemma tarvetta. Mit\u00e4p\u00e4 siihen sanomaan muuta kuin ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 meni nyt n\u00e4in. Arid kapsahti kaulaan ja juttelimme pitk\u00e4t tovit. Sitten mulla olikin kiire seuraamaan juoksutuksia jotka t\u00e4ll\u00e4 kertaa j\u00e4rjestettiin maneesissa alkaen viidelt\u00e4. Jotain ihmeellist\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4mist\u00e4 oli passien kanssa ja sen my\u00f6t\u00e4 sitten tarkastusj\u00e4rjestyksen kanssa. Yleens\u00e4 joukkueet menev\u00e4t yhdess\u00e4 ja maittain aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4, mutta nyt homma levisi k\u00e4siin heti k\u00e4ttelyss\u00e4. Lis\u00e4ksi kukaan ei kaiketi ohjeistanut ratsukoita, ett\u00e4 linjalta poistuttaisiin maneesin reunaa pitkin, ei juoksutuslinjaa pitkin. Kaikille suomalaisille l\u00e4ht\u00f6lupa, jos tietoni ovat oikeat, niin kolme hevosta viidest\u00e4kymmenest\u00e4 ei l\u00e4ht\u00f6lupaa saanut.<\/p>\n

Ihmeteltiin siin\u00e4 viel\u00e4 jotain. Keli oli paranemaan p\u00e4in. Torstai oli ollut kammottavaa sadetta ja perjantainakin aamup\u00e4iv\u00e4 harmaa mutta iltaa kohden pilvet karkasivat pois ja luvassa oli aurinkoinen kisap\u00e4iv\u00e4. Kun hommat oli tehty, niin paineltiin l\u00e4hibaariin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. J\u00e4ms\u00e4n kakrut olivat takavarikoineet Pedron. Safkojen valmistelu kesti taas melkoisen kauan ja koirakin ehti palautua takaisin. Sy\u00f6tiin sitten terassilla. Samalla jaettiin tuliaisimme. Mit\u00e4p\u00e4 sit\u00e4 Suomesta urheilujuhlaan muutakaan voisi tuoda kuin Kossua. Vastaanottajan olivat haltioissaan. Turunen oli v\u00e4h\u00e4n hienostuneempi ja toi kotimaista gini\u00e4. Per\u00e4l\u00e4t liittyiv\u00e4t seuraan ja saatiin hauskuutta siit\u00e4, ett\u00e4 kaikilla kastui ulkopenkeill\u00e4 per\u00e4t. P\u00f6ksyt m\u00e4rkin\u00e4 siit\u00e4 l\u00e4hdettiin sitten v\u00e4hitellen k\u00e4mpille. Hetki viel\u00e4 istuttiin, Mieliala oli jokseenkin rauhallinen, vaikka kisat starttasivat jokusen tunnin kuluttua. Puolen y\u00f6n aikaan filmi katkesi. Koira oli v\u00e4h\u00e4n rauhaton, mutta muuten talo hiljeni, kunnes se taas viidelt\u00e4 her\u00e4si henkiin.<\/p>\n

Hanu sielt\u00e4 taisi ensimm\u00e4isen\u00e4 hiipi\u00e4 Valtoa ruokkimaan. Turunen taisi kyll\u00e4 her\u00e4t\u00e4 ihan samaan aikaan ja tuskin T\u00f6pp\u00e4roidenk\u00e4\u00e4n puolella kamalan paljoa pidemp\u00e4\u00e4n nukuttiin. Luulin olevan varhain hereill\u00e4 niin siell\u00e4h\u00e4n koko\u00a0 v\u00e4ki jo puuhasi. \u00c4ij\u00e4 k\u00e4\u00e4nteli punkassa kylke\u00e4 ja tuhisi nuhaansa. Keittelin vett\u00e4 sen verta, ett\u00e4 sai FInrexinin ja itse join teet\u00e4. Totesinkin tuotteet erinomaiseksi: Rimin hunaja&vanilja rooibos. Toimii! \u00c4ij\u00e4kin sai luunsa kammettua pystyyn. H\u00f6rpittiin juomamme ja l\u00e4hdettiin porukoiden per\u00e4\u00e4n. Pedro hypp\u00e4si jalkatilaan ja taas mentiin. Venuella oltiin v\u00e4h\u00e4n kuuden j\u00e4lkeen. Verkkailut oli k\u00e4ynniss\u00e4. Tanja rauhallisena. Jos on huikea ollut kehitys hevosella niin samaa voi sanoa my\u00f6s ratsastajasta. Takana on ne ajat kun piti kuukausi ennen kisaa sopia kenen kaa voi menn\u00e4 ja muutenkin varmistella ja varmistella. Hanu on varmaan ihan t\u00e4ydellinen huoltaja, koska ei hermostu juuri mist\u00e4\u00e4n ja antaa kaiken lis\u00e4ksi Tanjan tehd\u00e4 ihan oman p\u00e4\u00e4ns\u00e4 mukaan. On ottanut roolinsa siten. Mun mielest\u00e4 voisi jossain kohtaa laittaa v\u00e4h\u00e4n vastaan ja olla j\u00e4rjen \u00e4\u00e4ni. Pasi osaa luovia ristitulessa ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 rattia. Ovat my\u00f6s Lauran kanssa hyv\u00e4 pari. Ei siihen kannattanut kiilata v\u00e4liin.<\/p>\n

\"\"L\u00e4hdettiin v\u00e4h\u00e4n kauemmas l\u00e4htolinjalta ottamaan videokuvaa. Aurinko oli noussut sen verran, ett\u00e4 punasi taivaan. Otsalampuille ei ollut tarvetta. Jan Fredrikin l\u00e4ht\u00f6huuto ja kannustus kajahti ja tiedettiin, ett\u00e4 kohta tullaan. Parikytp\u00e4inen lauma hajoksi jo heti ekan kilsan aikana. K\u00e4rjess\u00e4 tuli nuori herra Tikk, t\u00e4ll\u00e4 kertaa satulan kera. Taas mietin, ett\u00e4 muistan h\u00e4net pienen\u00e4 r\u00e4k\u00e4nokkana. Kammottavaa, miten aika kuluu! Toisena tuli Olaug ja vilkutteli menness\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 oli mun veikkaus voittajaksi. Heti tuntumassa Kairit, Ines, ja Marian Kikas. Pieni v\u00e4li ja Susanne ja h\u00e4nen kannoillaan Turtsa Turunen, joka kiihdyttikin heti meid\u00e4n kohdalla ohi ja kuudenneksi. Valto n\u00e4ytti todella vahvalta ja energiselt\u00e4. Se suorastaan leijui! Olin tosi tyytyv\u00e4inen siit\u00e4, ett\u00e4 Tanja todella l\u00e4hti tekem\u00e4\u00e4n huippusuoritusta eik\u00e4 ainoastaan suoritusta. T\u00f6it\u00e4 on tehty m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti vuosia ja vaikka v\u00e4h\u00e4n h\u00f6nts\u00e4ily\u00e4 homma v\u00e4lill\u00e4 on ja t\u00e4ytyykin olla, koska ammattilaisia emme ole kukaan, niin silti Tanjalla on koko ajan ollut mieless\u00e4 menestys ja ihan oikea kilpaileminen. H\u00e4nen ehdoillaan ja tyylill\u00e4\u00e4n. Askel askeleelta ja nyt oltiin oikeasti siin\u00e4 vaiheessa, ett\u00e4 uskallusta l\u00f6ytyi l\u00e4hte\u00e4 paukusta sellaiseen kyytiin, ett\u00e4 mitalisijat eiv\u00e4t karise ulottumattomiksi heti ensimm\u00e4isell\u00e4 lenkill\u00e4.<\/p>\n

Pienen hajuraon j\u00e4lkeen tulivat muut suomalaiset. Tanja L. porukkaa veti ja Anne oli siin\u00e4 ihan tappItuntumassa. Heid\u00e4n hevosensa varmaan olivatkin suurin piirtein samaa tasoa ja l\u00e4htiv\u00e4t oletettavasti hakemaan jotain n. 14-15 km\/h tasavauhtista keskinopeutta. Riemuratsukoiden per\u00e4ss\u00e4 kulkivat L\u00e5nkku, Salop\u00e4\u00e4 nuorempi ja Tienhaara. He olivat muodostaneet jo ennakkoon oman tiimins\u00e4 ja yhdist\u00e4neet huoltoja ja suunnitellet taittaavansa matkaaa yhdess\u00e4.<\/p>\n

\"\"Saran l\u00e4ht\u00f6 oli tunnin p\u00e4\u00e4st\u00e4. K\u00e4p\u00e4ttiin takaisin verkka-alueelle. Sara ei ollut ihan niin rento, mutta kokemustakin on aika monta vuotta v\u00e4hemm\u00e4n. Typy oli sel\u00e4ss\u00e4 hyviss\u00e4 ajoin. Vaihdettiin siin\u00e4 muutama sananen. Kiinnitin ajanottolaitteen ja Sara viritti gps:n k\u00e4sivarteensa. Katselin hevosta verkassa ja se n\u00e4ytti hyv\u00e4lt\u00e4. Ja kuulemma oli tuntunutkin edelt\u00e4v\u00e4t p\u00e4iv\u00e4t tosi hyv\u00e4lt\u00e4. Sovittiin Sarankin kanssa, ett\u00e4 menn\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n matkaa reitti\u00e4 pitkin ottamaan kuvia. Tytt\u00f6 j\u00e4i verkkaamaan ja me mentiin tallin taakse. Sitten mulle alkoi tulvia viesti\u00e4 kotoa. Kotikatsomoissa kauhisteltiin, ett\u00e4 kaikki suomalaiset olivat hukassa. Kiireesti soittamaan Pablolle ja sain vasta t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kuulla, ett\u00e4 seurantafirman konseptit olivat lev\u00e4ht\u00e4neet l\u00e4ht\u00f6\u00e4 edelt\u00e4vin\u00e4 hetkin\u00e4 ja mm. kaikilta suomalaisilta j\u00e4i paikantimet laittamatta. Eli kulkivat huoltoautoissa. Rauhoittelin kotijoukkoja sill\u00e4 Pasi vakuutti, ett\u00e4 reitill\u00e4 on.<\/p>\n

Korvat h\u00f6r\u00f6ll\u00e4 kuunneltiin koska kavioiden kopse kuuluu. Ennakkoon tiesimme, ett\u00e4 virolaiset tulevat olemaan tosi kovia. Niin nuorissa kuin aikuisissakin. Muutamassa vuodessa virolaiset ovat kehitt\u00e4neet ihan mielett\u00f6m\u00e4n kehityskaaren lajille. Porukka on kilpailuhenkist\u00e4. Kamalasti ei reiteill\u00e4 rupatella ja tiimin kisaavat kesken\u00e4\u00e4n. Kun on paljon saman tason menij\u00f6it\u00e4, niin kehityst\u00e4 vaan tapahtuu. Kulkevat samoja kisoja ja sparraavat toisiaan. Hommaa tehd\u00e4\u00e4n tosissaan ja jostain saavat raavittua kasaan sen rahankin, ett\u00e4 kiert\u00e4v\u00e4t EM- ja MM-kisojakin ahkerasti. Muiden maiden edustajista ei oikein ollut tietoa, mutta oletettavasti ruotsalaiset ja norjalaiset olisivat nuorissa my\u00f6s kovia.<\/p>\n

Kun lupa annettiin ja kavioiden kopse alkoi kuulua vihre\u00e4n reit\u00e4n alkup\u00e4\u00e4st\u00e4, niin ensimm\u00e4isen\u00e4h\u00e4n sielt\u00e4 singahti norjalainen ratsukko. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen sekalainen sakki ratsukoita ja Sara kahdeksantena. Jonkun verta sai toppuutella, sill\u00e4 Heppuhan olisi mielell\u00e4\u00e4n l\u00e4htenyt liiton ensimm\u00e4isist\u00e4 metreist\u00e4 l\u00e4htien. Hyvin pysyi kuitenkin lapasessa ja sinne paineli ratsukko porukan keskivaiheilla kohti 32 km:n lenkki\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa gps-seuranta kertoi, ett\u00e4 Olaug oli k\u00e4\u00e4ntynyt jo takaisin, my\u00f6s Nesetill\u00e4 oli seurantalaite mukanaan ja arveltiin, ett\u00e4 Turunen kulkee siin\u00e4 v\u00e4limaastossa. Vauhti oli reipasta kahtakymppi\u00e4, mutta sekin oli tiedossa, ett\u00e4 eka lenkki, vaikka onkin 40 km pitk\u00e4, on ehk\u00e4 kaikista nopeakulkuisin. Pakattiin itsemme autoon ja kurvailtiin WP 1:lle. Jokunen tiimi oli paikalla. Kauaa emme joutuneet vartomaan kun ensimm\u00e4iset ratsukot tulivat n\u00e4kyviin. Ja sielt\u00e4h\u00e4n kipsuttelivat Olaug ja Tanja.\u00a0 Iloisina vilkutellen tulivat. Olin tyytyv\u00e4inen, ett\u00e4 Tanja sai Olaugin kanssa ratsastaa. Meid\u00e4n parhaat opit on aikanaa saatu silloin kun Kari ratsasti Olaugin kanssa ja min\u00e4 huolsin Olen kanssa. Siin\u00e4 saa mielett\u00f6m\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4n hiljaista tietoa, kun tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 itse\u00e4\u00e4n kokeneemmassa porukassa.<\/p>\n

\"\"Hurrattiin ratsukot eteenp\u00e4in ja laittelin tietoa v\u00e4h\u00e4n joka suuntana, ett\u00e4 40 km on menty kahtakymppi\u00e4 ja k\u00e4rjess\u00e4 kuljetaan. Aika huikeaa. En tied\u00e4, onko suomalainen koskaan PM-kisoissa tullut milt\u00e4\u00e4 osuudelta ekana tai tokana tauolle. Ennakkoon olimme norjalaisille jo uhonneet, ett\u00e4 Turunen on viiden joukossa lopputuloksissa. Nyt n\u00e4ille uhoille saatiin t\u00e4ss\u00e4 uskottavuutta. Odotimme viel\u00e4 loputkin suomalaiset 35 km:n kohdalle. Kaikki n\u00e4ytti hyv\u00e4lt\u00e4. Kulkivat porukassa n. 16 km\/h vauhtia. J\u00e4\u00e4tiin viel\u00e4 odottelemaan nuorten luokkaa ja sielt\u00e4 hekin aikanaan tulivat. Sara kulki p\u00e4\u00e4joukossa ja kun muut j\u00e4iv\u00e4t huoltamaan, niin pyysi Hepulta laukat ja katosivat mets\u00e4n siimekseen viidelle viimeiselle kilometrille. Hyv\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytti meno ja tytt\u00f6 my\u00f6s.<\/p>\n

P\u00e4hk\u00e4iltiin hetki, ett\u00e4 mit\u00e4s nyt tehd\u00e4\u00e4n. Vilkaisu kelloon ja seurantaan kertoi, ett\u00e4 Olaug valmistautui jo l\u00e4htem\u00e4\u00e4n seuraavalla, 32 km pitk\u00e4lle lenkille. Tanja oli tarvinnut palautteluun v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n aikaa ja vetoapu oli menetetty. Ero k\u00e4rkeen oli kahdeksan minsaa ja vaikka virolaiset olivat ratsastuksellisesti j\u00e4\u00e4neet enemm\u00e4n, niin nopea palautuminen takasi sen, ett\u00e4 olivat h\u00f6nkim\u00e4ss\u00e4 niskaan minuutin ja parin takana. Ja n\u00e4inh\u00e4n se menee, tauolle tulo ja tarkkiin suoriutuminen ratkaisee usein pelin. P\u00e4\u00e4tettiin menn\u00e4 seuraavan lenkin ekaan huoltoon h\u00e4mm\u00e4stelem\u00e4\u00e4n. Ole olikin siell\u00e4 sek\u00e4 yhteispohjoismaalainen tuomarikaksikkomme. Hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 saapuivat Pablo ja Laura ja oikeastaan heti sen j\u00e4lkeen Olaug. Kyseli, oliko Tanja tulossa ja vitsailtiin, ett\u00e4 voisi odotella ihan rauhassa vaan. Yassir ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n meno p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja ratsastaja sai tehd\u00e4 kovasti t\u00f6it\u00e4 saadakseen sen kulkemaan toivotulla tavalla. Tanjakin tuli, ero oli viitisen minsaa. Tekiv\u00e4t nopean huollon ja Valto oikein s\u00e4nt\u00e4si reitille. V\u00e4h\u00e4n huono juttu oli se, ett\u00e4 my\u00f6s virolaiset tulivat kiilto silmiss\u00e4\u00e4n ja hengittiv\u00e4t jo ihan niskaan. N\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 Olaug oli ajettavissa kiinni ja h\u00e4n, mutta samatta tuntui aika selv\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 virolainen viisikko tulee ajamaan Tanjan kiinni. My\u00f6hemmin kuulin, ett\u00e4 takaa-ajajia oli en\u00e4\u00e4 nelj\u00e4, sill\u00e4 Esti oli j\u00e4\u00e4nyt tauolle. Tilanne oli niin j\u00e4nn\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin kiirehti\u00e4 viel\u00e4 seuraavalle huoltopisteelle.<\/p>\n

Ehdimme taas juuri saada auton parkkiin, niin Olaug tuli. H\u00e4nell\u00e4 ei ollut t\u00e4ss\u00e4 kohtaa huoltoa, mutta virolaisilla oli. Kyseli Tanjaa. Kerroin, ett\u00e4 on tulossa, mutta niin ovat my\u00f6s virolaiset. Se tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 Olaugin oli pakko vaan yritt\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 vauhtia yll\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n ei suinkaan halunnut virolaisia en\u00e4\u00e4 joukkoihinsa. Hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 tuli Tanja ja nyt Marian K ja Priidu olivat jo iholla. V\u00e4h\u00e4n matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Ines sek\u00e4 Kairit. Oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ottavat Tanjan kiinni. Sit\u00e4 ihmetteli, mihin Susanne oli j\u00e4\u00e4nyt. Ennakkoarvioissani olin sijoittanut h\u00e4net kisan kakkoseksi.<\/p>\n

Ik\u00e4v\u00e4kseni sain tiedon, ett\u00e4 Sara oli j\u00e4\u00e4nyt ekaan tarkastukseen. Oli liikkunut huonosti ja pyydetty uusintaan. Linja-vet oli sanonut, ett\u00e4 ongelma on etuosassa, joukkueen ell ja valmentaja olivat olleet sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 takaosassa. Sit\u00e4 en tarkkaan tied\u00e4, mit\u00e4 tauon aikana tekiv\u00e4t, mutta uusinnasta ei jatkolupaa herunut. Myohemmin hoitava totesi, ett\u00e4 ongelma etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja h\u00e4nest\u00e4 ongelman aiheuttaja oli kengitys. Aiheesta v\u00e4h\u00e4n on puhuttukin ja nyt tiimi varmasti jotuu asiaa miettim\u00e4\u00e4n viel\u00e4 tarkemmin.<\/p>\n

Kun p\u00e4\u00e4stiin kilpailukeskukseen, niin tilanne t\u00e4lt\u00e4 osin oli rauhoittunut. Sara oli v\u00e4h\u00e4n apea ja hiljainen, mutta ei mitenk\u00e4\u00e4n dramaattisen murtunut. En erikoisemmin arvosta suurta draamaa, joten emme siin\u00e4 hetkess\u00e4 k\u00e4yneet asiaa sen syv\u00e4llisemmin l\u00e4pi. Totesin vain, ett\u00e4 hiipi\u00e4 voi kotonakin, joten kun kisataan niin kisataan. Ja jos se hylky jossai tulee, niin mik\u00e4 sitten olisi voinut olla t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 kovempi paikka? Ei mik\u00e4\u00e4n. Ja nyt kun homma tuli koettua ja k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 ei siihen hylk\u00e4ykseen kuole, niin jotain on taas opittu. V\u00e4h\u00e4n vaikutti silt\u00e4, ett\u00e4 juttu oli kovempi vanhemmille kuin ratsastajalle. My\u00f6hemmin todettiin, ett\u00e4 tavallaan t\u00e4m\u00e4 oli jopa helpotus. Nyt se eka hylk\u00e4ys on tullut ja se siit\u00e4. Ei tarvitse en\u00e4\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 koska se tulee.<\/p>\n

Sara l\u00e4hti hoitelemaan hevostaan. Tanja pisteli toisenkin lenkin ihan reipasta vauhtia, mutta virolaiset sielt\u00e4 pyyhkiv\u00e4t ohi. Palautuminen vei k\u00e4rkiratsukoilta pari minuuttia, Inekselt\u00e4, joka oli kirinyt kovasti, viitisen minsaa ja Turtsalta seitsemisen minsaa. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ero k\u00e4rkeen oli 13 minuuttia ja hyv\u00e4 ryp\u00e4s siin\u00e4 oli napsittavana, jos pollessa olisi edelleen virtaa. Me l\u00e4hdettiin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. Sellaista luksusta ei ikin\u00e4 kisoissa olla koettu, ett\u00e4 oikein sy\u00f6t\u00e4isiin jotain kesken p\u00e4iv\u00e4n. J\u00e4ms\u00e4n pikkutihulaiset kaappasivat Pedron taas estetreeneihin, joten saatiin omaa aikaa. Kun p\u00f6tsit olivat pinkein\u00e4, niin l\u00e4hdettiin taas reitille.<\/p>\n

\"\"Kolmannen lenkin (30 km) alkuun virolaisnelikko ja Tanja n\u00e4yttiv\u00e4t kulkevan kimpassa ja jahtaavan Olaugia takaa. Sitten Kari meinasi saada slaagin, kun Valedro n\u00e4ytti pys\u00e4htyv\u00e4n ja muut jatkoivat matkaa. \u00c4ij\u00e4 steppaili paikoillaan ja tuskaili. Pakko meid\u00e4n oli hyv\u00e4ksy\u00e4 asia, ett\u00e4 nyt oli ollut pakkoa j\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 porukasta. Seurailimme gps:\u00e4n perusteella ratsukoiden menoa. Olaug sielt\u00e4 tuli ensimm\u00e4isen\u00e4. Aika maltillisesti ja sai kyll\u00e4 ratsastaa ihan koko rahan edest\u00e4. Juteltiin hetki ja sitten h\u00e4n jatkoi matkaansa. Hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 tulivat villit virolaiset. N\u00e4ytti vahvasti silt\u00e4, ett\u00e4 kiivasti kaippaillessaan toisiaan vastaan niin saavuttavat my\u00f6s k\u00e4rkihevosen. Lopulta pitk\u00e4n suoran p\u00e4\u00e4h\u00e4n ilmestyi my\u00f6s Tanja. Ero oli ven\u00e4ht\u00e4nyt siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n pitk\u00e4ksi, sill\u00e4 olivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet k\u00e4p\u00e4t\u00e4 koko asfalttiosuuden. Vaihdettiin v\u00e4h\u00e4n kuulumisia. Valto sai omppua ja tuodetta ruohoa. Kelpasi. Kannustettiin eteenp\u00e4in ja l\u00e4hdettiin taas kohti kilpailukeskusta. Lenkin loppuosassa Turusen vauhti hiipui ja kuulosteli tarkasti hevosen kulkua. Tauolle tultaessa ero oli ven\u00e4ht\u00e4nyt puoleen tuntiin. Muut suomalaiset kulkivat\u00a0 viel\u00e4 puoli tuntia Tanjan per\u00e4ss\u00e4. Olivat kuitenkin tulleet kolmannen lenkin v\u00e4h\u00e4n Tanjaa nopeammin, sill\u00e4 h\u00e4nen ja Valedron nopeus oli jo hiipunut alla 14 km\/h. Onneksi ensimm\u00e4isen lenkin lennokas vauhti piti kokonaisnopeutta korkealla. Suomalaisista ekan lenkin j\u00e4lkeen pelist\u00e4 putosivat pois Tanja L ja Mari.<\/p>\n

Juoksutus ei n\u00e4ytt\u00e4nyt todellakaan hyv\u00e4lt\u00e4. Ei ratsastajan osalta eik\u00e4 hevosen. L\u00e4ht\u00f6\u00f6n meni puolet suorasta, mutta takaisin tuli kohtalaisesti. Heng\u00e4hdin helpottuneesti kun ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 kerta kuitenkin riitti. B sielt\u00e4 tuli ja v\u00e4h\u00e4n kuivumisen merkkej\u00e4 my\u00f6s. Hevosta tankattiin ja boostattiin kaikin mahdollisin keinoin. Jaloissa oli jotain pieni\u00e4 skraaduja, mutta ne nyt eiv\u00e4t tahtia haittaa. Valedro s\u00f6i ja joi hyvin ja tarkkaili ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n.\u00a0 Uusinnassa asiat olivat muuttuneet parempaan suuntaan, joten hyvill\u00e4 mielin alettiin asetella satulaa selk\u00e4\u00e4n ja ratsastajaa per\u00e4\u00e4n. Hoputin jo, sill\u00e4\u00a0 Turunen oli jotenkin alkanut taas hidastella.<\/p>\n

Alettiin tehd\u00e4 l\u00e4ht\u00f6\u00e4. Kumma kyll\u00e4 kukaan ei ollut l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ratsukkoa! Kari singahti sit\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja stewardikin tuli paikalle ja alkoivat selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ei kun siihen on viel\u00e4 6 minsaa aikaa. No ei todellakaan ollut. Selvitettiin ja selvitettiin ja Tanja py\u00f6ri hevosen kanssa siin\u00e4. Eih\u00e4n asiaan sill\u00e4 hetkell\u00e4 selvyytt\u00e4 tullut, mutta 6 minsaa menetettiin inhimillisen virheen vuoski ,joka my\u00f6hemmin meille selitettiin. Muutenkin j\u00e4rjestelyiss\u00e4 oli paljon k\u00f6mm\u00e4hdyksi\u00e4. Toivottavasti saimme n\u00e4ist\u00e4 nyt oppia ja varoituksen ja ensi vuonna omissa kisoissamme vastaavaa ei tapahdu. Esimerkiksi paikalla ei ollut kelloja! J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 luotti tietokoneeseen ja n\u00e4in ollen selv\u00e4sti n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 kisa-aikaa ei ollut miss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Noh, Tanja hurrattiin liikkeelle ja Valedro l\u00e4htikin ihan hyvin. Se oli pakollisessa uusintajuoksutuksessa juossut jo paremmin. Viimeinen 18 km ei sille nyt olisi en\u00e4\u00e4 mik\u00e4\u00e4n juttu. Vaikka t\u00e4m\u00e4 oli sen eka 120 km ja vaikka se varmasti jo ihmetteli, ett\u00e4 eik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 nyt lopu ikin\u00e4. Ket\u00e4\u00e4n ei ollut en\u00e4\u00e4 mahollista saada kiinni eik\u00e4 kukaan voinut tulla takaa ohi. Paikka oli turvallinen, kun vaan k\u00f6p\u00f6ttelisi loppuun asti. Roosan hommat loppuivat kolmannen lenkin j\u00e4lkeen ja Annikan tahti oli hidastunut siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 h\u00e4n ei saanut en\u00e4\u00e4 lupaa l\u00e4hte\u00e4 viimeiselle lenkille. Suomalaisista loppulenkille p\u00e4\u00e4siv\u00e4t siis Tanjan lis\u00e4ksi Anne ja Elina.<\/p>\n

J\u00e4in viel\u00e4 v\u00e4nkytt\u00e4m\u00e4\u00e4n menetetyst\u00e4 kuudesta minuutista ja toimarit sit\u00e4 selvitteliv\u00e4t. Iltajuhlassa kuulimme, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli inhimilleinen erhe. Noh, t\u00e4ll\u00e4 kertaa ei ollut onneksi sijoituksesta kiinni, mutta \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4\u00e4 silti. Hyv\u00e4ksyin toko pahoittelut ja pahoittelin itsekin. Virheet harmittavat erityisesti aina silloin kun ne sattuvat omalle kohdalle.<\/p>\n

Siirrytt\u00e4\u00e4n maalilinjalle. Ajateltiin, ett\u00e4 turha l\u00e4hte\u00e4 reitille, kun lyhyt lenkki menee varmasti tosi nopeasti. No ei mennyt. Turunen kuhnasi ja kuhnasi. No ehdinp\u00e4 siin\u00e4 sitten vaihtaa kuulumisia ihmisten kanssa. Furoin kanssa oli maalilinjalla taas niin lysti\u00e4, ett\u00e4 kyyneleet valuivat silmist\u00e4. Hurrattiin villisti satunnaiset maaliintulijat. Kuten Kairit ja Olaug. Olin kyll\u00e4 ihmeiss\u00e4ni, ett\u00e4 j\u00e4lleen kerran norski j\u00e4tettiin kakkoseksi. Virolaisten nousu on ollut niin huikea ja t\u00e4m\u00e4kin voitto sen osoitti. Kasikymppiset tulivat my\u00f6s villi\u00e4 kyyti\u00e4 maaliin. Priidu oli my\u00f6s j\u00e4\u00e4nyt vikalle tauolle, joten aikanaan Turunen k\u00f6p\u00f6tteli maalilinjan yli viidenten\u00e4! Ero k\u00e4rkeen oli ven\u00e4ht\u00e4nyt tuntii ja vikan lenkin keskinopeus oli alta kymppi\u00e4, mutta niin vaan nasahti eka 120 km ratsukon mittariin. Ja reippaan, jopa v\u00e4h\u00e4n liian vauhdikkaan alkuvauhdin johdosta lopullinen keskinopeuskin j\u00e4i yli 15 km\/h. Tarkastukseen meniv\u00e4t aika nopeasti ja eih\u00e4n siin\u00e4 ollut kahta sanaa ett\u00e4k\u00f6 ei olisi mennyt l\u00e4pi. Kyll\u00e4 sopi pari kyynelt\u00e4 vieritt\u00e4\u00e4 kun kaappasin voipuneen ratsastajan syleilyyn. Valtava urakka oli viety loppuun.<\/p>\n

Hevosen j\u00e4lkihoidot alkoivat heti. Onnittelijoita oli tietenkin paljon ja Tanja oli hetkess\u00e4 edustuskunnossa ja hehkui onnesta ja ylpeydest\u00e4. Matkan rasitukset eiv\u00e4t tuntuneet en\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4n. Laura sai hevoset hoitaakseen ja v\u00e4hitellan tilanteet tasaantuivait. Viimeiset suomalaiset saatiin maaliin ja hurrattiin heillekin hyv\u00e4ksytyt suoritukset. Ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 joukkuemenestyst\u00e4 ei saatu, vaikka sit\u00e4 kovasti odotettiin, mutta yksil\u00f6tasolla suoritukset olivat hyvi\u00e4.<\/p>\n

Keskinopeudet oliv\"\"at niin hyv\u00e4t, ett\u00e4 kisat saatiin pulkkaan hyviss\u00e4 ajoin. Me panallettiin k\u00e4mpille ekoina, hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 tulivat muutkin. Siistiydyttiin nopeasti ja kiirehdittiin iltajuhlaan. Pid\u00e4n siihen osallistumista aina tosi t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Ekoina vuosina ei oikein tajuttu, mik\u00e4 niiden merkitys on. Sittemmin olen k\u00e4sitt\u00e4nyt, ett\u00e4 siell\u00e4 vahvistetaan kisan aikana syntyneet suhteet, puretaan p\u00e4iv\u00e4\u00e4 niin ilojen kuin surujenkin osalta jne. Iso osa t\u00e4t\u00e4kin lajia on verkostoituminen ja siit\u00e4 syyst\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyminen iltajuhlassa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Se on my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlainen statement.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4kin kertaa meno oli niin pirskahtelevaa, ett\u00e4 heti alkuunsa kaikki k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 ymp\u00e4ri ja tilaan muodostui kaksi pitk\u00e4\u00e4 pitop\u00f6yt\u00e4\u00e4. J\u00e4rjest\u00e4v\u00e4 taho laittoi meid\u00e4t kutenkin ruotuun, sill\u00e4 yhteinen tempauksemma aiheutti sen, ett\u00e4 istumapaikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni ja paikat oli ilmeisesti laskettu niinkin tarkkaan, ett\u00e4 p\u00f6yd\u00e4t piti ainakin ruolailun ajaksi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 takaisin. Salissa puheen sorina ja nauru t\u00e4ytti koko tilan. Hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 vieraan kutsuttiin tarjoilup\u00f6ytien \u00e4\u00e4relle. Perinteinen rosvopaisti oli saanut vierelleen kanaa ja kalaa. Alkupaloja oli p\u00f6yd\u00e4t notkuvina ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa ei kyll\u00e4 kukaan voinut j\u00e4\u00e4d\u00e4 n\u00e4lk\u00e4iseksi.<\/p>\n

V\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin asteli kahden miehen b\u00e4ndi ja taustanauha lavalle soittelemaan kaikkien tuntemia ikivihreit\u00e4 iskelmi\u00e4. Jotkut intoutuivat tanssimaan. Multa j\u00e4i n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4, mutta jopa Jan Fredrik kehui k\u00e4yneens\u00e4 parketilla viiteentoista vuoteen. P\u00f6yt\u00e4seurana meill\u00e4 oli norjalaisia ja ruotsalaistunut belgialainen valmentaja ja entinen maailmanmestari. ja t\u00e4ytyy sanoa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli yksi hauskimmista iltajuhlista vuosiin. Nauraa sai niin paljon, ett\u00e4 jos ei mulla kyljet ja pallea olisi ollut\u00a0 jo valmiiksi yskimisest\u00e4 kipe\u00e4, niin t\u00e4m\u00e4n illan j\u00e4lkeen se olisi ollut silkasta nauramisesta.<\/p>\n

Kun ilta p\u00e4\u00e4ttyi, niin toivoteltiin kaikki tervetulleiksi vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 Morvaan ja iloksemme kaikki kontaktimme ilmoittivat sinne tulevansa, jos se suinkin on mahdollista. Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 saamme aikaiseksi kes\u00e4kuussa hyv\u00e4t kisat ja iltajuhlien suunnittelukin alkoi heti. Tanja ottaa ideoidakseen tarjoilupuolen Morvan kanssa ja Pablo hoitaa ohjelmallisen osuuden. B\u00e4ndi on jo bookattu.<\/p>\n

Hyviss\u00e4 ajoin olimme k\u00e4mpill\u00e4 ja aika nopeasti my\u00f6s unten mailla. Pedro oli nukkunut meid\u00e4n sill\u00e4 aikaa kun olimme juhlissa ja jatkoi uniaan tyytyv\u00e4isen\u00e4 aamuun asti. T\u00e4m\u00e4 oli sillekin hyv\u00e4 ja opettavainen reissu. Onnistunut siis kaikin puolin. Tietenkin monessa kohtaa tuntui pahalta, ett\u00e4 me olimme t\u00e4ll\u00e4 kertaa t\u00e4llaisessa roolissa. Mutta el\u00e4m\u00e4 on, jotenkin t\u00e4m\u00e4kin t\u00e4tyy k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 voitoksi.<\/p>\n

Aamulla pakattiin auto kiireesti, kiiteltiin toisiamme seurasta, kiiteltiin is\u00e4nt\u00e4 ja kiirehdittiin tallille. Viel\u00e4 muutamat heipat ja paluumatka saattoi alkaa. Olimme aikaisemmalla lautalla kuin muut ja luotimme siihen, ett\u00e4 sininen salama kulkee selke\u00e4sti karavaania nopeammin. Pedro nukkui, Kari nukkui ja min\u00e4 ajoin. V\u00e4h\u00e4n ennen Viron sajaa pidettiin tauko, k\u00e4ytiin kaupassa, odotettiin puoli tuntia hamppareita ja vaihdettiin kuskia. Lampisten yksikk\u00f6 kiisi jo meist\u00e4 ohi, mutta ju\"\"mittuivat sitten ilmeisesti superalkoon ja hienostoravintolaan. Turusen kulkue k\u00f6r\u00f6tteli per\u00e4ss\u00e4, mutta olivat kuulemma ensimm\u00e4isin\u00e4 satamassa. Lampisille tuli kiire ja my\u00f6s meill\u00e4 oli aika tiukat paikat ett\u00e4 ehdimme siihen aiempaan lauttaan, jolla tarkoitus oli menn\u00e4. N\u00e4in jo sieluni silmiss\u00e4 sit\u00e4 irvimisen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, jos olisimme my\u00f6h\u00e4styneet ja odotelleet satamassa kun traikut olisivat lipuneet viereen. Onneksi n\u00e4in ei k\u00e4ynyt ja sain imoitta takajoukoille, ett\u00e4 hellurei vaan, olemma lautalla. Suoraan ajettiin sis\u00e4\u00e4n, kun satamaan p\u00e4\u00e4stiin.<\/p>\n

Kari nukkui lauttamatkan. M\u00e4 ynn\u00e4ilin reissua. Hyvinh\u00e4n se meni, mutta mutta. Aina voi asiosita tehd\u00e4 paremmin ja aina jotain haluaisin muuttaa.\u00a0 Mutta sep\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on hienoa, ett\u00e4 koskaan ikin\u00e4 tuskin voi todeta, ett\u00e4 se oli t\u00e4ss\u00e4. Parempaan ei mitenk\u00e4\u00e4n pystytt\u00e4isi. Petrattavaa olisi ollut joukkueen osallta, johdon osalta, suunnittelun osalta, toteutuksen osalta, yksitt\u00e4isten urheilijoien osalta jne. jne. Mutta nyth\u00e4n voidaan sitten odotella superonnistumista ensi kes\u00e4n\u00e4 J\u00e4ms\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Puolessa tunnissa ajettiin satamasta kotiin. Puolessa tunnissa oli kamat kannettu sis\u00e4lle ja m\u00e4 olin jo suurimman osan purkanutkit. Kari taas sammahti ja alkoi mietti\u00e4 seuraavaa reissuaan, joka olikin jo ovella. M\u00e4 aloin kirjoitella t\u00e4t\u00e4 reissuraporttia, ett\u00e4 j\u00e4isi jotain muistin tueksi seuraavaa kertaa varten.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tosiaan hyvin erilainen kisareissu. Mulla oli pieni rooli olla joukkueen apuvalmentajana, l\u00e4hinn\u00e4 henkisen puolen asioissa ja tiedottamisessa. Tiedotushommat yritin tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti ennen reissua, mutta moni asia p\u00e4\u00e4tettiin vasta Kurtuvenaissa ja tiedottaminen luonnollisesti hoidettiin sitten siell\u00e4 olevien henkil\u00f6iden toimesta. Varsinaisia huoltovelvoitteitakaan ei ollut, sill\u00e4 koira mukana luonnollisesti vaikeutti v\u00e4h\u00e4n asiaa ja se, ett\u00e4 tultiin nopealla autolla […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":4430,"menu_order":6,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"templates\/template-full.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-5436","page","type-page","status-publish","hentry","post"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5436","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5436"}],"version-history":[{"count":30,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5436\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5494,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5436\/revisions\/5494"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4430"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5436"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}