{"id":5081,"date":"2017-08-06T18:45:26","date_gmt":"2017-08-06T15:45:26","guid":{"rendered":"http:\/\/www.suonpaa.net\/?page_id=5081"},"modified":"2017-08-06T19:57:06","modified_gmt":"2017-08-06T16:57:06","slug":"9-3-13-jokioinen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.suonpaa.net\/?page_id=5081","title":{"rendered":"9.3.13 Jokioinen"},"content":{"rendered":"
\n
\n\t

L\u00e4ht\u00f6lista 83km<\/i><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

tulokset 83km <\/i><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

Perjantaina ly\u00f6tiin koppi nuppiin ja ajeltiin Urjalaan sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 olimme aika tarkkaan yhdeks\u00e4lt\u00e4 perill\u00e4. Kari tsekkasi hokkitilanteen ja arvottiin v\u00e4h\u00e4n Annan kengityst\u00e4. Sitten kannettiin kamat viel\u00e4 autoon. Iltateell\u00e4 mietittiin v\u00e4h\u00e4n seuraavan p\u00e4iv\u00e4n kuvioita. Selv\u00e4\u00e4 oli, ett\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 15km\/h, mutta jos kulkee, niin voitosta l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n kisaamaan. Niinh\u00e4n se tietenkin aina pit\u00e4\u00e4 ollakin, vaikka itse kilpailisin mieluiten vain aikaa vastaan. Helpompi on suunnitella my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4n eteneminen, jos on aikaan sidotut tavoitteet. Jos se voittoon riitt\u00e4\u00e4, niin hyv\u00e4 niin. Jos ei riit\u00e4, mutta t\u00e4yttyy, niin se on yht\u00e4 hyv\u00e4.<\/p>\n

S\u00e4nkyyn p\u00e4\u00e4stiin yhdelt\u00e4toista ja Kari sammahtikin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Kuulemma Saksassa oli taas nukkunut huonosti ja puuhakas p\u00e4iv\u00e4 oli takana. Itse siin\u00e4 mietiskelin tunnin verran viel\u00e4 eloa ja tulevaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Aamulla kello p\u00e4r\u00e4hti viidelt\u00e4. Pakkasta oli reippaasti 20 astetta, mutta tiedossa oli, ett\u00e4 aurinko noustessaan karkottaa pahimman pakkasen.<\/p>\n

Juuri, kun piti alkaa l\u00e4hte\u00e4, totesi K\u00e4rkk\u00e4inen, ett\u00e4 on hukannut Rangerin avaimet. Kyll\u00e4 me koko sakki niit\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s puoli tuntia etsiskeltiin. Ukko p\u00f6rr\u00e4si jo hermostuksissaan kuin mik\u00e4kin kev\u00e4tp\u00f6rri\u00e4inen. Kerrankin oli onnea mukana ja avaimet l\u00f6ytyiv\u00e4t mun Mario-kassista. Ehdin jo mietti\u00e4, ett\u00e4 miten hemmetiss\u00e4 me p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kotiin hakemaan vara-avainta.<\/p>\n

Kun tilanne oli taas v\u00e4h\u00e4n rauhoittunut alettiin lastata Hapsua. Se osaa olla aika j\u00e4\u00e4r\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 kertaa meill\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n mietittyn\u00e4 taktiikka. Tarvitaan nelj\u00e4 aikuista ja suhteellisen j\u00e4m\u00e4kk\u00e4 asenne, niin kyll\u00e4h\u00e4n tyyppi autoon meni. Vastentahtoisesti, mutta kuitenkin. Zodina haettiin kaveriksi ja kiirehdittiin liikkeelle. Matka oli lyhyt, joten yhdess\u00e4 hujauksessa oltiin Jokioisissa. Helpottavaa, ett\u00e4 aikaa oli hoitaa pakolliset kuviot. Niina ja Kari k\u00e4viv\u00e4t toimistossa. Sitten otin Hapsun v\u00e4h\u00e4n talutteluun ja jo kohta oli tarkastuksen aika. Karilla oli ilmeisesti korvakarvat reuhahtaneet, kun ei tuntunut kuulevan mit\u00e4\u00e4n. Vihtoi milloin mihinkin ja kulki ihan omissa ajatuksissaan. Suhteellisen \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Tarkastus meni hyvin ja muistelin taas sit\u00e4, kun J\u00e4ms\u00e4ss\u00e4 Avialista ei saatu edes tarkastettua. Kyll\u00e4 nuo el\u00e4imet vaan kehittyv\u00e4t nopeassa ajassa paljon. Syke oli v\u00e4h\u00e4n yl\u00e4kanttiin, mutta muutoin kaikki oli hyvin. Pient\u00e4 kiirett\u00e4 meill\u00e4 oli, kun Kari p\u00e4\u00e4tti alkaa t\u00e4ss\u00e4 kohtaa nauputtelemaan j\u00e4\u00e4tynytt\u00e4 paksaa traikun nostosillta. Muutaman kerran jouduin muistuttamaan, ett\u00e4 olisi hyv\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 hevosen selk\u00e4\u00e4n ja verkkaamaan.<\/p>\n

Oli p\u00e4\u00e4tetty, ett\u00e4 menn\u00e4\u00e4n oranssilla satulalla ja se tuntuikin sopivan Avialiksen selk\u00e4\u00e4n hyvin. \u00c4ij\u00e4 saatiin selk\u00e4\u00e4n ja sitten todettiinkin, ett\u00e4 vy\u00f6t\u00e4 sai kirist\u00e4\u00e4 melkoisesti. -20 asteen pakkasessa biothane ei ole kyll\u00e4 paras mahdollinen materiaali. V\u00e4h\u00e4n j\u00e4i kuitenkin aikaa verkata ja hevonen tuntui heti l\u00e4mmittelyss\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4. Ajatus oli, ett\u00e4 l\u00e4htev\u00e4t heti alusta liikkeelle aika reippaasti, niin saavat sitten m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 itse vauhdin ja rytmin. Reitti oli tuttu, joten sen suhteen ei ollut ongelmia huollolla tai ratsastajilla.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4tettiin huoltaa ainakin ensimm\u00e4inen lenkki yhdell\u00e4 autolla. Todettiinkin heti, ett\u00e4 Nea ja Kari pitiv\u00e4t hyv\u00e4\u00e4 vauhtia yll\u00e4. Ekat 6km olivat taittaneet reipasta 17km\/h vauhtia. Kummallakaan ei ollut elektroniikkaa mukana ja Karilla ei edes kelloa. T\u00e4st\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kyll\u00e4 juttelimme my\u00f6hemmin illalla. Ihan \u00e4lyt\u00f6nt\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 lenkilla mukanaan vain vauhtihullu p\u00e4\u00e4. Ja jotenkin eiv\u00e4t tuntuneet kuulevan ollenkaan, mit\u00e4 heille reitin varrella kerroin. Lenkin puolessa v\u00e4liss\u00e4 keskinopeus oli yli 20km\/h. Hevoset ja ratsastajat olivat aivan kuurassa. Kari v\u00e4h\u00e4n valitteli, ett\u00e4 avoimilla pelto-osuuksilla tuuli meni vaatteista l\u00e4pi. Muutoin ei ollut kylm\u00e4.<\/p>\n

Lopussa ihan v\u00e4h\u00e4n himmasivat vauhtia, mutta kyll\u00e4 Hapsu v\u00e4h\u00e4n puhalsi, kun tulivat tauolle. Keskinopeus oli edelleen n. 20km\/h ja\u00a0<\/p>\n

32km:n lenkki oli heitetty tuntiin ja kolmeenkymmeneen minuuttiin. Karille heitin limen toppiksen p\u00e4\u00e4lle ja Hapsu sai Sellan\u00a0<\/p>\n

<\/p>\n

Thermatexin. Se on kyll\u00e4 loistava loimi n\u00e4ihin tilanteisiin. Syke oli aluksi aika korkea, mutta laski nopeasti. Olisin kuitenkin toivonut, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisi tauolle suoraan, sill\u00e4 pakkasessa seisoskelu m\u00e4rk\u00e4n\u00e4 ei tee hyv\u00e4\u00e4. Nea p\u00e4\u00e4si Annan kanssa tarkastukseen ensimm\u00e4isen\u00e4. Tanja ja Pedro, sek\u00e4 Anne Roopen kanssa olivatkin jo samaan aikaan vet gatella. Ennen kuin Hapsu ilmoitettiin, vinkkasin Karille, ett\u00e4 vikalla taipaleella Hapsulta olivat menneet vuohiset rikki. Veri oli v\u00e4rj\u00e4nnyt vuohiskuopat. Liikkeess\u00e4 ei ollut havaittu mit\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Kuitenkin kun juoksutuksen aika tuli, hevonen liikkui ep\u00e4puhtaasti. Siit\u00e4 ei ollut kahta sanaa. Sella on ihan samanlainen, ett\u00e4 jos on mit\u00e4\u00e4n pient\u00e4k\u00e4\u00e4n nirhaumaa, niin se ei liiku puhtaasti. Harmillista, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa taas kerran n\u00e4in.<\/p>\n

Hevonen vietiin karsinaan ja el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri tuli viel\u00e4 pahoittelemaan tapahtunutta. Jotenkin aika kiva ele el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rilt\u00e4. Kari otti asian aika tyynesti, koska n\u00e4ki itsekin, mik\u00e4 tilanne oli. Ehk\u00e4 olisi pit\u00e4nyt lopun hankiosuudella tulla rauhallisemmin. Mutta kun hevonen kulkee, niin ratsastajan p\u00e4\u00e4 ei aina ty\u00f6st\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tyyppisi\u00e4 asioita. Aloin narista, ett\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n kotiin, kun kerta homma lopahti t\u00e4h\u00e4n. P\u00e4\u00e4tettiin kuitenkin, ett\u00e4 seurataan ainakin kakkoslenkki ja mietit\u00e4\u00e4n sitten, miten edet\u00e4\u00e4n. V\u00e4rv\u00e4sin itseni Per\u00e4l\u00e4n tiimin taukoavuksi, ett\u00e4 saivat aamukahvit juotua. Sitten p\u00e4\u00e4tin v\u00e4h\u00e4n kuvailla muita luokkia ja pist\u00e4\u00e4 tietenkin Tanja Safeerin kanssa liikkeelle. Kari l\u00e4hti vaihtamaan Hapsulle loimia.<\/p>\n

Ehti toisen loimen pist\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4lle, niin Jakke kaahasi kilpailukeskukseen. Sonja juoksi h\u00e4diss\u00e4\u00e4n kertomaan, ett\u00e4 Annalta oli irronnut kenk\u00e4 alun hankiosuuksille. Ei muuta, kuin kamat kiireesti nippuun ja l\u00e4hdettiin kengityskamojen kanssa per\u00e4\u00e4n. Johannan tallilta l\u00f6ytyi joku suurin piirtein sopiva kenk\u00e4. Ajettiin aika reippaasti. Nea oli mennyt todella kovaa ja v\u00e4limatka seuraaviin oli v\u00e4h\u00e4n jopa lis\u00e4\u00e4ntynyt, vaikka Anna kulki kolmella keng\u00e4ll\u00e4. Laukka olikin vakain askellaji. Ravissa ja k\u00e4ynniss\u00e4 se liukasteli todella paljon. Noin kympin kohdalla oli kengitysvalmius kohdillaan ja nopeaakin nopeammin Kari l\u00f6i keng\u00e4n paikalleen. Annahan ei ole helpoin mahdollinen kengitett\u00e4v\u00e4, joten pient\u00e4 painia saatiin n\u00e4hd\u00e4 ja Kari py\u00f6r\u00e4ytti hevosen jaloissa muutaman kuperkeikankin. Kaikesta huolimatta Annalle saatiin puuttuva kenk\u00e4 alle ja Nea p\u00e4\u00e4si jatkamaan matkaa. Koko hoito otti aikaa ehk\u00e4 5 minuuttia. Ikuisuudelta tuntuvia minuutteja.<\/p>\n

Nina ja Jakke l\u00e4htiv\u00e4t jatkamaan huoltoreissua ja me j\u00e4imme kuvaamaan seuraavia tulijoita. L\u00e4hinn\u00e4 odotin S\u00e4mpy\u00e4 ja Tanjaa. Ratsukko on niin kuvauksellinen, ett\u00e4 loistavassa s\u00e4\u00e4ss\u00e4 saa paljon kuvia, joita voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 joskus lajin esittelyss\u00e4. Parasta mainosta lajille on hyv\u00e4t kuvat, jossa n\u00e4kyy iloinen ilme ja vauhdikas meno. Sain kuvani ja p\u00e4\u00e4simme jatkamaan lenkill\u00e4. Totesimme, ett\u00e4 Nea oli pit\u00e4nyt entist\u00e4 reippaampaa vauhtia. Jakke ja Nina odottelivat jo viimeisell\u00e4 huoltopaikalla. P\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 vapautetaan heid\u00e4t siit\u00e4, jotta ehtiv\u00e4t ottamaan tyt\u00e4rt\u00e4\u00e4n vastaan tauolle. Huollettiin Nea ja yritin v\u00e4h\u00e4n toppuutella, sill\u00e4 vauhti oli ollut kovaa ja takaa ei ihan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ollut kukaan tulossa. Tytt\u00f6 oli v\u00e4h\u00e4n viimeisill\u00e4 kilometreill\u00e4 hiljent\u00e4nytkin ja sai Annan eritt\u00e4in hyv\u00e4kuntoisena tarkastuksesta l\u00e4pi.<\/p>\n

Me odoteltiin viel\u00e4 lime-tiimi ja nautittiin auringosta. Hyv\u00e4ll\u00e4 fiiliksell\u00e4 olimme kaikesta huolimatta. Olin suunnattoman iloinen siit\u00e4, ett\u00e4 Anne ja Roope olivat v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 menossa kohti SM-kvaalia. Hevonen n\u00e4ytti hyv\u00e4voimaiselta ja ratsastajankin olen n\u00e4hnyt v\u00e4syneemp\u00e4n\u00e4. Huoltaja oli iskussaan, joten koko tiimi ansaitsi sen, ett\u00e4 tasaisen varmalla ty\u00f6ll\u00e4 arvokisakvaali napsahti tilille. Tietenkin oman seuran tiimien onnistuminen l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 todella paljon. My\u00f6s iloitsin siit\u00e4, ett\u00e4 Tanja sai Safeerin kanssa t\u00e4h\u00e4n saumaan hyv\u00e4nolonkisan, vaikka olenkin jo sanonut, ett\u00e4 30km:n kisojen kiert\u00e4minen riitt\u00e4\u00e4. Mutta oli hyv\u00e4, ett\u00e4 ratsasti 50km ratsukoiden mukana ja tohti ottaa haasteen vastaan, kun pitk\u00e4n matkan ratsukot liittyiv\u00e4t joukkoon ja laukkaili monta kilometri\u00e4 peesiss\u00e4. Nyt Tanjankin on pakko alkaa luottaa siihen, ett\u00e4 h\u00e4nen hevoset ovat ihan varteenotettavia otuksia ja alkaa olla aika siirty\u00e4 seuraavaan luokkaan pysyv\u00e4sti. Vaikka oma kisa ei tuonut sit\u00e4, mit\u00e4 oltiin hakemassa, niin moni l\u00e4hipiirin ratsastaja sai haluamansa, joten kokonaisuudessa p\u00e4iv\u00e4 oli onnistunut. Ihana keli tietenkin kruunasi kaiken. R\u00e4nt\u00e4sateessa olisi ajatukset tuskin olleet kovinkaan aurinkoiset.<\/p>\n

Palailtiin kilpailukeskukseen ja Kari kiirehti kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Annan kenk\u00e4\u00e4 vah\u00e4n paremmin. Min\u00e4 r\u00e4mmin pellolle ottamaan kuvaa viimeisen luokan l\u00e4hd\u00f6st\u00e4. Samalla yritin tsempata Suvia ja Kitkaa viimeiselle lenkille. Ollikin tuli vastaan ja vaikuttivat molemmat aika uupuneilta, mutta sitke\u00e4sti veiv\u00e4t hekin urakkansa loppuun. Kun palailin lenkilt\u00e4ni, niin Neaa oli syyt\u00e4 odottaa maaliin. Otimme tyt\u00f6n vastaan ja hyvin pian per\u00e4st\u00e4 tulivat my\u00f6s Tanja ja Anne. Kaikki saivat hyv\u00e4ksytyt suoritukset. Juttelin viel\u00e4 RieRatin Tanjan kanssa kivenn\u00e4isist\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n astutusasioistakin.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa me laitoimme Hapsun traikkuun. V\u00e4h\u00e4n se empi ja yksi riimunaru j\u00e4lleen napsahti rikki, mutta yht\u00e4\u00e4n ei annettu periksi ja hevonen k\u00e4veli koppiin. Peloissaanhan se oli, raukka. Mutta siististi matkusti kotiinsa. Taluteltiin v\u00e4h\u00e4n ja vietiin talliin. L\u00f6in hein\u00e4\u00e4 eteen ja juotettiin se hyvin. Sitten olikin kiire tien p\u00e4\u00e4lle. Ihanaa oli, ett\u00e4 saatiin ajaa valoisassa kotiin ja Kari ehti viel\u00e4 tallille, kun j\u00e4in itse perkaamaan kisareissun kuvia ja varusteita.<\/p>\n

Ei t\u00e4st\u00e4 paljoa j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4lkipolville kerrottavaa, mutta ei ihan paskan makukaan suuhun j\u00e4\u00e4nyt. Tosin taas kotimatkalla sanoin, ett\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 koko homma lopettaa, kun ei t\u00e4st\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tule. Ilmeisesti Kari on luotu ly\u00f6m\u00e4\u00e4n irtokenki\u00e4 ja mut tsemppaamaan muita hyviin suorituksiin. Kari ei yhtynyt t\u00e4h\u00e4n, joten homma jatkuu kohti uusia seikkailuja. Illalla ei sy\u00f6ty pizzaa, vaan kuivaa leip\u00e4\u00e4. Oli kuitenkin leiv\u00e4np\u00e4\u00e4llisi\u00e4, joten ei ihan pelk\u00e4ll\u00e4 vedell\u00e4 ja leiv\u00e4ll\u00e4 kuitenkaan menty.<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4ht\u00f6lista 83km tulokset 83km Perjantaina ly\u00f6tiin koppi nuppiin ja ajeltiin Urjalaan sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 olimme aika tarkkaan yhdeks\u00e4lt\u00e4 perill\u00e4. Kari tsekkasi hokkitilanteen ja arvottiin v\u00e4h\u00e4n Annan kengityst\u00e4. Sitten kannettiin kamat viel\u00e4 autoon. Iltateell\u00e4 mietittiin v\u00e4h\u00e4n seuraavan p\u00e4iv\u00e4n kuvioita. Selv\u00e4\u00e4 oli, ett\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 15km\/h, mutta jos kulkee, niin voitosta l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n kisaamaan. Niinh\u00e4n se tietenkin aina pit\u00e4\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":663,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"templates\/template-full.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-5081","page","type-page","status-publish","hentry","post"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5081","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5081"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5081\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5095,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5081\/revisions\/5095"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/663"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5081"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}