{"id":5316,"date":"2017-08-21T21:33:03","date_gmt":"2017-08-21T18:33:03","guid":{"rendered":"http:\/\/www.suonpaa.net\/?page_id=5316"},"modified":"2017-08-28T21:48:46","modified_gmt":"2017-08-28T18:48:46","slug":"padise-18-20-8-2017","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.suonpaa.net\/?page_id=5316","title":{"rendered":"18-20.08.2017 Padise Endurance Festival II"},"content":{"rendered":"

Ennakkotunnelmat<\/strong><\/p>\n

Hein\u00e4kuussa ratsastettiin Padise Endurance Festival I. Suomalaisia oli silloin hyv\u00e4 joukkia mukana tapahtumasta. Me olimme juuri menett\u00e4neet Urhon ja ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n sen megaik\u00e4v\u00e4n tapahtuman vaikutuksesta Tanja ja Sarakaan eiv\u00e4t l\u00e4hteneet kisaan tuolloin mukaan. Sara p\u00e4\u00e4ttikin sitten osallistua SM-kisoihin ja niist\u00e4 nasahti ykk\u00f6spallipaikka v\u00e4h\u00e4n yll\u00e4tyksen\u00e4. Nyt alkaa kauden p\u00e4\u00e4tapahtuma, eli PM-kisat, olla l\u00e4hell\u00e4 mutta ajateltiin silti hakea viel\u00e4 yksi 80 km ennen sit\u00e4. N\u00e4in ollen Sara alkoi hoitelemaan kisaj\u00e4rjestelyj\u00e4 ja itse p\u00e4\u00e4tin l\u00e4hte\u00e4 ihan paikan p\u00e4\u00e4lle katsomaan toimintaa. Jotain apuakin minusta saattaisi olla ja n\u00e4kisin samalla kilpailukeskuksen, jossa toden n\u00e4k\u00f6isesti kisataan tulevaisuudessakin.<\/p>\n

Sara meni isk\u00e4 T\u00f6ppersin kans\"\"sa lahden yli jo torstaina. Aamulla l\u00e4htiv\u00e4t ja jossain vaiheessa p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t venuelle. Siell\u00e4p\u00e4 ei viel\u00e4 ollut paljon muuta kuin iso pelto ja tajuton m\u00e4\u00e4r\u00e4 lampaita kilikellot kaulassa. Saralla pinna kiristyi, kun kaikki ei mennytk\u00e4\u00e4n ihan suunnitelmien mukaan ja varisinkin luvatut aikataulut pitiv\u00e4t todella huonosti, jos ollenkaan. Saivat kuitenkin kartat ja ehtiv\u00e4t tehd\u00e4 hyvin tutustumisen reitteihin ja kellotaa siirty\u00e4t huollosta toiselle ja venuelle. Kovasti oli puuhaa, niin kuin aina ja l\u00f6ysiv\u00e4t l\u00e4helt\u00e4 viel\u00e4 y\u00f6ksi majapaikankin.<\/p>\n

Aamulla Sara k\u00e4vi ratsastamassa ja lampaat aiheuttivat tykytyksi\u00e4 sek\u00e4 ratsastajan ett\u00e4 ratsun syd\u00e4miss\u00e4, mutta muuten hevonen tuntui ja n\u00e4ytti ratsastajansa silm\u00e4\u00e4n hyv\u00e4lt\u00e4. Satunnaisesti satoi vett\u00e4 ja Saraa huolestutti l\u00e4hes kaikki maailman asiat taivaan ja maan v\u00e4lilt\u00e4. Pisteltiin viestej\u00e4 menem\u00e4\u00e4n pitkin p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja ei ollut vaikea aistia nuoren ratsastajan \u00e4rtymyst\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kaikkeen. Rekister\u00f6ityiminen kuitenkin onnistui ja v\u00e4h\u00e4n yli kolme tuli ja viesti, ett\u00e4 l\u00e4ht\u00f6lupa ansaittu. Olivat menneet ohjeeni mukaan k\u00e4rkikahinoissa tarkastukseen. Ihopoimu oli ollut 2, mutta muuten kaikki niin kuin pitikin. Mukana oli 22 ratsukkoja. M\u00e4\u00e4r\u00e4 oli varmasi pettymys meille kaikille. Mutta toisaalta, jos siell\u00e4 olisi ollut 100 ratsukkoa,niin sitten olisi j\u00e4nnityskin ollun monin verroin suurempi.<\/p>\n

Reittiselostuksen alkamisen kanssa oli my\u00f6s s\u00e4\u00e4t\u00e4mist\u00e4, mutta sekin tuli pidetty\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n ihmeellist\u00e4 ei ollut, mutta muutama asia suomalaisittain oli naurattanut. Kuten esimerkiksi se, ett\u00e4 jos hevoselle sattuu jotain, niin sit\u00e4 ei saa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 yksin\u00e4\u00e4n mets\u00e4\u00e4n ja poistua paikalta. T\u00e4t\u00e4 asiaa oli korostettu moneen kertaan. Pintapuolisiahan nuo kv-selostukset aina ovat. Ei tosiaan selosteta jokaista risteyst\u00e4, monttua tai siltaa. Selv\u00e4ksi tuli, ett\u00e4 reiteill\u00e4 ei saanut ajaa ja vesisade oli pehment\u00e4nyt pohjia v\u00e4h\u00e4n liikaakin. Maltti tulisi olemaan valttia!<\/p>\n

\"\"Reittiselostuksen j\u00e4lkeen Sara laitteli viel\u00e4 Hepun y\u00f6puulle ja l\u00e4htiv\u00e4t sitten etsim\u00e4\u00e4n meid\u00e4n majapaikkaamme. Se l\u00f6ytyi, mutta v\u00e4h\u00e4n oli vaikeuksia sis\u00e4\u00e4nkirjautumisessa. Jouduin soittelemaan ja selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 olen tulossa kovaa vauhtia ja Tallinnassa, mutta tytt\u00f6 pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 sis\u00e4\u00e4n. Pienen neuvottelun j\u00e4lkeen homma selvisi. Olin oletettua nopeammin Laitse Castlen pihalla. Sis\u00e4k\u00f6n asuun sonnustautunut tytt\u00f6 otti sekoillen meid\u00e4t vastaan. Sanoi olevansa kuoleman v\u00e4synyt. Ja n\u00e4yttikin silt\u00e4. Saran mielest\u00e4 paikka oli v\u00e4h\u00e4n creepy. Saatiin kuitenkin muodollisuudet hoidettua ja koska korttilukioja oli dead, niin k\u00e4teinen pelasti j\u00e4lleen kerran. Lopulta p\u00e4\u00e4stiin kipuamaan kattohuoneeseemme. Oli ihan asiallinen majapaikka, kuten kuvasta n\u00e4kyy. K\u00e4ytiin viel\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 l\u00e4pi ja kerrattiin kisan tavoitteet sek\u00e4 keinot, miten tavoittesiin p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin. Ennen yht\u00e4 taisimme simahtaa. Sara kai nukkui v\u00e4h\u00e4n huonommin ja puheli ainakin unissaan, mutta itse nukuin hyvin. Molemmat k\u00e4rsimme huoneen kuumuudesta. Helteinen ilma oli noussut yl\u00e4kertaan ja hiki p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olimme nukkuessammekin.<\/p>\n

Kisap\u00e4iv\u00e4 koitokset<\/strong><\/p>\n

Hotelli ei luvannut tarjota aamiaista meille viiden j\u00e4lkeen, joten her\u00e4simme sitten vasta puoli kuusi ja sis\u00e4kk\u00f6 tuli avaamaan meille sent\u00e4\u00e4n ulko-oven kuudelta. Olin saanut ajopelist\u00e4 ohjeet, ett\u00e4 ykk\u00f6nen on v\u00e4h\u00e4n j\u00e4ykk\u00e4. Mun mielest\u00e4 koko pirssi oli v\u00e4h\u00e4n j\u00e4ykk\u00e4, mutta ratti k\u00e4\u00e4ntyi molempiin suuntiin ja auto liikkui eteen ett\u00e4 taakse. Joten l\u00e4m\u00e4 pohjaan ja kohti Padisea. 25 minsaa meilt\u00e4 meni matkaan. Tiell\u00e4 ei ollut liikennett\u00e4 v\u00e4istelt\u00e4v\u00e4ksi. Yksi kissa taisi luikkia alta pois. S\u00e4\u00e4 oli painostavan l\u00e4mmin ja tienoot verhosi paksuhko sumu. Maisema oli melko kaunis maalaismaisema ja korkeuserot olivat muutaman metrin luokkaa. Ennakkoon arvelin, ett\u00e4 kisa tulee olemaan kovavauhtinen. Olimme katsoneet tarkkaan muut osallistujat ja miettineet v\u00e4h\u00e4n mitk\u00e4 ratsukot l\u00e4htev\u00e4t vet\u00e5m\u00e4\u00e4n ja mitk\u00e4 voisivat olla itselle sopivia matkakumppaneita. Mihink\u00e4\u00e4n \u00e4lytt\u00f6m\u00e4\u00e4n vauhtileikkiin ei ollut tarkoitus l\u00e4hte\u00e4 vaan edet\u00e4 n. 15 km\/h vauhdill\u00e4 ja ennen kaikkea pit\u00e4\u00e4 keskisyke tietyss\u00e4 haarukassa. Ja toivoin toki nousujohteista menoa niin sijoitusten kuin vauhtienkin suhteen.<\/p>\n

V\u00e4h\u00e4n siin\u00e4 saattoi olla pient\u00e4 kireytt\u00e4 ilmoilla, mutta ratsastaja saatiin ihan ajoissa selk\u00e4\u00e4n ja verkkaamaan. K\u00e4velin hetken vierell\u00e4 ja juttelin niit\u00e4 tavanomaisia juttujani. Rauhoittelua ja kannustusta se yleens\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on. Heppu vaikutti aika normaalilta. Seh\u00e4n ei ole mik\u00e4\u00e4n s\u00e4hik\u00e4inen, mutta ihan hereill\u00e4 tuntui olevan. Pelk\u00e4sin v\u00e4h\u00e4n muutamien ratsukoiden l\u00e4htev\u00e4n tuhatta ja sataa, mutta startti oli aika maltillinen. Kahdeksan ratsukkoa pinkaisi oikeastaan ihan yht\u00e4 tahtia reitille pehme\u00e4hk\u00f6\u00e4 peltoa pitkin ja kaksi j\u00e4i jo alkumetreill\u00e4 sovinnolla pit\u00e4m\u00e4\u00e4n per\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Olin ennen starttia ehtinyt k\u00e4yd\u00e4 moikkaamassa tuttuja toimareita ja kilpailijoita. Olimme kaikki odottaneet v\u00e4h\u00e4n suurempia kisoja ja tilaa olisi ollut vaikka sadalle ratsukolle. Mutta ilmeisesti EU ja muutama muukin taho ovat tukemassa toimintaa ja kisoja Padisessa tullaan varmasti j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n jatkossakin. Puitteet ovat suhteellisen hyv\u00e4t. L\u00e4ht\u00f6linja ja maalilinja antoivat mahdollisuuden seurata ratsukoiden etenemist\u00e4 hetken aikaa ennen kuin pujahtivat mets\u00e4n siimekseen. Kartta oli ilmakuvatyyppinen ratkaisu, mutta kyll\u00e4h\u00e4n siit\u00e4kin selv\u00e4\u00e4 sai. Reittiselostus oli ollut tavanomaisen ylimalkainen, mutta Sara oletti pysyv\u00e4ns\u00e4 reitill\u00e4 ja min\u00e4 sek\u00e4 mamma ja pappa T\u00f6pp\u00e4r\u00e4 tungimme pakuun ja l\u00e4hdimme reitille. \u00c4iti pistettiin takaluukkuun ja huhuili sielt\u00e4 pienen r\u00e4pp\u00e4n\u00e4n kautta. Ajeltiin n. 25 km:n kohtaan. Paikka l\u00f6ytyi luonnollisesti helposti, sill\u00e4 huoltoauto oli k\u00e4ynyt paikat ennakkoon katsomassa ja kellottamassa siirtymisiin vaadittavat ajat.<\/p>\n

\"\"Reitin varrella oli sopivasti kylmi\u00e4 asemia ja olin kehoittanut Saraa juottamaan niiss\u00e4 reippaasti, jos vaan maistuu. Ratsastaja oli v\u00e4h\u00e4n huolissaan, kun tuttua huoltoa ei ollut mahdollista tarjota kovinkaan usein, mutta juteltiin jo edellisen\u00e4 iltana, ett\u00e4 eih\u00e4n h\u00e4nt\u00e4 kotonakaan kukaan huolla 30 km:n treenilenkeill\u00e4. Kun vett\u00e4 on tarjolla, niin sill\u00e4 kyll\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4. Harmi vaan, ett\u00e4 saavien luona Sara ei viel\u00e4 tohtinut r\u00f6yhke\u00e4sti tunkea \u00e4mp\u00e4reille vaan j\u00e4i v\u00e4h\u00e4n aina rungin ulkopuolelle.<\/p>\n

Ehdittiin n\u00e4hd\u00e4 120 km:n menij\u00e4t ja siit\u00e4 sain hyv\u00e4n vertailuajan, ett\u00e4 puoli tuntia my\u00f6hemmin pit\u00e4isi my\u00f6s 80 km:n luokka vilahtaa ohi. Ja n\u00e4in k\u00e4vikin, ett\u00e4 aika tarkalleen puolta tuntia my\u00f6hemmin pitk\u00e4n suoran p\u00e4\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyi ratsukoita ja kameran putken l\u00e4pi tunnistin, ett\u00e4 Sara oli siin\u00e4 porukassa mukana. Nappasin viilennyspullon ja harpoin vastaan. Sara hakeutui oikeaan reunaan, otti paikkansa porukassa ja nappasi n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti huuhtelupullon. Heppu ehti saada ensimm\u00e4isen viilennyksen ennen kuin enn\u00e4tti juottopaikkaan. Juoma ei maistunut, eik\u00e4 ollut maistunut kylm\u00e4asemallakaan. N. 25 km oli taittunut puoleentoista tuntiin, eli vauhtia oli 16km\/h, joka oli v\u00e4h\u00e4n ehk\u00e4 yl\u00e4kanttiin, mutta toisaalta porukan mukana kannatti pysytell\u00e4 niin pitk\u00e4\u00e4n kuin mahdollista. Kun l\u00e4hdettiin pois paikalta, niin Jouni mainitsi n\u00e4hneens\u00e4 karhun paskat huoltoalulleea. Niin korvessa siis oltiin.<\/p>\n

Tehtiin viel\u00e4 toinen nopea huolto ja sitten siirryttiin venuelle. V\u00e4lill\u00e4 satoi kaatamalla ja v\u00e4lill\u00e4 paistoi aurinko ja maa h\u00f6yrysi kun kosteus nousi ilmaan. Sara kertoi my\u00f6hemmin, ett\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 h\u00e4n oli virolaisporukkaa edell\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 per\u00e4ss\u00e4. Yritti ratsastaa tasaisesti, mutta kilpakumppani harrastivat melkoista poukkoilua ja t\u00e4m\u00e4 toki tiedettiin jo entuudestaan. Maalialueelle seitsem\u00e4n ratsukkoa tuli kutakuinkin yhdess\u00e4. Sara hyp\u00e4hti kuitenkin hevosen sel\u00e4st\u00e4 alas ja talutti pehme\u00e4n loppusuoran. Siin\u00e4 j\u00e4iv\u00e4t v\u00e4h\u00e4n, mutta eiv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti. Aloimme valmistella Heppua tarkastukseen, mutta meit\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n liikaa ja Saran pinna alkoi kiristy\u00e4. Muutenkin ratsastaja oli v\u00e4h\u00e4n \u00e4re\u00e4n\u00e4. Ei ollenkan iloisena itsen\u00e4\u00e4n ja tekemisess\u00e4 oli aavistuksen verran v\u00e4kin\u00e4inen klangi. Varmaan oli v\u00e4h\u00e4n outokin tilanne, kun mukana oli huomattavan kovia kisaajia. Homma ei mennytk\u00e4\u00e4n ihan niin helposti kuin kotona. Ja jos joku viel\u00e4 ihmettelee, ett\u00e4 miksi sinne ulkomaille pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hte\u00e4, niin t\u00e4ss\u00e4 on juuri se syy. Taso on ihan toinen heti kun menn\u00e4\u00e4 kotimaan rajojen ulkopuolelle.<\/p>\n

Viidess\u00e4 minuutissa hevonen saatiin kuitenkin tarkastusalueelle. Sara k\u00e4veli v\u00e4h\u00e4n liian reippaasti portilta el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rin luo. Se olikin v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 kostautua, sill\u00e4 mittauksessa syke oli 64. Kuivumisen merkkej\u00e4 oli havaittavissa ja oli odotettavissakin, sill\u00e4 hevonen ei ollut 38 km:n lenkin aikana juonut. Muutenkin hevonen oli v\u00e4h\u00e4n mun makuun vaisumpi kuin olen sit\u00e4 yleens\u00e4 n\u00e4hnyt. J\u00e4lkik\u00e4teen mietimme, ett\u00e4 laiduntaminen varmasti v\u00e4h\u00e4n pehment\u00e4\u00e4 parasta ter\u00e4\u00e4. Mutta kuitenkin olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 hevosten pit\u00e4\u00e4 saada laitumella olla. Niin tai n\u00e4in, palautuminen otti kolmisen minuuttia enemm\u00e4n aikaa kuin k\u00e4rkiratsukolla. Porukka hajosi hetkeksi. Muutama ratsukko l\u00e4htikin sitten toiselle lenkille todella raivokkaasti. Eka lenkki oli menty kuuttatoista ja puolta. Reitit olivat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hidaskulkuisia, joten odotettavissa oli, ett\u00e4 loppulenkeill\u00e4 vauhti ei ainakaan kiristy. Varsinkin kun alkoi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aika selv\u00e4sti silt\u00e4, ett\u00e4 ratsastusseuraa ei en\u00e4\u00e4 kamalasti ollut tarjolla. Ennakkoon oltiin kaavailtu, ett\u00e4 alku rauhassa ja sitten kirrataan, mutta nyt k\u00e4vi n\u00e4in.<\/p>\n

\"\"Seuraava lenkki oli 22 km pitk\u00e4. Eka huolto otettiin n. 8 km:n kohdalle. K\u00e4rkeen oli eroa nyt viitisen minuuttia ja se vaikutti olevan kasvamaan p\u00e4in. K\u00e4rjess\u00e4 viisi hevosta kisaili kesken\u00e4\u00e4n ja sen my\u00f6t\u00e4 heid\u00e4n vauhtinsa titenkin pysyi reippaina ja hevoset vaikuttivat korskeilta. Heppu eteni omaan tahtiinsa. V\u00e4h\u00e4n Sara sai sit\u00e4 aina pyyt\u00e4\u00e4 l\u00e4htem\u00e4\u00e4n liikkeelle. Positiivinen juttu oli, ett\u00e4 hevonen oli juonut reitin varrella olevasta saavista. Ei paljoa, mutta kuitenkin. Huollossa se otti muutaman kulauksen. Sara teki pienen perhoslenkin ja huollettiin uudelleen. Hevoselta otettiin kuolaimet pois, jos juominen kiinnostaisi enemm\u00e4n.<\/p>\n

Viel\u00e4 tehtiin toinen huolto lenkin loppuosalla. Hevonen oli taas juonut jonkin verran saavista. Olin aavistuksen huolissani edelleen kuivumisesta. Sykkeet olivat pysyneet hyv\u00e4ss\u00e4 haarukassa ja l\u00e4htiv\u00e4t heti laskuun kun hevonen seisahtui. Heppu oli saanut liikkeest\u00e4 kakkosta ja yritin sit\u00e4kin tiirailla tarkasti, mutta en havainnut huomautettavaa sen enemp\u00e4\u00e4 juoksutuslinjalla kuin maastossakaan. Olin siltikin aika mietteli\u00e4s kun katselin ratsukon menoa ja siirryimme takaisin kilpailukeskukseen. V\u00e4lill\u00e4 taas satoi rankasti vett\u00e4. Ilmankosteus oli melkoinen ja l\u00e4mmint\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s 25 astetta. Melkein voisi sanoa, ett\u00e4 pahin mahdollinen keli kilpailla kest\u00e4vyysurheilussa. Ainut hyv\u00e4 puoli t\u00e4ss\u00e4 oli, ett\u00e4 kylm\u00e4 ei hevosille varmasti p\u00e4\u00e4ssyt tulemaan miss\u00e4\u00e4n vaiheessa.<\/p>\n

Kierroksen loppumatkan ratsukko eteni aika lailla samaan tahtiin kuin k\u00e4rkikin. Lopussa oli v\u00e4hemm\u00e4n mets\u00e4osuuksia, joita Sara my\u00f6s arkaili snadisti, koska eiv\u00e4t ole treenanneet sellaisella pohjalla. Ratsastaja talutti taas hevosta viimeiset sata metri\u00e4. Olimme sopineet, ett\u00e4 min\u00e4 nappaan satulan pois ja vien sen taukopaikalle. Sitten siirryn juoksutuslinjan p\u00e4\u00e4h\u00e4n katselemaan toimintaa. Tiimi on tottunut p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kolmisin, joten rauhoitettiin tilanne siten, ett\u00e4 ovat kolmisin. Homma ei tapahdu ehk\u00e4 kamalan nopeasti, mutta ei ainakaan ole hevosta h\u00e4iritsev\u00e4\u00e4 h\u00e4ss\u00e4kk\u00e4\u00e4 ja h\u00e4lin\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4. Palautuminen vei taas viitisen minuuttia ja j\u00e4lleen Sara k\u00e4veli portilta el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rin luo mun makuun liina nopeasti, syke j\u00e4lleen 64. Perusteli sit\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 muuten joutuisi nyppim\u00e4\u00e4n hevosta ja sek\u00e4\u00e4n ei tietenk\u00e4\u00e4n n\u00e4yt\u00e4 mukavalta. Juoksutuksen olisi saanut menn\u00e4 reippaammin. Siit\u00e4 tuli taas kakkosta. Sielt\u00e4 napsahti muutama muukin B\/2. En ollut kovinkaan ilahtunut, mutta toisaalta olin pel\u00e4nnyt kuivumista siin\u00e4 mittakaavassa, ett\u00e4 matkanteko tyss\u00e4\u00e4. Arvioinnit eiv\u00e4t olleet hyv\u00e4t, mutta kun tarkistin muiden ratsukoiden arvioinnit, niin siin\u00e4 valossa ne olivat ihan ok. Linja ilmeisen tiukka. Kirjaukset olivat menneet sotkuun ja julkisuuten laitetut arvioinnit eiv\u00e4t olleet kyll\u00e4 samat, mit\u00e4 saatiin tarkastuksessa.<\/p>\n

\"\"Hevosen annettiin tauolla sy\u00f6d\u00e4 vetist\u00e4 m\u00f6ss\u00f6\u00e4 ja sateen kastelemaa tuoretta ruohoa. Se s\u00f6i halukkaasti ja mm. suolisto\u00e4\u00e4niss\u00e4 ei ollutkaan mit\u00e4\u00e4n huomautettavaa. Kuten ei lihaksistossakaa. Kuivuminen ja liike olivat el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rin mielest\u00e4 heikoimman kohdat. 15 minuuttia ennen starttia hevonen vietiin kaikille pakolliseen uusintaan. El\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri vaihtui ja niin my\u00f6s arviot. Nyt liike olikin taas 1 ja muutenkin aiemmin alemmat arvot olivatkin nyt parempia. Eli aika huojentunein mielin saimme jatkaa hommia. Se oli kuitenkin selv\u00e4\u00e4 ,ett\u00e4 ratsastamalla k\u00e4rke\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 saataisi kiinni, mutta toisaalta takaakaan ei ollut kukaan tulossa uhkaamaan, joten rauhallisella menolla voisi varmistaa seitsem\u00e4nnen sijan ja sen my\u00f6t\u00e4 tietenkin hyv\u00e4ksytyn suorituksen. Toisen lenkin vauhti oli hiipunut alle 15 km\/h. Viiden minuutin palautumiset laskivat keskinopeutta my\u00f6s selke\u00e4sti. Ideaalia olisi aina p\u00e4\u00e4st\u00e4 suoraan tarkastukseen, mutta n\u00e4iss\u00e4 s\u00e4\u00e4olosuhteissa ja upottavan maalisuoran j\u00e4lkeen se ei t\u00e4ll\u00e4 kertaa ollut mahdollista. T\u00e4st\u00e4 jouduttiin tinkim\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

L\u00e4hdin taas pist\u00e4m\u00e4\u00e4n ratsukkoa liikkeelle. Annoin ohjeen, ett\u00e4 jos ei hevonen l\u00e4hde mitenk\u00e4\u00e4n ampumalla lennokkaasti liikkeelle, niin sitten l\u00e4htee juuri sit\u00e4 vauhtia kuin hevonen haluaa menn\u00e4. Eli ei mit\u00e4\u00e4n turhaa hoputtamista. Jo edelliselle lenkille pistin sen\u00a0 taputtamalla matkaan, mutta v\u00e4h\u00e4n tahmeaa liikkeellel\u00e4ht\u00f6 oli. Seurailin katseellani menoa ja ilokseni hetken taaperruksen j\u00e4lkeen hevonen alkoi liikkua innokkaammin. Vaikka menestys olisi tietenkin aina ihanaa, niin olin moneen kertaan teroittanut Saralle, ett\u00e4 nyt mieluummin otetaan se tulos kuin l\u00e4hdett\u00e4\u00e4n havittelemaan kuuta ja t\u00e4hti\u00e4 taivaalta. T\u00e4n\u00e4\u00e4n ei ollut se p\u00e4iv\u00e4. Ja kun virolaisia ratsukoita katseli, niin siihen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n kuluu viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n aikaa.<\/p>\n

Kolmas kierros oli sama 22 km kuin edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4kin. Sara ratsasti sen puoleentoista tuntiin, eli seitsem\u00e4n minuuttia kakkoskierrosta hitaammin. Se olikin ihan j\u00e4rkev\u00e4sti tehty, sill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n voitettavaa ei ollut, h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ainoastaan. Ja takaa ei tullut v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 uhkaajaa. K\u00e4rki veteli viimeisen lenkin yli kuuttatoista ja n. 10 minuuttia Saraa ja Heppua nopeammin. Mutta positiivista oli se, ett\u00e4 virolaiset joutuivat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4hes koko puoli tuntia palautteluun, kun Heppu vietiin maaliintulon j\u00e4lkeen tarkastukseen reilun seitsem\u00e4n minuutin j\u00e4lkeen. Katselin juoksutuksen silm\u00e4 kovana ja eih\u00e4n se nyt maailman lennokkainta ollut ja olin toki pyyt\u00e4ny\u00e4t Saraa ravaamaan niin kovaa kuin kintuista p\u00e4\u00e4see. No ei ilmeisesti p\u00e4\u00e4ssyt kovempaa. Kehonkieli kuitenkin kertoi kaiken ja tuomariston onnittelut sinet\u00f6iv\u00e4t homman. Tuloshan sielt\u00e4 nasahti ajalla 5:25:30 (15,115 km\/h) ja seitsem\u00e4s sija, joka tarkoitti my\u00f6s pient\u00e4 rahapalkintoa ja sit\u00e4, ett\u00e4 Liettuaan voitiin alkaa valmistautua kaikessa rauhassa.<\/p>\n

Kun Sara asteli pois tarkastusalueelta, niin olin ensimm\u00e4isen\u00e4 onnittelemassa. T\u00e4m\u00e4 tulos oli merkitykselt\u00e4\u00e4n todella suuri. Sara oli monen asian kanssa ihan uudessa tilanteessa ja ne kaikki tilanteet saatiin hoidettua. Seuraavaan kisaan l\u00e4htee\u00e4 taas paljon itsevarmempi ja kokeneempi kilpailija. Oma l\u00e4sn\u00e4oloni toisaalta h\u00e4mmensi Team T\u00f6pp\u00e4r\u00e4\"\"n toimintaa, mutta toisaalta uskon heid\u00e4n my\u00f6s saaneen muutaman uuden jutun lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi omaan toimintatapaansa. Rutiinia, rutiinia ja rutiinia, joka vaatii toistoja, toistoja toistoja.<\/p>\n

Hevosella aloitettiin j\u00e4lkihoidot. Joku toimihenkil\u00f6 k\u00e4vi ilmoittamassa, ett\u00e4 paraskuntoisimman katselmukseen pit\u00e4isi menn\u00e4 vartin p\u00e4\u00e4st\u00e4. J\u00e4in miettim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kannattaako osallistua, mutta muu porukka piti osallistumista itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4. L\u00e4hdimme Saran kanssa verkkailemmaan. Hepulle laitettiin mestaruusloimi p\u00e4\u00e4lle ja virolaisilla n\u00e4ytti olevan sama tyyli. Sara juoksi mutkille ja hyv\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytti. Hevosen arvioinnit olivat muutenkin maalitarkastuksessa aika hyv\u00e4t. Muutama ratsukko (mm. voittaja) oli j\u00e4tt\u00e4ytynyt pois, mutta nelj\u00e4nten\u00e4 taidettiin p\u00e4\u00e4st\u00e4 tarkastukseen. Muuten kaikki oli aika hyvin, mutta juoksutus meni ihan pieleen. Koska hevoset juoksutettiin ep\u00e4virallisella juoksutusalueella, niin pohja oli luvattoman ep\u00e4tasainein ja vastaan k\u00e4veli joku nainen juuri silloin kun hevosta piti juoksuttaa. Ja muutenkin se liikkui kyll\u00e4 k\u00f6k\u00f6sti. Verkoissa oli liikkunut hyvin. No ei voinut mit\u00e4\u00e4n, heikon juoksutuksen my\u00f6t\u00e4 oli selv\u00e4, ett\u00e4 miss\u00e4\u00e4n tapauksessa hevonen ei olisi paraskuntoisin.<\/p>\n

Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset tarkastuksen j\u00e4lkeen loppuhoidot saatiin viety\u00e4 loppuun. Palkintojenjaon piti olla kuudelta ja laskeskeltiin, ett\u00e4 ehdimme Saran kanssa k\u00e4yd\u00e4 hotellilla suihkussa ja vaihtamassa vaatteita.\u00a0 Sara juuri ja juuri raaski j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kultamurusensa vanhempiensa hell\u00e4\u00e4n hoivaan. K\u00e4vimme pikaisesti siitiytym\u00e4ss\u00e4 ja k\u00e4ytiin samalla kisaa l\u00e4pi. Analyysi oli niin intensiivist\u00e4, ett\u00e4 ajettiin paluumatkalla harhaan sellaiset 15 km. Mutta eip\u00e4 siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, saatiin kisa purettua. Venuella ei tapahtunut oikeastaan mit\u00e4\u00e4n. Seurailtiin 160 km:n matkan menij\u00f6it\u00e4. Vikan lenkin vauhti oli heill\u00e4 melkoinen ja varsinkin maaliintulo n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4. Siin\u00e4 nuori tytt\u00f6 v\u00e4h\u00e4n taipui kokemuksen edess\u00e4 kun H-E n\u00e4ytti taas kerran kaapin paikan. Palauttelu oli aika erikoista. Virolaiset sent\u00e4\u00e4n lappoivat vett\u00e4 hevosen p\u00e4\u00e4lle, mutta H-E:n hevosta vaan seisotettiin viilenev\u00e4ss\u00e4 illassa. L\u00e4hes koko aika k\u00e4ytettiin, tuomaristo ehti jo k\u00e4yd\u00e4 antamassa minuutin varoituksen. Ihan viimeisill\u00e4 sekunneilla ilmoittautuivat tarkastukseen. Mun silm\u00e4\u00e4n virolaishevonen ei liikkunut puhtaasti, mutta molemmille julistettiin tulos. Virolaiset meniv\u00e4t villeiksi, sill\u00e4 tytt\u00f6 teki historiaa: nuorin virolainen, joka on ratsastanut 160 km hyv\u00e4ksytysti.<\/p>\n

Pitk\u00e4n odottelun j\u00e4lkeen palkinnotkin jaettiin. Seremoniat taisivat olla kaksi tuntia ilmoitettua my\u00f6hemmin. Aika toki kului ihmisten kanssa kuulumisia vaihtaen ja vitsaillen. Hevosta v\u00e4h\u00e4n taluteltiin ja tutkailtiin, ett\u00e4 sill\u00e4 on kaikki kunnossa. Lopulta homma alkoi ja Sara siell\u00e4 seisoi joukon jatkona.2*-luokan voittaja jopa suihkutteli palkintokuohuvat kanssakilpailijoiden ja yleis\u00f6n niskaan. Saran vanhemmat pursusivat ylpeytt\u00e4 ja taisi tytt\u00f6kin olla aika tyytyv\u00e4inen. Ja n\"\"iin pit\u00e4\u00e4 ollakin. Kun on aihetta iloita, niin tulee tuulettaa kunnolla.\u00a0 Reissu oli ollut tosi rankka ennen kaikkea henkisesti. Ja ainahan se on niin, ett\u00e4 unta on liian v\u00e4h\u00e4n, sy\u00f6minen on huonoa ja j\u00e4nnitys aiheuttaa kireytt\u00e4. Harva osaa edell\u00e4 mainittua comboa k\u00e4sitell\u00e4 kovinkaan hyvin.<\/p>\n

Kun palkinnot oli jaettu ja onnittelumuodollisuudet hoidettu, niin kiirehdimme j\u00e4lleen hotellille. Saimme herkkukassin mukaan ja hetki mutustettiin suklaata ja viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n jauhettiin kisasta. Nyt jo Sarallakin juttu luisti. Pient\u00e4 viilausta keksittiin jo heti moneen asiaan. Ja tottahan se on, ett\u00e4 ihan aika l\u00f6ytyy asioita, jotka voisi tehd\u00e4 toisella tavalla ja v\u00e4h\u00e4n paremmin. Pian puoleny\u00f6n j\u00e4lkeen alkoi uni painaa silm\u00e4luomia ja nukuimme kumpikin y\u00f6mme levollisesti. Edes kummitukset eiv\u00e4t vaivanneet.<\/p>\n

Kotia kohti<\/strong><\/p>\n

Aamulla her\u00e4ilin normaaliin tapaan kuuden j\u00e4lkeen. Mietiskelin omiani ja odotin Saran her\u00e4\u00e4mist\u00e4. Pohdin mm., miten harmillista olisi ollut ottaa hylk\u00e4ys t\u00e4h\u00e4n kohtaan, joten onnekkaita olimme.\u00a0 Sara her\u00e4si, pakattiin kamat ja paineltiin aamupalalle. Kilpailukeskuksessa oltiin puoli yhdelt\u00e4toista. Siell\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n kire\u00e4 tunnelma, sill\u00e4 oltiin sovitusta my\u00f6h\u00e4ss\u00e4. Sarakin jotenkin hiiltyi heti ja ihmetell\u00e4 t\u00e4ytyy, ett\u00e4 Heppu k\u00e4pp\u00e4si koppiin suorilla, vaikka siin\u00e4 oli jotain k\u00e4nin\u00e4\u00e4 jo ehtinyt olla. Se ei ole kyll\u00e4 ikin\u00e4 hyv\u00e4 juttu, ett\u00e4 el\u00e4inten l\u00e4sn\u00f6ollessa kinastellaan ja kiihdyt\u00e4\u00e4n. Hevonen saatiin kuitenkin lastattua ja v\u00e4h\u00e4n kireiss\u00e4 tunnelmiss\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin liikkeelle. V\u00e4hitellen tunteet kuitenkin viileniv\u00e4t. Matka satamaan kesti juuri ja juuri tunnin ja oltiin hyviss\u00e4 ajoin paikalla. Mulla oli alkujaan yksin\u00e4ni lippu aikaisempaan lauttaan, mutta T\u00f6pp\u00e4r\u00e4t saivat vaihdettua omat lippunsa ja niinp\u00e4 mun ei tarvinnut rontata kamojani henkil\u00f6termnaalin kautta, vaan istui polleana pirssiss\u00e4. Kun laivaan p\u00e4\u00e4stiin, niin etsin paikkani loungesta. S\u00f6in v\u00e4h\u00e4n jotain ja piipahdin kauppaan.\u00a0 Vaikka tuulen piti olla maltillista, niin lautta v\u00e4h\u00e4n heilui, joten vet\u00e4ydyin taas loungeen. V\u00e4h\u00e4n ennen saapumistamme satamaan tuli joku ihmeellinen verkkokatkos emmek\u00e4 saaneet en\u00e4\u00e4 toisiimme yhteytt\u00e4, mutta hortoilin autokannella juuri passelisti ja taas priority-l\u00e4tk\u00e4n turvin p\u00e4\u00e4simme ensimm\u00e4isin\u00e4 lautasta ulos.<\/p>\n

Sara halusi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Hepun kavioita viel\u00e4 Karille, joten p\u00e4\u00e4sin kyydiss\u00e4 tallille asti. Pihassa kertoiltiin Karille p\u00e4\u00e4kohdat. Kyll\u00e4h\u00e4n taas oli ollut kommelluksia ja kauhistuksia ja naurun paikkoja. Riitt\u00e4\u00e4 kerrottavaa moniin illanistujaisiin. Lopulta T\u00f6pp\u00e4r\u00e4t l\u00e4htiv\u00e4t kotimatkalla ja me kurvailtiin Tuusulaan. Kaappasin Pedron kainaloon ja mietin, ett\u00e4 kaikesta huolimatta n\u00e4ist\u00e4 reissuista j\u00e4\u00e4 aina jotain k\u00e4teen, vaikka ei oman hevosen kanssa mukana oltaisikaan. Padise Endurance Festival oli ehdottomasti kokemisen arvoinen kilpailu ja luulenpa sen jatkossa kasvavan l\u00e4hialueen suurimmaksi kilpailuksi. Kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4 toki on, mutta paljon on perusjuttuja my\u00f6s kasassa. Majoitusmahdollisuus on ihan ensimm\u00e4inen asia, mik\u00e4 pit\u00e4isi saada nippuun. Eih\u00e4n kisoihin voi tulla osallistujia, jos ei majoittumismahdollisuuksia ole. Ja sellaista pienemp\u00e4\u00e4 hienos\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4kin l\u00f6ytyy paljon, mutta hyv\u00e4ll\u00e4 alulla ollaan ja suomalaisten n\u00e4k\u00f6vinkkelist\u00e4 sijainti on kyll\u00e4 erinomainen. Uskoisin, ett\u00e4 seuraavalla kerralla Saran kaverina on pari muutakin nuorta ratsastajaa.<\/p>\n

(Raportin kuvat Saran kamerasta)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ennakkotunnelmat Hein\u00e4kuussa ratsastettiin Padise Endurance Festival I. Suomalaisia oli silloin hyv\u00e4 joukkia mukana tapahtumasta. Me olimme juuri menett\u00e4neet Urhon ja ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n sen megaik\u00e4v\u00e4n tapahtuman vaikutuksesta Tanja ja Sarakaan eiv\u00e4t l\u00e4hteneet kisaan tuolloin mukaan. Sara p\u00e4\u00e4ttikin sitten osallistua SM-kisoihin ja niist\u00e4 nasahti ykk\u00f6spallipaikka v\u00e4h\u00e4n yll\u00e4tyksen\u00e4. Nyt alkaa kauden p\u00e4\u00e4tapahtuma, eli PM-kisat, olla l\u00e4hell\u00e4 mutta ajateltiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":4430,"menu_order":4,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"templates\/template-full.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-5316","page","type-page","status-publish","hentry","post"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5316","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5316"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5316\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5359,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5316\/revisions\/5359"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4430"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5316"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}