{"id":5125,"date":"2017-08-06T20:20:43","date_gmt":"2017-08-06T17:20:43","guid":{"rendered":"http:\/\/www.suonpaa.net\/?page_id=5125"},"modified":"2017-08-06T20:39:23","modified_gmt":"2017-08-06T17:39:23","slug":"4-5-13-babolna-unkari-cei","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.suonpaa.net\/?page_id=5125","title":{"rendered":"4.5.13 Babolna \/ Unkari, CEI*"},"content":{"rendered":"
\n
\n\t

L\u00e4ht\u00f6lista CEI* <\/i><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

Tulokset CEI* <\/i><\/p>\n

1. Kiesl Theresia - Austria \/ Romantic Larzac, 4:00 - 19,952km\/h
2. Jablonska Magdalena - Poland \/ Harfa, 4:10 - 19,150km\/h
3. Kelenefi Norbert - Hungary \/ Shagya Salimar, 4:12 - 19,010km\/h
4. Hoffman Mario - Slovakia \/ Naffa De Lap, 4:44 - 16,876km\/h
5. Zarzecka Joanna - Poland \/ Pariba, 4:49 - 16,571km\/h
6. Merkan Maciej - Poland \/ Ste Enime Larzac, 4:53 - 16,346km\/h
7. Landau Artur - Poland \/ Gambir, 5:05 - 15,733km\/h
8. Kostadinov Konstantin - Bulgaria \/ Perfect, 5:18 - 15,075km\/h
9. Pflugova Pavlina - Czech Republic \/ Artex 9, 5:47 - 13,808km\/h
- Skabona Lucie - Czech Republic \/ Lamia 1, Lame Gate 2
- Kovacikov\u00e1 Lenka - Slovakia \/ Shadit, Lame Gate 2
- Arato Barna - Huyngary \/ Koheilan Adu P, Metabolic Gate 2
- Georgieva Teodomira - Bulgaria \/ Megan, Lame Gate 2
- Karkkainen Kari - Finland \/ Avialis, Lame Gate 2
- Pflug Tomas - Czech Republic \/ Albert, Lame Gate 2
- Nedkova Ruzha - Bulgaria \/ Pahony De Montegut, Metabolic Gate 1
- Horvath Sandor - Hungary \/ Hilal, Lame Gate 1
- Uschnig Karl - Austria \/ Senankh Ba, Lame Gate 1
- Zielinski Ryszard - Poland \/ Nurka, Lame Gate 1
- Lancikova Andrea - Czech Republic \/ Esterella, Rider fell off<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

Lent\u00e4en olisit jo perill\u00e4<\/b><\/p>\n

Ihan taas uusiin tuuliin ja uudella metodilla l\u00e4hdettiin torstaina iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 tiimitakit p\u00e4\u00e4ll\u00e4 Seutulaan kokoonpanolla Kari, Jarko ja Heidi. Olimme ruhtinaallisen hyviss\u00e4 ajoin kent\u00e4ll\u00e4. Alkujaan piti Tanjan ja Pablon tulla samalla lennolla, mutta he olivatkin ottaneet Budapestin haltuun jo vuorokautta aiemmin. Sen sijaan seurueeseen liittyiv\u00e4t pian Nina ja Jakke ja v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin Anniina. Hullutteluksi ja hassutteluksi homma riist\u00e4ytyi heti. Jarkon kanssa meill\u00e4 on taipumusta menn\u00e4 hervottomiksi hekottajiksi. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n reissu ei tehnyt poikkeusta. Jotenkin oman perheen kesken homma on vaan aina niin paljon v\u00e4litt\u00f6m\u00e4mp\u00e4\u00e4. Asioita ei tarvitse sanoa ja selitt\u00e4\u00e4, ne vaan ovat. Oikein harmittaa, ett\u00e4 Jarko ei aina p\u00e4\u00e4se reissuun mukaan, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa onneksi kuitenkin p\u00e4\u00e4si. Koko k\u00f6\u00f6ri painelimme koneeseen, joka tulikin melkoisen t\u00e4yteen. Fiilikset olivat kutkuttavan j\u00e4nnittyneet.<\/p>\n

Lento sujuikin ihan tavanomaisesti, kunnes tunti ennen laskua alkoi turbulenssi ja thunder storm. Ei ollut ehk\u00e4 ihan miellytt\u00e4vin mahdollinen lentokokemus, mutta perille helteiseen Budapestiin kuitenkin p\u00e4\u00e4stiin. Kent\u00e4ll\u00e4 ehdimme hetken venytell\u00e4 j\u00e4seni\u00e4mme, kunnes Tanja ja Pablo tulivat meit\u00e4 noutamaan. Matka ei ollut pitk\u00e4, mutta seitsem\u00e4n aikuista ihmist\u00e4 ja kamala m\u00e4\u00e4r\u00e4 matkatavaroita ei ihan ahtamatta mahtunut vuokra-auton kyytiin. Kaltaiselleni hienohelmalle, joka k\u00e4rsii helposti matkapahoinvoinnista, ei tiivis\u00a0<\/p>\n

tunnelma ja ukkosmyrskyn siivitt\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4 ollut kaikista ihanin tapa jatkaa matkaa. Nopeasti kuitenkin saavuimme Napadiin. Koska mulla\u00a0<\/p>\n

on niin tolkuttoman vahva saksa, niin yritin hoidella hotellihuoneasiaa. L\u00e4hinn\u00e4 osoittelimme respan miesten kanssa sormimerkein kuinka\u00a0<\/p>\n

<\/p>\n

monta henke\u00e4 haluamme mihink\u00e4\u00e4n huoneeseen ja v\u00e4lill\u00e4 tuijotimme toisiamme hiljaisuuden vallitessa. Lopulta vastustaja antoi periksi tuijotuskilpailussa ja saimme kaksi kolmen hengen huonetta. Majatalo oli hyv\u00e4 ja huoneet erinomaiset.<\/p>\n

Nina ja Jakke y\u00f6pyiv\u00e4t Joonan luona kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Ehdittiin viel\u00e4 hetki hirnua uusien edustusasujen kanssa, jotka Tanja pisti jakoon. Juoksentelimme Jarkon kanssa pitkin hotellin k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 sadetakeissamme. Juuri kun olimme aikeissa p\u00e4\u00e4st\u00e4 y\u00f6puulle, niin huonenaapuri alkoi liikehti\u00e4 levottomasti parvekkeella. Yll\u00e4tt\u00e4en naapuri alkoi kysell\u00e4, l\u00f6ytyyk\u00f6 meid\u00e4n huoneesta Kari ja Heidi. V\u00e4h\u00e4n yll\u00e4tyimme, mutta sitten selvisi, ett\u00e4 naapurina oli J\u00e4ms\u00e4n Nina, joka oli Unkarissa leirill\u00e4. Vaihdettiin kuulumiset ja painettiin p\u00e4\u00e4t tyynyyn hyvill\u00e4 mielin. Uni tuli nopeasti.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Aaton ahdistus<\/b><\/p>\n

Aamulla kokoonnuimme aamiaiselle ja sekakielell\u00e4 sek\u00e4 viittomin saimme munia, juustoja ja kinkkua. Kahviakin l\u00f6ytyi, kun oikein kovasti pyydettiin. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen aloimmekin jo odotella, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4semme tsekkaamaan ratsun p\u00e4iv\u00e4n kondiksen. Joonan luo ajettiin kolonnana ja alettiin heti hommiin, sill\u00e4 olimme v\u00e4h\u00e4n my\u00f6h\u00e4ss\u00e4. Nina k\u00e4vi l\u00e4pi varusteita, me Tanjan kanssa harjattiin ja hinkattiin Avialista. Joona ja Jakke vaihtoivat traileriin renkaita ja jokaiselle muullekin l\u00f6ytyi pient\u00e4 puuhaa. Eniko alkoi klipata Hapsua siin\u00e4 vaiheessa, kun Lampiset l\u00e4htiv\u00e4t jo kohti Babolnaa. Sis\u00e4inen kello takoi viet\u00e4v\u00e4sti, sill\u00e4 tarkastukset alkoivat joko kahdelta tai kolmelta ja olisi ollut kiva ehti\u00e4 valmistella hevonen kunnolla tarkastukseen. Tippoja alkoi tipahdella taivaalta.<\/p>\n

Aika kului kiusallisen nopeasti ja klippaus hitaasti, vaikkakin j\u00e4lki oli ehdottoman hienoa. Hevonen yll\u00e4tti positiivisesti ja otti ajeluhomman\u00a0<\/p>\n

kohtalaisen tyynesti vastaan. Sille ker\u00e4ttiin tuoretta, sill\u00e4 hevonen oli\u00a0<\/p>\n

kohtalaisen kuivassa kunnossa. Tuore maistuikin hyvin. Pian saatiin\u00a0<\/p>\n

<\/p>\n

kamat kasaan ja hevonen koppiin ja p\u00e4\u00e4simme tien p\u00e4\u00e4lle. Heti iski paniikki, kun j\u00e4\u00e4tiin liian kauas Jakken per\u00e4\u00e4n ja ik\u00e4\u00e4n kuin eksyttiin ennen kuin ajo edes alkoi. Kupattiin v\u00e4h\u00e4n, kun vaihdettiin pihalla vaatteita, jotta p\u00e4\u00e4sisimme suoraan tarkastukseen Babolnassa. Aikaa meni aina purkamiseen ja pakkaamiseen ja kulloisenkin tavaran etsimiseen. Mun Hopo-laukkukin meinasi unohtua talliin. Puhelimet tuntuivat toimivan huonosti ja kehenk\u00e4\u00e4n oli vaikea saada yhteytt\u00e4. Kun p\u00e4\u00e4stiin liikkeelle, niin hautova helle muuttui j\u00e4lleen ukkoseksi. Vett\u00e4 tuli ihan mielett\u00f6m\u00e4sti ja Pablo totesi autossa olevan sellaisen vian, ett\u00e4 aina kun sit\u00e4 ajaa, niin sataa ihan perkeleesti!<\/p>\n

Matka tuntui pitk\u00e4lt\u00e4 ja tie huonolta. Jotenkin kamalan hitaasti l\u00e4hestyimme m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4t\u00e4. Kun sinne p\u00e4\u00e4stiin, niin taas alkoi h\u00e4ss\u00e4kk\u00e4. Porukka sinkoili sinne ja t\u00e4nne. Totesimme, ett\u00e4 merkitt\u00e4viin verkkoihin\u00a0<\/p>\n

ei ole aikaa, vaan hevonen vietiin tarkastukseen aika kylmilt\u00e4\u00e4n. L\u00e4hdettiin Karin kanssa pikkaisen varkain kohti tarkastusta ja\u00a0<\/p>\n

punnistusta, sill\u00e4 jotenkin tuntui, ett\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4 oli liikaa hy\u00f6rint\u00e4\u00e4.\u00a0<\/p>\n

<\/p>\n

Melko hermostuneina menimme tarkastukseen ja niiailtiin toimihenkil\u00f6ille kaikkiin suuntiin. Ihan kamalinta olisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 alkutarkastukseen! T\u00e4ll\u00e4kin kertaa jollekin k\u00e4vi niin. Kaikki muut kohteet olivat A, mutta lihastonus oli B. Ei tullut yll\u00e4tyksen\u00e4, mutta eih\u00e4n B koskaan tee kilpailun aloittamista helpommaksi. Toisaalta ei voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 m\u00e4rehtim\u00e4\u00e4n sit\u00e4 beet\u00e4, mutta eih\u00e4n sit\u00e4 ihan unohtaakaan voi.<\/p>\n

Anniina ja Tanja taluttelivat hevosta pitkin iltaa. Meit\u00e4 oli niin paljon paikalla, ett\u00e4 joku k\u00e4vi sit\u00e4 tiirailemassa melkein vartin v\u00e4lein. Tuoretta oli tarjolla ja juomista tarkkailimme tietenkin kaikki innokkaina. Olisin toivonut sen juovan enemm\u00e4n, mutta jotain kuitenkin meni alas. L\u00e4ht\u00f6lupa oli kuitenkin saatu ja teimme kyll\u00e4 ihan kaiken mahdollisen aattoiltana, jotta kilpailutapahtuma onnistuisi toivotulla tavalla.<\/p>\n

Klo 18:00 oli siittolan sis\u00e4pihalla avajaisseremoniat. Meille esiteltiin valtavan hienoja hevosia ja vaikka en sen enemp\u00e4\u00e4 mist\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n tied\u00e4, niin kyll\u00e4 ne\u00a0tosiaan hiveliv\u00e4t silm\u00e4\u00e4. Rummut p\u00e4risiv\u00e4t ja torvet soivat ja korskeat oriit kulkivat rinta rinnaneditsemme. Esittely oli vaikuttava. Siittolan sis\u00e4pihalla\u00a0<\/p>\n

<\/p>\n

komeili hienolinjainen hevospatsas, joka muistutti ohikulkijaa siit\u00e4, ett\u00e4 Babolnan Royal Stud on toiminut jo vuodesta 1789 asti. Shagya arabit ovat kyseisest\u00e4 paikasta l\u00e4ht\u00f6isin. N\u00e4yt\u00f6ksen perusteella olivat ihan hevosen n\u00e4k\u00f6isi\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ritsoja. Aika virkist\u00e4v\u00e4\u00e4 oli viett\u00e4\u00e4 aikaa kyl\u00e4ss\u00e4, joka el\u00e4\u00e4 hevosista ja hevosille.<\/p>\n

Avajaisten j\u00e4lkeen oli reittiselostuksen aika. Selostus oli yht\u00e4 ylimalkainen, kuin se on FEI-kisoissa aiemminkin ollut. L\u00e4hinn\u00e4 ohjelmassa oli palkitsemisia. Toki k\u00e4ytiin l\u00e4pi sit\u00e4, ett\u00e4 Babolnassa ei kukaan ole koskaan eksynyt, eik\u00e4 tulisi eksym\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n kertaa. Reitti oli kostea ja sen vuoksi ratsastajilta vaaditaan tarkkaavaisuutta. Ei muuten mit\u00e4\u00e4n mainittavaa, kuin onnea kaikille ja seuraavaksi vuorossa dinneri. Tuli taas v\u00e4h\u00e4n yll\u00e4tyksen\u00e4. Sy\u00f6tiin nopeasti ja Kari kiirehti viel\u00e4 ratsaille. Emme tohtineet poistua smuffiasuissamme paikalta. Yhten\u00e4inen asu on hieno juttu ja tekee porukasta monella tavalla yhten\u00e4isemm\u00e4n, mutta aiheuttaa se my\u00f6s sen, ett\u00e4 ei voi miss\u00e4\u00e4n tilanteessa olla huomaamaton.<\/p>\n

Ehdittiin kuitenkin sy\u00f6d\u00e4, juoda ja edustaa sek\u00e4 hoitaa muutkin velvollisuudet. Kari kipitti tallille ja hypp\u00e4si ratsaille. Hevonen tuntui ratsastettaessa hyv\u00e4lt\u00e4. Kari halusi kokeilla kukkista ja oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 toimii ja sill\u00e4 h\u00e4n matkaan l\u00e4htee. Lampisen Tanja yritti muistutella siit\u00e4, ett\u00e4 Avialis on viel\u00e4 kokematon ja Karin tulisi ratsastaa rauhallisesti. My\u00f6s Tanjan oma tavoite oli edet\u00e4 maltillisesti ja hakea hevoselle tulos. Kari tuli tyytyv\u00e4isen\u00e4 k\u00e4mpille. H\u00e4nell\u00e4 oli vahva tunne, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa emme tee virheit\u00e4 ja suoritus saadaan.<\/p>\n

Tanja T k\u00e4vi viel\u00e4 illalla tsekkaamassa hevosen juuri ennen tallin sulkemista klo 23. Kaikki oli hyvin ja vet\u00e4ydyimme nukkumaan opistolaisten huoneisiin. Majoituksen kanssa oli j\u00e4lleen s\u00e4hl\u00e4\u00e4mist\u00e4, sill\u00e4 emme mill\u00e4\u00e4n k\u00e4sitt\u00e4neet, ett\u00e4 y\u00f6vymme nimenomaan kilpailukeskuksessa. Meik\u00e4l\u00e4isen k\u00e4skytt\u00e4m\u00e4n\u00e4 koko konkkarokka ehti jo hinata kaps\u00e4kkej\u00e4\u00e4n pitkin Babolnan katuja, kun k\u00e4vimme isossa informaatiopisteess\u00e4 hakemassa rannekkeita ynn\u00e4 muita tyk\u00f6tarpeita. Lopulta ymm\u00e4rsimme senkin seikan. Nina meinasi jo hermostua, kun kukaan ei h\u00e4nt\u00e4 kuuntele, vaan py\u00f6rimme ympyr\u00e4\u00e4 kuin kanat. P\u00e4\u00e4simme lopulta tavaroinemme asettautumaan kolmen hengen huoneisiin. Ennen nukahtamista jotain viel\u00e4 k\u00e4k\u00e4tettiin, mutta sitten uni tuli nopeasti ja katkesi oikeastaan vasta siihen, kun kello aloitti soitantansa 05:00.<\/p>\n

Iloa ja surua<\/b><\/p>\n

Her\u00e4tys ei ollut vaikea. Paitsi ehk\u00e4 Jarkolle, joka kuvitteli, ett\u00e4 jos on yl\u00e4s\u00e4ngyss\u00e4\u00e4n hiiskumatta, niin ehk\u00e4 unohdamme h\u00e4net sinne nukkumaan. Aika ep\u00e4toivoista! Kari veteli vaatteet p\u00e4\u00e4lle ja alkoi harppoa ymp\u00e4riins\u00e4. Olimme jo illalla laittaneet leirin valmiiksi. Lampiset olivat aidanneet alueen, jossa oli kahdelle hevoselle taukopaikat ja teltta. Vesipiste oli vieress\u00e4 ja kannoimme vett\u00e4 kaikki astiat t\u00e4yteen. K\u00e4vimme kannustamassa Tanjan seitsem\u00e4lt\u00e4 liikkeelle. Aamun l\u00e4mp\u00f6tila oli miellytt\u00e4v\u00e4, mutta helteen jo haistoi.<\/p>\n

120km startin j\u00e4lkeen sy\u00f6tiin kanttiinista s\u00e4mpyl\u00e4t ja alettiin laitella Karia\u00a0<\/p>\n

<\/p>\n

valmiiksi. Varttia vaille ratsastaja vinssattiin selk\u00e4\u00e4n. Fiilikset olivat aika rauhalliset, vaikka tietenkin j\u00e4nnittyneet. Jokainen muistutteli Karia, ett\u00e4 rauhassa vaan. Ratsukko esiintyi edukseen verryttelyalueella, eiv\u00e4t riekkuneet tai h\u00e4r\u00f6illeet. Omakustanteiset edustusasut n\u00e4yttiv\u00e4t hyvilt\u00e4 ja ihan \u00e4lytt\u00f6m\u00e4n hyv\u00e4n fiiliksen toi se, ett\u00e4 kilpailualueella parveili samaan uniformuun sonnustautuneita joukkuetovereita. Asu tekee miehen ja my\u00f6s yhten\u00e4isen joukkueen!<\/p>\n

Kuljin hetken ratsukon rinnalla perinteiseen tapaan. Kari oli varmasti viimeinen, joka alkoi ravailla. M\u00e4 mittailin katseella kilpakumppaneita ja tein havaintoja. Asettauduin sitten muutaman sata metri\u00e4 l\u00e4ht\u00f6viivasta eteenp\u00e4in ja j\u00e4in virittelem\u00e4\u00e4n kameraa. Kari starttasi kolmikymppisen porukan keskivaiheilla. L\u00e4hd\u00f6n tapahduttua l\u00e4htiv\u00e4t Tanja, Annina ja Pablo ekaan sovittuun huoltopisteeseen ja meid\u00e4n piti l\u00e4hte\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kauemmas reitille. Auto 1 sai kuitenkin jotain outoja ohjeita liikennett\u00e4 ohjailevalta poliisilta ja he l\u00e4htiv\u00e4t sovinnolla toiseen paikkaan. Itse menin kartan kanssa kinaamaan kyseisen poliisin kanssa ja selvisi, ett\u00e4 h\u00e4n oli v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja paikka oli nimenomaan ensimm\u00e4inen huoltopaikka. Soitin Tanjalle, ett\u00e4 me j\u00e4\u00e4mme siihen ja he ottavat kakkospisteen.<\/p>\n

Matkaa pisteeseen oli n. 10km. K\u00e4rki tulikin siihen vet\u00e4v\u00e4ll\u00e4 askeleella 30 minuutissa. Olimme kovasti onnellisia, ett\u00e4 Kari ja Avialis eiv\u00e4t olleet siin\u00e4\u00a0<\/p>\n

porukassa. Karin ratsastustyyli on tunnistettavissa ja koska reitti tuli kohti\u00a0<\/p>\n

<\/p>\n

huoltopistett\u00e4 serpentiinim\u00e4isesti, niin n\u00e4imme jo aika kaukaa, kun ratsukko l\u00e4hestyi pistett\u00e4. Taputtelimme toisiamme olalle ja sovittiin, ett\u00e4 jokainen meist\u00e4 sanoo, ett\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja vauhti on juuri kohdillaan. Sit\u00e4 v\u00e4h\u00e4n ihmeteltiin, ett\u00e4 ratsukko imi kaksi edess\u00e4 menev\u00e4\u00e4 hevosta aika nopeasti kiinni. Mietin mieless\u00e4ni, ett\u00e4 ehk\u00e4 haluaa sitten tulla porukan mukana huoltoon. Siin\u00e4 oli n\u00e4hty jo vauhtia ja vaaratilanteita, joten ajattelin, ett\u00e4 meill\u00e4 on ihan vaan nopea ja helppo huuhtelu.<\/p>\n

Kun 45 minuuttia oli aikaa kulunut, niin olimme huudon kantaman p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Ja huutoa tosiaan tuli, kera ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen viittoilun. Emme tietenk\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4neet, mit\u00e4 viittomat tarkoittivat. M\u00e4 n\u00e4ytin pys\u00e4htymismerkki\u00e4 ja sain vain ihmeellist\u00e4 viittoilua vastineeksi. Jakke luuli, ett\u00e4 haluaa ottaa huuhtelupullon vasurilla ja vaihtoi puolta. Meilt\u00e4 meni todella pitk\u00e4\u00e4n, ennen kuin tajusimme, mit\u00e4 ratsastaja viittoili. Yritti saada viestitetty\u00e4, ett\u00e4 kukkis on k\u00e4\u00e4ntynyt ymp\u00e4ri 2km aiemmin. Kari oli todennut, ett\u00e4 vauhti oli l\u00e4hemm\u00e4s 19km\/h ja siit\u00e4 syyst\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt hidastaa. Seh\u00e4n ei oikein sopinut Hapsulle. Tilanteen j\u00e4lkeen ei ollut en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n kontrollia hevoseen ja tulivat kuin tuulisp\u00e4\u00e4t. Tilanne selvisi, kun Hapsu pyrki kahdesta muusta ratsukosta ohi, vaikka piti pys\u00e4hty\u00e4 huoltoon. Meno oli n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Hevonen steppaili ja tanssi ja hyppi pystyyn jyr\u00e4ten siin\u00e4 yht\u00e4 ja toista menness\u00e4\u00e4n. Seh\u00e4n ei siis siet\u00e4nyt olleenkaan sellaista juttua, ett\u00e4 muut jatkoivat matkaa. Kari hypp\u00e4si alas sel\u00e4st\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tti alkaa kirist\u00e4\u00e4 turpahihnaa. VIRHE! Kun hihna oli auki, reuhtaisi hevonen p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n yl\u00f6s. N\u00e4in ollen ainut hidastava tekij\u00e4 oli Jakke, joka roikkui elikon p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja Kari turvan ymp\u00e4rill\u00e4. M\u00e4 heiluin siin\u00e4 l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4. Jarkoa oli komennettu hakemaan huuhtelupulloa ja Nina seuraili kauhuissaan menoa v\u00e4h\u00e4n kauempaa.<\/p>\n

Jakke k\u00e4vi yht\u00e4 kuumana kuin hevonen. Saatiin melkoista sadattelua kukkiksesta ja luonnollisesti siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tason kisoissa ei pit\u00e4isi uusia kujeita kokeilla. Kari oli kuitenkin vahvasti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ensimm\u00e4iset 8km v\u00e4rkki toimi moitteettomasti. Ihme ja kumma saatiin releet kuntoon ja ratsastaja selk\u00e4\u00e4n. Eih\u00e4n siin\u00e4 hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 voinut oikein muuta kuin nauraa. Olihan se aika koomista, joskin toki vaarallistakin. Ker\u00e4iltiin kamamme ja itsemme ja noustiin takaisin autoon. Soitin Tanjalle ja kerroin tapahtuneesta. Pyysin toppuuttelemaan. Karin toinen hanska j\u00e4i kurakkoon, mutta se sent\u00e4\u00e4n ker\u00e4ttiin talteen. L\u00e4hdettiin ajelemaan kohti seuraavaa paikkaa, joka ei l\u00f6ytynytk\u00e4\u00e4n ihan heti. Jakke k\u00e4vi vaihtamassa kuulumisia parin paikallisen mummelin kanssa ja kuin ihmeen kautta l\u00f6ysimme reitille.<\/p>\n

Paikalla oli jo yksi huoltaja. Painelin taas karttani kanssa kyselem\u00e4\u00e4n meid\u00e4n tarkkaa sijaintia. Oli nimitt\u00e4in kaksi vaihtoehtoa. Kielitaitoa oli taas kuin kivill\u00e4. Saatiin selville, ett\u00e4 huoltaja ei tiennyt, mihin h\u00e4net oli tiputettu. Tiesimme kuitenkin suurin piirtein, miss\u00e4 olimme. Tanja ilmoitti n. 20km kohdalla, ett\u00e4 ratsukko oli siell\u00e4 k\u00e4ynyt. Huolto oli ollut rauhallinen ja sek\u00e4 hevonen ett\u00e4 ratsastaja ihan hyv\u00e4ll\u00e4 mielell\u00e4. Iloisia uutisia siis. Keskinopeus edelleen n. 16km\/h. Ainakaan kovempaa ei tarvinnut edet\u00e4. Aiempia tuloksia oli tutkailtu ja todettu, ett\u00e4 monet ovat vet\u00e4neet ekan lenkin 19km\/h ja kilpa onkin loppunut siihen. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 oli ajateltu, ett\u00e4 14-16 km\/h on passeli vauhti.<\/p>\n

Samalla tahdilla tulivat taas n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4\u00e4n. Kari ratsasti j\u00e4rkev\u00e4sti pikkuruisen asfalttitien piennarta. Reitti oli todella hyvin merkitty ja l\u00e4hes aina oli\u00a0<\/p>\n

<\/p>\n

mahdollisuus kulkea leve\u00e4ll\u00e4 ja niitetyll\u00e4 pientareella. L\u00e4mmint\u00e4 alkoi olla kohtalaisesti. Hiki virtasi hevosilta ja ratsukoilta. Saimme hyv\u00e4t naurut taas, kun puolalainen suomifani tuli k\u00e4det heiluen reitilt\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 kertaa halusikin aquaa! Jakke tarjosi hevoselle meid\u00e4n pellavavesiastiaa. T\u00e4m\u00e4 ei ratsastajalle riitt\u00e4nyt, vaan h\u00e4n viittil\u00f6i edelleen villisti. Tarttui itse \u00e4mp\u00e4riin ja alkoi kumota sit\u00e4 hevosen kaulalle. Jakke siihen huutamaan nou nou, sill\u00e4 eih\u00e4n nyt olisi ollut j\u00e4rke\u00e4 heitt\u00e4\u00e4 pellavam\u00f6hn\u00e4\u00e4 hevosen p\u00e4\u00e4lle! Kari kun ehti paikalle, niin kertoi hevosen juoneen WP:n isoista \u00e4mp\u00e4reist\u00e4 hyvin, joten nyt sille ei juoma maistunut. Ratsastaja otti itse v\u00e4h\u00e4n juomaa ja huuhtelupullon. Kari kertoi olevansa tyytyv\u00e4inen ja todettiin, ett\u00e4 matkaa ei en\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti ole. Hevonen oli edelleen ihan virtaa t\u00e4ynn\u00e4, mutta alkoi v\u00e4hitellen siet\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 edess\u00e4 olevat saattoivat olla vaikka 400 metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Ratsu kyll\u00e4 kehittyy koko ajan ja vaikka suoritusta ei viel\u00e4 ole tullut, niin tosi paljon Avialis on kasvanut ja mennyt eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Kilpailukeskuksessa vaihdettiin kuulumisia. Tanja oli juuri l\u00e4htenyt kakkoslenkille. Hyv\u00e4lt\u00e4 vaikutti sill\u00e4 sektorilla. M\u00e4 arvioin, ett\u00e4 ehtisink\u00f6 vessaan vai en. Menin kuitenkin, enk\u00e4 ehtinyt. Kun tupsahdin bajamajasta pihalle, niin johan Kari kekkuloi nurmella. Syke oli kamalan korkea ja hevonen ihan kierroksilla. Sit\u00e4 \u00e4rsytti p\u00e4\u00e4vehkeet ja se viskoi p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Tietenk\u00e4\u00e4n ei ollut toisia suitsia heti saatavilla ja aika kului. Oli ment\u00e4v\u00e4 tarkastukseen kukkiksella. Viel\u00e4 kun laitettiin riimu siihen p\u00e4\u00e4lle, niin tilanne oli hevosen mielest\u00e4 siet\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Se polki jalkaa ja kieppui kuin v\u00e4kk\u00e4r\u00e4. 20min odotettiin, eik\u00e4 homma siit\u00e4 sen kummemmaksi mennyt. Nina teki kovasti t\u00f6it\u00e4, ett\u00e4 saisi riekkumisen loppumaan. Lopulta meniv\u00e4t Karin kanssa tarkastukseen. K\u00e4vi tuuri ja saivat lempe\u00e4n el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rin, joka n\u00e4ki, ett\u00e4 v\u00e4symyksen oireita ei todellakaan ole. Tarkastus l\u00e4pi ja iso joukkohali ulostuloportilla. Olin jo poistumasta paikalta, kun kuulin jonkun huutelevan. Harald siell\u00e4 n\u00e4ytti peukkua. Olin h\u00e4nen kanssaan illalla vaihtanut pari sanaa ja h\u00e4n kertoi uskovansa vahvasti siihen, ett\u00e4 Kari nyt ratsastaa j\u00e4rkev\u00e4sti. H\u00e4n antoi pienen lahjan toimitettavaksi Karille tsemppausten kera: camel balls- karamellin. Kun Kari sai sen kouraansa, niin p\u00e4\u00e4sti r\u00e4k\u00e4tysnaurun. Fiilis oli hyv\u00e4 koko porukalla.<\/p>\n

Tauko kesti 40 minuuttia. Hevonen v\u00e4h\u00e4n s\u00f6i ja joi ja k\u00e4yskenteli. Kari my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n s\u00f6i ja joi ja k\u00e4yskenteli. P\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 toiselle lenkille laitetaan perinteinen kalusto suuhun. 10 minuuttia ennen starttia pistettiin hevonen valmiiksi ja ratsastaja selk\u00e4\u00e4n. K\u00e4veltiin l\u00e4ht\u00f6viivan tuntumaan. Se oli kivasti v\u00e4h\u00e4n syrj\u00e4ss\u00e4, joten saimme rauhassa jutella p\u00e4\u00e4kohdat ja kerrata huollot ja muut kuviot. Kari oli rauhallinen ja hevonenkin oli rauhallinen. Kumpikin kesti miehekk\u00e4\u00e4sti sen, ett\u00e4 pari ratsukkoa sai viel\u00e4 l\u00e4ht\u00f6luvan ennen heit\u00e4. Kun lupa tuli, niin ihan reippaasti, mutta kuitenkin kontrolloidusti ratsukko l\u00e4hti liikkeelle. Olin tyytyv\u00e4inen n\u00e4kem\u00e4\u00e4ni.<\/p>\n

Jako huoltojen suhteen oli sama. Tosin me alettiin Jakken ja Jarkon kanssa kikkailla. Ajateltiin, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yksi ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen huolto. Tuskaisina odotettiin asfaltointihommia tekev\u00e4n ty\u00f6porukan lupaa ajelle yht\u00e4 pikkutiet\u00e4 ja kun p\u00e4\u00e4stiin aiottiin huoltopisteeseen tulikin meille mieleen, ett\u00e4 ratsukot eiv\u00e4t kulje siit\u00e4 ohi. Vilkaisu kelloon kertoi, ett\u00e4 ratsukko tulee huoltoon hetken\u00e4 mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 ja me odotettiin toistamiseen asfalttiauton per\u00e4ss\u00e4. Ehdittiin oikeastaan purkautua ulos autosta, kun Kari ja Avialis n\u00e4kyiv\u00e4t n. kilsan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 pellolla. Vauhti oli samaa 16 km\/h ja hevonen eritt\u00e4in hyv\u00e4voimainen ekan kympin j\u00e4lkeen. Ei puuskuttanut, eik\u00e4 ollut l\u00e4mmin. Huuhtelut olivat alkaneet sujua rutiinilla, joten pari pulloa kaadettiin kaulalle.<\/p>\n

L\u00e4hetettiin ratsukko tuulimyllyjen kupeelta matkaan. Soitin Tanjalle ja tarkistin, onko valmius p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja kaikki hyvin. Olivat passissa. Me l\u00e4hdettiin ajelemaan vasten reitti\u00e4 ja j\u00e4\u00e4tiin hyv\u00e4\u00e4n paikkaan odottelemaan. Ensin vastaan tuli huoltoauto nro 2 ja heti sen per\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyikin jo ratsukko. Olimme todenneet jo aiemmin, ett\u00e4 tarkoitettu reitti oli kurainen ja upottava. Viestitettiin tieto toiseen huoltoon ja fiksusti Kari n\u00e4ytti ratsastavan\u00a0<\/p>\n

<\/p>\n

tien pientareelle ajettua uraa, eik\u00e4 kynt\u00e4nyt kurassa. Kuraa reiteill\u00e4 oli melkoisesti tarjolla. Jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 tuomariston auto oli j\u00e4\u00e4nyt kurakkoon jumiin.<\/p>\n

Tehtiin nopea huolto. Kari oli tyytyv\u00e4inen. Ajeltiin siit\u00e4 hetken matkaa eteenp\u00e4in ja m\u00e4 j\u00e4in reitille parin huuhteludubbelin kanssa. Viilennettiin hevosta. Kari tuli alas sel\u00e4st\u00e4 ja talutti viimeisen kilsan. Keskinopeus oli v\u00e4h\u00e4n laskenut ja hevonen vaikutti eritt\u00e4in tuoreelta. Ik\u00e4v\u00e4sti vaan tuli mieleen, ett\u00e4 niinh\u00e4n se n\u00e4ytti pari viikkoa sitten Ruotsissakin....<\/p>\n

Tulimme samanaikaisesti kilpailukeskukseen. En ehtinyt kuin teltalle, kun ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 syke on ok ja l\u00e4htev\u00e4t tarkastukseen. Menin taas aidalle stalkkaamaan. Kaikki n\u00e4ytti hyv\u00e4lt\u00e4. Syke v\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4lle 50 ennen ja j\u00e4lkeen juoksutuksen. Kari oli ollut fiksu ja juoksutti alkutarkastuksen aika vaisusti, ett\u00e4 hevonen ei ihan n\u00e4ytt\u00e4isi parastaan. T\u00e4m\u00e4 juoksutus oli l\u00e4hes saman n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 menoa. Oikein hyvin taktikoitu. Lihastonus oli oli edelleen B ja muutama muukin kohta oli pudonnut beehen, mutta ei mit\u00e4\u00e4n h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Oltiin kuitenkin sovittu, ett\u00e4 takap\u00e4\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 ja hevonen liikkeess\u00e4. Tanja pistettiin asialle, koska h\u00e4n on loistava pit\u00e4m\u00e4\u00e4n hevosta pieness\u00e4 liikkeess\u00e4. Ottivat v\u00e4lill\u00e4 pieni\u00e4 ravip\u00e4tki\u00e4. Toisinaan hevonen n\u00e4ytti v\u00e4h\u00e4n j\u00e4yk\u00e4lt\u00e4, toisinaan hyv\u00e4lt\u00e4. Hermostutti. Hapsu oli taas juonut vapaasti tarjolla olevaa vett\u00e4, vaikka otti huoltoautoista aika sniidusti juomaa. Omassa tarhassaan se h\u00f6rppi v\u00e4h\u00e4n. P\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 vied\u00e4\u00e4n se uusintatarkastukseen heti kun mahdollista, eli vartin ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4. 50 minuutin tauot ovat aina pahoja ja oikeita peikkoja. Tarkastus eteni ihan asiallisesti. Juoksutus n\u00e4ytti mun ja Tanjan silm\u00e4\u00e4n hyv\u00e4lt\u00e4. Olimme taas aidalla ja pid\u00e4timme hengityst\u00e4. Elekieli kertoi, ett\u00e4 meni \u00e4\u00e4nestykseen. Arvelimme, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on kuivuminen. Mutta l\u00e4htiv\u00e4t juoksuttamaan. Edelleen se oli meid\u00e4n mielest\u00e4 ok. Tuomio \u00e4\u00e4nestyksest\u00e4 kuitenkin oli LAME. Yrittiv\u00e4t viel\u00e4 lekureilta kysy\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4h\u00e4n jalka. Eiv\u00e4t pystyneet kertomaan muuta, kuin ett\u00e4 se on minimum, minimum, mutta kuitenkin. J\u00e4ykkyytt\u00e4 siis. Valitettavasti ja homma oli j\u00e4lleen kerran siin\u00e4. Se hetki on jotain niin musertavaa, ett\u00e4 ilmat pakenee keuhkoista ja tekisi mieli heitt\u00e4yty\u00e4 maahan kieriskelem\u00e4\u00e4n ja poraamaan ja takomaan nyrkeill\u00e4 tannerta.<\/p>\n

Hetken aika oli j\u00e4lleen pys\u00e4hdyksiss\u00e4. Sitten oli pakko t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keuhkot ilmalla ja jatkaa eteenp\u00e4in. N\u00e4ytin Jarkolle merkin, joka kertoi tilanteen. Harmistunut p\u00e4\u00e4n pudistus ja katse alas. Hetki istuttiin mykkin\u00e4 ja sitten alkoi sadattelu, joka mun piti keskeytt\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Paikalla oli lapsia ja muutekin se on ihan turhaa. Se on tehty, mit\u00e4 on tehty ja jos se ei riit\u00e4, niin ei siin\u00e4 sadattelu auta. Passitin Karin suihkuun. Ainakin t\u00e4ss\u00e4 oli se etu, ett\u00e4 l\u00e4mmint\u00e4 vett\u00e4 oli yllin kyllin. Samalla sai olla hetken omissa oloissaan. Hevosta ruvettiin laittamaan karsinakuntoon ja leiri\u00e4 purettiin v\u00e4hitellen. Se on tietynlaista suruty\u00f6t\u00e4, joka usein tapahtuu aika hiljaisissa merkeiss\u00e4.<\/p>\n

Saatiin kuitenkin muuta ajateltavaa, kun oltiin ruokailemassa ja Tanja tuli tauolle. Hevonen ei liikkunut mun silm\u00e4\u00e4n ihan puhtaasti ja mulla jo kyyneleet tunki silmiin. Jotenkin sen oman ep\u00e4onnistumisen kest\u00e4\u00e4, mutta toisen huono tuuri mulla usein on viimeinen pisara. Juoksutus meni kuitenkin l\u00e4pi ja p\u00e4\u00e4siv\u00e4t tauolle. Helpottavaa.<\/p>\n

Menin Lampisten leiriin. Puheltiin siin\u00e4 taas v\u00e4h\u00e4n astutusasioita. Ja v\u00e4h\u00e4n muitakin asioita. Linda l\u00e4hti pyk\u00e4l\u00e4\u00e4n, kun menin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n Tanjaa viimeiselle lenkille. Hevonen oli pirte\u00e4 ja l\u00e4hti ihan lennokkaasti liikkeelle. Linda kertoi mulle, ett\u00e4 aina kun Andorra juoksee, niin sill\u00e4 on h\u00e4nt\u00e4 pystyss\u00e4. Se taas johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 A on t\u00e4ysverinen arabi. Ja ihan varmuuden vuoksi Linda kertoi viel\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 on hevosen selk\u00e4rankaa ja oli huolestunut siit\u00e4, ett\u00e4 joiltain hevosilta h\u00e4nt\u00e4 leikataan pois. Penikka r\u00e4p\u00e4tti muutenkin taukoamatta ja haastatteli mua kuin paraskin kuulustelija. Jotenkin oli helpottavaa olla sellaisen h\u00f6p\u00f6ttelij\u00e4n seurassa, joka ei mitenk\u00e4\u00e4n sen enemp\u00e4\u00e4 miettinyt kilpailuihin liittyvi\u00e4 juttuja. H\u00f6p\u00f6tteli vaan omiaan ja py\u00f6ri ymp\u00e4rill\u00e4 kuin v\u00e4kk\u00e4r\u00e4. Oli pakko hymyill\u00e4 lapsen tarmolle ja avoimuudelle. Kerroin viel\u00e4 Mauriziolle, ett\u00e4 Linda on Tanjan tyt\u00e4r. Tekninen delegaatti kys\u00e4isi yst\u00e4v\u00e4llisesti, koska Linda aloittaa uransa. Vastasin, ett\u00e4 soon. Hetke\u00e4 my\u00f6hemmin tajusin, ett\u00e4 m\u00e4h\u00e4n valehtelin, tytt\u00f6h\u00e4n aloitti uransa jo viime kes\u00e4n\u00e4 Morvassa! En kuitenkaan mennyt korjaamaan virheellist\u00e4 informaatiota. L\u00e4hdettiin kohti leiri\u00e4 Ritva sattui sopivasti paikalle. Sanoi muutaman kannustavan sanasen ja johan m\u00e4 p\u00e4r\u00e4hdin itkem\u00e4\u00e4n. Mummeli kaappasi mut halaukseen. Avauduin siin\u00e4 hetken verra ja ker\u00e4ilin itse\u00e4ni. T\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 aina on.<\/p>\n

Touhuiltiin niit\u00e4 ja n\u00e4it\u00e4 ja odotettiin Tanjaa maaliin. Koko smurffijengi oli vastaanottamassa ratsukkoa. M\u00f6lyttiin ja taputettiin. Fiilis oli hieno! Antsa meni helposti tarkastuksesta l\u00e4pi ja oli onnittelujen vuoro. P\u00e4iv\u00e4 huipentui t\u00e4h\u00e4n ja omat pettymyksetkin v\u00e4h\u00e4n lieventyiv\u00e4t, kun toinen ratsukko sai kuitenkin tuloksen.<\/p>\n

Pient\u00e4 draamaa oli omissa joukoissakin. Aina ei osaa ihan k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 korrektisti, kun omassa mieless\u00e4 kuohuu. Kari oli jo todennutkin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 harrastus alkaa olla lopussa, jos ei t\u00e4\u00e4lt\u00e4 suoritusta tule. Haanja on sovittu jo, joten sinne menn\u00e4\u00e4n, mutta kaikki muu on peruttavissa. Aika lopulliset fiilikset siis. B\u00e4ndin sis\u00e4inen kaaos saatiin kuitenkin haltuun. Tanjan ja Pablon oli pakko poistua paikalta, sill\u00e4 heid\u00e4n lentonsa l\u00e4hti jo varhain aamulla. Heitettiin heid\u00e4t Gy\u00f6rin rautatieasemalle.<\/p>\n

Kun palailtiin takaisin Babolnaan, niin kutsu k\u00e4vi Tanjan porukoiden kanssa hetkeksi istumaan iltaa. Siin\u00e4 v\u00e4h\u00e4n sy\u00f6tiin ja h\u00f6p\u00f6teltiin. Aika nopeasti ensimm\u00e4iset l\u00e4htiv\u00e4t nukkumaan. Hauskaahan meill\u00e4 oli. Kari ja Jarko meniv\u00e4t v\u00e4h\u00e4n jeesaamaan Haraldia roudaamisessa. K\u00e4ytiin viel\u00e4 katsastamassa hevoset ja puitiin makuultaan p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja katseltiin kuvia. Uni tuli nopeasti.<\/p>\n

Morning after<\/b><\/p>\n

Aamulla s\u00e4ps\u00e4hdin hereille, kun kentt\u00e4kuulutus kertoi, ett\u00e4 l\u00e4ht\u00f6\u00f6n on aikaa 5 minuuttia. Kunnon turisteina avattiin vaan s\u00e4lekaihtimet ja seurattiin 80km startti omasta huoneesta. Nean l\u00e4ht\u00f6 oli yhdeks\u00e4lt\u00e4. Siin\u00e4 vaiheessa olimme jo pirtein\u00e4 kisapaikalla. Tytt\u00f6 oli v\u00e4h\u00e4n hermona. Juttelin niit\u00e4 ja n\u00e4it\u00e4 ja kertoilin havaintojani kilpakumppaneista. Meit\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n eri puolilla verkka-aluetta, joten ratsastaja sai rauhoittavia ja kannustavia sanoja joka kolkalta. K\u00e4ytiin viel\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 juttuja l\u00e4pi ja vanhempansa tietenkin antoivat omat ev\u00e4styksens\u00e4. Startti meni hyvin. Nea l\u00e4hti fiksusti liikkeelle.<\/p>\n

Me l\u00e4hdettiin ajelemaan kohti ekaa huoltoa. Hyv\u00e4 ett\u00e4 mentiin, sill\u00e4 ratsastaja oli itse hoksannut, ett\u00e4 h\u00e4nelle ei ole transsponderia hevosen kaulassa. Rauhoiteltiin ja sanottiin, ett\u00e4 hoidamme asian. Kari soitti Haraldille ja sovittiin, ett\u00e4 tulevat portille vastaan, niin panta saadaa puettua hevosen kaulaan ennen kuin ylitt\u00e4\u00e4 maaliviivan taolle tullessaan. J\u00e4nn\u00e4 juttu vaan, kun m\u00e4kin kuuntelin aamulla niit\u00e4 kuulutuksia ja ihmettelin, ett\u00e4 kuinka ei nyt tyypit tajua hakea sit\u00e4 pantaa. Olisi varmaan pit\u00e4nyt kuunnella my\u00f6s niiden ratsukoiden numerot, jotka eiv\u00e4t pantaa olleet hakeneet!<\/p>\n

Nea tuli hyvin tauolle ja tarkastukseen ja sitten taas reitille. Me ei en\u00e4\u00e4 l\u00e4hdetty maastoon, vaan j\u00e4imme kilpailukeskukseen. Kuulimme reitilt\u00e4, ett\u00e4 vauhtia oli nuori ratsastaja pist\u00e4nyt lis\u00e4\u00e4. Ennen maalia huoltajat saivat kuitenkin taottu j\u00e4rke\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja v\u00e4h\u00e4n rauhallisemmalla tahdilla tulivat loppuun. Tarkastus hoitui hyvin ja likka nappasi hyv\u00e4ksytyn suorituksen 40 km:n nopeuskilpailusta.<\/p>\n

Tsekkailtiin hevosta ja oltiin sosiaalisia. K\u00e4ytiin v\u00e4h\u00e4n vaihtamassa vaatteita ja ryhmitt\u00e4ydyttiin show jump areenalle. V\u00e4hitellen porukka valui paikalle. Ensin taas siittolan hevoset esitt\u00e4ytyiv\u00e4t ja sitten kaikki suorituksen saaneet marssivat kent\u00e4lle. Jotkut olivat eritt\u00e4in tyylikk\u00e4in\u00e4 ja jotkut sitten v\u00e4h\u00e4n arkisemmissa asuissa. Tsekit olivat finskien vieress\u00e4 katsomossa ja meuhkasivat ihan hillitt\u00f6m\u00e4sti, kun heik\u00e4l\u00e4isi\u00e4 palkittiin. P\u00e4\u00e4tettiin pist\u00e4\u00e4 paremmaksi ja kun Tanja aikanaan sai palkintonsa, niin huusimme \u00e4rh\u00e4k\u00e4sti. Markkukin \u00f6risi t\u00e4ytt\u00e4 kurkkua. Takuulla kuulivat kannustuksen. Seuraavaksi oli taas tsekkiratsukon vuoro ja mekastivat entist\u00e4 enemm\u00e4n. Eip\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, seuraavissa kilpailuissa otetaan pikkulippuja mukaan katsomoon ja huudetaan muut maat suohon.<\/p>\n

Seremonia vain jatkui ja jatkui. Livistettiin pois kesken kaiken, sill\u00e4 oli sovittu, ett\u00e4 lastataan hevoset. Jakke jo aukoi luukkuja. Hapsu meni kahdessa minuutissa kyytiin. Kari l\u00e4hti hakemaan niille huoneesta viel\u00e4 l\u00e4ksi\u00e4isporkkanat. Asteen verran haastavammaksi homman teki se, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 riekkui raivokas siivoaja. Kielimuuri oli taas ilmeinen ja lopulta maatuska talutti Karin respan p\u00f6yd\u00e4n luokse. Siin\u00e4h\u00e4n seisoi, ett\u00e4 huoneet luovutetaan klo 10:00. Tuolloin kello oli 16:00. Noh, emme olleet ainoat syntiset. Hevoset saivat porkkanansa ja juoksimme pakkaamaan tavaroita. Siin\u00e4 meni v\u00e4h\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kamaa v\u00e4\u00e4riin laukkuihin.<\/p>\n

K\u00e4ytiin heippaamassa Lampiset ja Harald ja muutamat muutkin. Sitten nokka kohti Budapesti\u00e4. Matka sujui mukavasti. Auton luovuttamisen kanssa oli tavanomainen show. Ei l\u00f6ytynyt mestaa, mihin auto piti palauttaa, eik\u00e4 tietenk\u00e4\u00e4n kaikkia tarvittavia asiakirjoja. Onneksi aikaa oli varattu ruhtinaallisesti. Ei sit\u00e4 silti liikaa ollut ja kun kent\u00e4lle p\u00e4\u00e4stiin niin jotenkin oli rysist\u00e4 ja kiire. Niinh\u00e4n siin\u00e4 sitten k\u00e4vi, ett\u00e4 painelin turvatarkastukseen Leatherman kassissa. This is problem, sanoi t\u00e4ti. Eip\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, Karin t\u00f6ist\u00e4 saama arvopuukko j\u00e4i Unkariin.<\/p>\n

Lento meni hyvin ja nopeasti. Aloittelin t\u00e4m\u00e4n tarinan kirjoittamista, Jarko pelaili jotain ja Kari k\u00e4vi kovilla kierroksilla (nukkui). Seutulassa hyp\u00e4ttiin taksiin ja h\u00f6ristiin viel\u00e4 palaneita naamojamme. Kukuttiin kotona ja kolmelta p\u00e4\u00e4stiin nukkumaan. Hieno reissu, mutta ihanaa oli olla kotona. Saapi nyt n\u00e4hd\u00e4, miten t\u00e4st\u00e4 jatketaan. Ontolta tuntuu. Kaikkemme teimme. Kari ratsasti t\u00e4ysin sovitun mukaan sit\u00e4 yht\u00e4 pient\u00e4 karkausepisodia lukuunottamatta. Huolto oli ensiluokkaista ja aina paikallaan. Hevosesta pidettiin hyvin huolta. Mit\u00e4\u00e4n ei osata paremmin tehd\u00e4. Se kun ei vaan riit\u00e4. Mahtava paikka ja kiva olisi joskus menn\u00e4 uudelleen. Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, jos vaikka toimihenkil\u00f6in\u00e4 sitten seuraavan kerran.<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4ht\u00f6lista CEI* Tulokset CEI* 1. Kiesl Theresia – Austria \/ Romantic Larzac, 4:00 – 19,952km\/h2. Jablonska Magdalena – Poland \/ Harfa, 4:10 – 19,150km\/h3. Kelenefi Norbert – Hungary \/ Shagya Salimar, 4:12 – 19,010km\/h4. Hoffman Mario – Slovakia \/ Naffa De Lap, 4:44 – 16,876km\/h5. Zarzecka Joanna – Poland \/ Pariba, 4:49 – 16,571km\/h6. Merkan […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":663,"menu_order":4,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"templates\/template-full.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-5125","page","type-page","status-publish","hentry","post"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5125","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5125"}],"version-history":[{"count":26,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5125\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5166,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5125\/revisions\/5166"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/663"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5125"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}