{"id":5070,"date":"2017-08-06T18:37:45","date_gmt":"2017-08-06T15:37:45","guid":{"rendered":"http:\/\/www.suonpaa.net\/?page_id=5070"},"modified":"2017-08-06T18:42:28","modified_gmt":"2017-08-06T15:42:28","slug":"16-2-13-sastamala-aetsa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.suonpaa.net\/?page_id=5070","title":{"rendered":"16.2.13 Sastamala, \u00c4ets\u00e4"},"content":{"rendered":"
\n
\n\t

L\u00e4ht\u00f6lista 84,5km <\/i><\/p>\n

1. Sonja Halme (LmR) - Zodina
2. Kari K\u00e4rkk\u00e4inen (RieRat) - Avialis LT ox<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

tulokset 84,5km <\/i><\/p>\n

HYV. Sonja Halme (LmR) - Zodina, 6:29 - 13,03km\/h
HYV. Kari K\u00e4rkk\u00e4inen (RieRat) - Avialis LT ox, 6:29 - 13,03km\/h<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

Perinteinen paniikkil\u00e4ht\u00f6<\/b><\/p>\n

Karin puhelin alkoi laulella hempeit\u00e4 her\u00e4tyss\u00e4veli\u00e4 viidelt\u00e4. Her\u00e4tys oli aika kivuton. Puettiin kaikessa rauhassa p\u00e4\u00e4llemme ja pakkailtiin kamat. Kari otti pienen aamupalan, itse tyydyin mehuun. Sitten kannettiin viel\u00e4 pienen sekasorron vallitessa kamoja autoihin. Lastaus aloitettiin luonnollisesti Hapsusta. Meininki oli niiiin tuttua. Mutta n. puolessa tunnissa saatiin otus koppiin. Zodina tuli sille kaveriksi suorilla. Karin oli aika ajaa yhdistelm\u00e4 pihasta yl\u00f6s. Anna lastattiin toiseen koppiin ja Azartas oli jo l\u00e4htenyt matkalleen Sonjan tallilta. Navigaattori kertoi, ett\u00e4 reilu tunti menee matkaan aikaa ja totuushan olikin jo tiedossa, ett\u00e4 emme mitenk\u00e4\u00e4n ehdi ajoissa. Soitin Marjolle, ett\u00e4 ei tarvitse h\u00e4t\u00e4\u00e4nty\u00e4, tulossa kuitenkin ollaan.<\/p>\n

Tanjalta ja Tiinalta oli tullut tsempitysviestej\u00e4 ja ihan rauhallisin mielin olimme liikenteess\u00e4. Mit\u00e4 nyt mietittiin salamatoimintaa kisapaikalla ennen starttia. Olimme Er\u00e4perkon pihassa 7:40, kun l\u00e4hd\u00f6n oli tarkoitus tapahtua 8:00. Sonja oli \u00e4itins\u00e4 kanssa jo paikalla. Kari juoksi toimistoon, m\u00e4 aloin repi\u00e4 tarvittavia varusteita esiin. Kipaisin hakemassa keitti\u00f6st\u00e4 luvan kanssa pari \u00e4mp\u00e4rillist\u00e4 vett\u00e4. Reittiselostusta ei suuremmin kyselty, kartat kuitenkin halusimme. Ne olikin hyvin piirretty ja ajokiellot sun muut oli havaittavissa, joten sill\u00e4 p\u00e4rj\u00e4ttiin erinomaisesti.<\/p>\n

Hevoset laitettiin porukalla valmiiksi ja ratsastajat selk\u00e4\u00e4n. Sonja oli jopa ennen Karia jo Zodinan satulassa. Kari ponkaisi Avialiksen kyytiin ja totesi, ett\u00e4 okei, t\u00e4llainen tapaus. L\u00e4ht\u00f6lupa oli annettu jo 6 minuuttia aikaisemmin. T\u00e4st\u00e4 voi nopeasti laskeskella, ett\u00e4 kansliak\u00e4ynti, vet check, reittiselostus ja valmistelu tapahtui 20 minuutissa. Eli ei n\u00e4in, ei ikin\u00e4 n\u00e4in.<\/p>\n

Aloittelivat urakan ihan rauhallisesti 30,5 km:n lenkill\u00e4. My\u00f6hemmin joutuivat kuitenkin toteamaan, ett\u00e4 alussa ja lopussa on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 vauhtia yll\u00e4, koska osa reitist\u00e4 oli hidaskulkuisempaa. Reitit olivat eritt\u00e4in soveliaita ratsastukseen, sill\u00e4 moottoriliikennett\u00e4 ei juurikaan samoilla v\u00e4ylill\u00e4 ollut. Hevoset tuntuivat hyvilt\u00e4 ja halukkailta etenem\u00e4\u00e4n. Keli oli oikein oiva, pakkasta nelisen astetta. Otettiin eka huolto n. 11 km:n kohdalle. Katja luki karttaa ja m\u00e4 ajoin. Ty\u00f6njako toimi oikein oivasti. Ei ehditty juuri muuta, kuin avata Rangerin takaluukku, niin kielien kalkatus alkoi kuulua. Tehtiin ihan rauhallinen huolto. Olivat tulleet n 15km\/h ja se oli ihan aiotun kaltainen vauhti. Hevosille ei juoma maistunut, mutta porkkana-omena tarjotin otettiin ilomielin vastaan. Pakotin ratsastajat juomaan ja pistettiin heid\u00e4t taas matkaan. Sovittiin, ett\u00e4 yrit\u00e4mme tulla tekem\u00e4\u00e4n pikahuoltoa viel\u00e4 n. 5km ennen maalia.<\/p>\n

Ohitettiin ratsukot ja p\u00e4\u00e4tettiin j\u00e4\u00e4d\u00e4 kirkolle ottamaan muutama kuva. Tsekattiin samalla, ett\u00e4 kaikki on ok. Vauhti oli v\u00e4h\u00e4n hidastunut, sill\u00e4 traktoriurilla ei vauhtia oikein voinut pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4. Ei huollettu, mutta toivotettiin hyv\u00e4\u00e4 matkaa. Ajoreitit olivat melkoisen liukkaat ja lipsuteltiin kohti Ojalantiet\u00e4 ja sit\u00e4h\u00e4n emme t\u00e4ll\u00e4 legill\u00e4 viel\u00e4 l\u00f6yt\u00e4neet. Mutta eip\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, kiirehdimme ottamaan ratsastajia vastaan ja sovitussa ajassa tulivatkin. Palauttelivat 5 minuuttia ja kumpikin oli valmis tarkastukseen. Avialiksen syke oli 56, mit\u00e4\u00e4n huomautettavaa ei ollut. Mun silm\u00e4\u00e4n se kuitenkin v\u00e4h\u00e4n niiasi sel\u00e4n kollauksesta. P\u00e4\u00e4tettiin laittaa ratsastusloimi seuraaville lenkeille ja satuloida v\u00e4h\u00e4n edemm\u00e4s. Zodina meni my\u00f6s heitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tarkastuksesta l\u00e4pi ja molemmat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t samalla minuutilla tauolle.<\/p>\n

Tauolla hevoset s\u00f6iv\u00e4t ja joivat. Zodina on niin konkari, ett\u00e4 sen seurassa v\u00e4h\u00e4n kokemattomampikin k\u00e4ytt\u00e4ytyy j\u00e4rkev\u00e4sti. Ratsastajat s\u00f6iv\u00e4t ja joivat ja k\u00e4viv\u00e4t vessassa. 40min oli aika sopivan mittainen tauko. Tarkoitus oli p\u00e4\u00e4st\u00e4 30km:n luokan kanssa samaan aikaan toiselle legille. Suunnitelma piti aika hyvin, sill\u00e4 Sonja ja Kari p\u00e4\u00e4siv\u00e4t liikkelle 2 minuuttia pikkuluokan per\u00e4\u00e4n. Avitin Karin ratsaille ja harpoin l\u00e4ht\u00f6suoralle kuvaamaan. Sit\u00e4 ennen k\u00e4vin v\u00e4h\u00e4n tsemppaamassa Tanjaa, joka liikkui mukavuusalueensa rajapinnassa, kun valmisteli Valtoa kisaan. Niin vaan hypp\u00e4si selk\u00e4\u00e4n ja paineli muun joukon jatkeeksi 30km:n matkalle. Olin jopa v\u00e4h\u00e4n liikuttunut, kun n\u00e4in kameran linssien l\u00e4pi, ett\u00e4 team Hysterian v\u00e4rit n\u00e4kyiv\u00e4t suoran p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja l\u00e4hestyiv\u00e4t villi\u00e4 vauhtia. Selk\u00e4\u00e4nnosu ja l\u00e4ht\u00f6 olivat siis onnistuneet ja pahin suorituksessa oli ehdottomasti takana.<\/p>\n

Toinen lenkki - paras lenkki<\/b><\/p>\n

Kun Tanja ja Valedro olivat ohittaneet kuvauspaikkani, niin suoran p\u00e4\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyiv\u00e4tkin jo Sonja ja Kari. L\u00e4htiv\u00e4t varsin lennokkaasti liikkeelle. Nyt olikin jo v\u00e4h\u00e4n pohdittu, ett\u00e4 alkuun reippaasti, sill\u00e4 hitaat p\u00e4tk\u00e4t ovat hitaita ja keskinopeus haluttiin pit\u00e4\u00e4 15km\/h:n tuntumassa. Oli sovittu my\u00f6s, ett\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n huolto Kirkon pihassa (n. 15 km). Varmistin kilpailujen johtajalta, ett\u00e4 homma on ok. Aika hienoa huoltaa pappilan edess\u00e4. Ajeltiin rauhassa sinne ja koska lenkki oli uusinta ykk\u00f6sest\u00e4, niin ei tarvinnut edes pel\u00e4t\u00e4 ratsukoiden eksyv\u00e4n.<\/p>\n

Nyt n\u00e4htiin muitakin huoltajia reitill\u00e4 ja Pablo oli parkkeerannut pirssins\u00e4 my\u00f6s pappilan eteen. Ehdittiin siin\u00e4 vaihdella tiimivaatteita ja keskustella muutenkin sivistyneesti. Sitten alkoi tapahtua. Kari ja Sonja olivat ohittaneet alemman luokan kulkijat. Olivat yritt\u00e4neet pyydell\u00e4 Valtoa ja Latea kyytiin, mutta eiv\u00e4t kuulemma l\u00e4hteneet. Sen sijaan saivat imuun nuoret ratsastajat, joista toinen kilpaili kuulopuheiden mukaan risteytyksell\u00e4 shettis-suokki!! Vietimme oikein huoltoporukalla hiljaisen hetken miettien, miten homma on pistetty alulle. Niin tai n\u00e4in, niin t\u00e4m\u00e4 pieni ja sitke\u00e4 kulki n\u00e4iden v\u00e4h\u00e4n kuumempien edess\u00e4 tai takana lenkin loppuun asti.<\/p>\n

Pidettiin taas ihan rauhallinen huolto. Tarjoilin vastentahtoisille ratsastajille p\u00e4hkin\u00e4-hunajapatukkaa, josta osa my\u00f6hemmin l\u00f6ytyi maasta ja syyllist\u00e4 tivattiin viel\u00e4 kolmannella lenkill\u00e4kin. S\u00f6iv\u00e4t ja joivat kuitenkin ja Zodinalle alkoi maistua vesi. Avialis ei ollut kiinnostunut juomisesta. Muutenkin vaikutti silt\u00e4, ett\u00e4 sill\u00e4 ei oikein ole kuolainjuontitekniikka hallussa. Pistettiin ratsukot liikkeelle ja j\u00e4\u00e4tiin viel\u00e4 hetkeksi odottelemaan alemman luokan ratsukoita kuvaamista varten. Ja muutenkin on kiva katsella tiimien toimintaa.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4tettiin Katjan kanssa, ett\u00e4 nyt todellakin l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n my\u00f6s toiselle sovitulle huoltopaikalle. Helppoa se ei ollut ja ajettiin j\u00e4lleen hutiin. Ei luovutettu ja perille p\u00e4\u00e4stiin. Ja tuolloin todettiin, ett\u00e4 siell\u00e4 virnuili jo muutama huoltaja, jotka olivat vilpillisesti oikoneet! Eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n tunnustaneet, niljakkeet! N\u00e4htiin sopivasti, kun luokan 3 ratsukot l\u00e4htiv\u00e4t toiselle lenkilleen. Heijattiin heid\u00e4t matkaan. Sitten otettiinkin omat ratsukot k\u00e4sittelyyn. Pikkuinen sh-SH oli j\u00e4t\u00e4tt\u00e4nyt arabit. Naureskeltiin sit\u00e4. Kari kertoi my\u00f6hemmin, ett\u00e4 nuoriso aina v\u00e4lill\u00e4 laukkasi ja v\u00e4lill\u00e4 eteni k\u00e4ynti\u00e4, jolloin tulivat ohitetuksi ja sitten taas pyr\u00e4htiv\u00e4t laukoilla karkuun. Hyv\u00e4h\u00e4n se on, ett\u00e4 nuoret kisailevat kokeneempien kanssa ja saavat v\u00e4h\u00e4n referenssi\u00e4.<\/p>\n

Ratsukot tulivat tauolle, Kari viimeisen puoli kilsaa taluttaen. Sonja p\u00e4\u00e4tti siirt\u00e4\u00e4 talutuksen tulevaisuuteen. Avialiksen sykkeet olivat heti kohdillaan, 51 ly\u00f6nti\u00e4 minuutissa. Nopeus oli ollut hyv\u00e4\u00e4, n. 15km\/h. Zodinan syke oli my\u00f6s haarukassa, joten meniv\u00e4t taas tarkastukseen per\u00e4kanaa ohittaen alemman luokan ratsukoita. katselin tarkastuksen tarkasti. El\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri oli todella miellytt\u00e4v\u00e4 ja antoi ammattimaisen vaikutelmat ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n. Selosti hevosen esitt\u00e4j\u00e4lle koko ajan, mit\u00e4 havaintoja tekee. Kohteli sek\u00e4 ihmisi\u00e4, ett\u00e4 hevosia eritt\u00e4in korrektisti. Hienoa saada lajin pariin juuri t\u00e4m\u00e4n tyyppisi\u00e4 el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4.<\/p>\n

Avialis ei reagoinut sel\u00e4st\u00e4 kuin ihan hivenen. Mit\u00e4\u00e4n huomautettavaa ei ollut. P\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 ratsastusloimella jatketaan. Ly\u00f6tiin palttoota p\u00e4\u00e4lle ja annettiin hevosten sy\u00f6d\u00e4. Nyt oli v\u00e4h\u00e4n kiire ja huutelin v\u00e4liaikoja, kun muut vaihtelivat satulahuopia yms. Juuri ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4 tuli muutama yst\u00e4v\u00e4 juttusille, mutta turina piti katkaista ja l\u00e4hte\u00e4 viimeiselle lenkille. Itse olin jo aika rentoutunut. Kaikki oli mennyt niin hyvin, ett\u00e4 olin eritt\u00e4in luottavainen, jos en jopa varma, ett\u00e4 homma vied\u00e4\u00e4n kunnialla l\u00e4pi.<\/p>\n

Loppua kohden<\/b><\/p>\n

Nea ja Kaia tulivat Sonjaa ja Karia vastaan. Kyseliv\u00e4t toisiltaan tilanteista ja totesivat kaikki yhteen \u00e4\u00e4neen, ett\u00e4 hyvin menee. Me odotimme viel\u00e4 Katjan kanssa hevosten tarkastukset ja hurrattiin hyv\u00e4ksytyt suoritukset. Puolet ERTF:n hevosista olivat hommansa tehneet loppuun hyvill\u00e4 arvosanoilla. Azartas oli selv\u00e4sti aika kovilla ja kun ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ei ole, niin alkoi viluilla jo tarkastuksen aikanakin. Anna olisi ollut helposti valmis kolmannelle lenkille, joten se on kehittynyt paljon.<\/p>\n

Muut luokat alkoivat lopetella suorituksiaan ja odottelivat palkintojenjakoa. Sisulaiseen tapaanhan palkinnot ovat hulppeat. V\u00e4hitellen kisakyl\u00e4 tyhjeni. Mietin taas mieless\u00e4ni, ett\u00e4 on se tyly\u00e4, kun kovimman ty\u00f6n tehneet tulevat ennen muita, paahtavat reiteill\u00e4 koko p\u00e4iv\u00e4n ja saapuvat maaliin traikkuvirrassa puikkelehtien. Ei ole suurta klooriaa eik\u00e4 suitsutusta. Mieleen tuli Sellan eka 80 km, joka tehtiin ihan yksin ja oli henkisesti ihan tajuttoman rankkaa.<\/p>\n

Kolmas lenkki oli oma looppinsa, joten saimme j\u00e4lleen lukea karttaa ja tienviittoja l\u00f6yt\u00e4\u00e4ksemme sovittuun huoltoon. J\u00e4\u00e4tiin passiin vartioimattomaan tasoristeykseen. Tai olihan se kilpailunj\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n puolesta vartioitu. Sitke\u00e4sti siell\u00e4 toimihenkil\u00f6 p\u00e4ivysti. Ratsukot olivat j\u00e4lleen edenneet n. 14km\/h vauhtia. Sonja alkoi olla selv\u00e4sti v\u00e4syksiss\u00e4. Vitsailtiin huollossa ja ripitin sit\u00e4 ruojaa, joka oli sylkenyt hunaja-p\u00e4hkin\u00e4patukan tantereeseen.... ja salaa. Kun matka alkaa painaa, niin huollon merkitys on suuri. Silloin jos koskaan on hyv\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 tuttu auto ja kuulla sit\u00e4 samaa jargonia ja asioiden toistelua ja kertailua. H\u00e4tyytettiin ratsukot liikkeille. Pistettiin kamat nippuun ja totesin, ett\u00e4 annetaan heille v\u00e4h\u00e4n etumatkaa ja tarkkaillaan hetki menoa. Halusin n\u00e4hd\u00e4, miten hevoset liikkuvat ja kuinka herein\u00e4 ovat. Helpottavaa oli n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 kevysti liikkuivat ja ihan korvat t\u00f6tter\u00f6ll\u00e4. Meininki oli erinomainen. Ohitettiin hevoset ja suunnattiin seuraavaan huoltopaikkaan.<\/p>\n

Viimeinen lenkki oli pituudeltaan 23,5km. Eka kymppi meni ratsukoilta eritt\u00e4in reippaasti. Toinen huolto oli n. 18 km:n kohdalla ja siihen saimme ratsukoita jonkin aikaa odottaa. Auto oli pahasti keskell\u00e4 risteyst\u00e4 ja joudun jopa kerran siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 muu liikenne p\u00e4\u00e4si ohi. V\u00e4h\u00e4n tympe\u00e4\u00e4 oli my\u00f6s odottaa ratsukoita juuri siin\u00e4, mist\u00e4 kotiin l\u00e4htev\u00e4t trailerit p\u00f6rr\u00e4siv\u00e4t. Kun Sonja ja Kari saapuivat huoltoon, niin liikennett\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n joka suuntaan, joten kamalan kiva ei ollut huoltaa. Juomakaan ei oikein maistunut, mutta ratsastajat v\u00e4h\u00e4n tankkasivat. Annettiin selv\u00e4t ohjeet loppup\u00e4tk\u00e4n pienest\u00e4 lenkist\u00e4 ja pistettiin parivaljakko liikkeelle.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kohtaa alkoi meno v\u00e4h\u00e4n tuntua hevosten mielest\u00e4 tyls\u00e4lt\u00e4. Ne varmasti jo odottivat, ett\u00e4 saavat kurvata kilpailukeskukseen, mutta niiden t\u00e4ytyikin viel\u00e4 h\u00f6lk\u00f6tell\u00e4 muutama kilometri. Koko kilpailu oli muuten viety l\u00e4pi todella mukavissa maastoissa, mutta ihan loppuun sattui ik\u00e4v\u00e4 p\u00e4tk\u00e4 asfalttitiet\u00e4, jossa liikenne oli vilkasta. Viimeisell\u00e4 lenkill\u00e4 oli muutenkin hidasta traktoriuraa, joten keskinopeus laski merkitt\u00e4v\u00e4sti. Aloin jo huolestua, kun ratsukkoja ei kuulunut maaliin. Pient\u00e4 hermostunutta steppailua oli havaittavissa. Lopulta onneksi tulivat. Kari oli pahalla tuulella ja alkoi marista, ett\u00e4 huonosti on mennyt yms. Hiljensin h\u00e4net kuitenkin nopeasti ja keskityttiin siihen, ett\u00e4 saadaan hevoset tarkastukseen. Hapsun syke oli heti hyv\u00e4. Kari alkoi kuitenkin studata sykkeen pompsahtamista. My\u00f6hemmin todettiin, ett\u00e4 turhaan vaalii mieless\u00e4\u00e4n sit\u00e4 viime vuoden yht\u00e4 virhett\u00e4, vaan se pit\u00e4\u00e4 jo unohtaa ja luoda uusia onnistumisia. Jakkekin sanoi, ett\u00e4 h\u00e4n menisi jo. Itsekin olin enemm\u00e4n huolestunut j\u00e4ykistymisest\u00e4, kuin sykkeest\u00e4. Arvottiin viel\u00e4 hetki ja sovittiin, ett\u00e4 Jakke menee Karin kaveriksi. Menin itse rauhoittelemaan Sonjaa, joka hermostuksissaan meinaisi nielaista kielikorunsa kielineen kaikkineen. Zodinan syke oli kahvalla mitattuna 60, joten koitin sanoa rauhoitellen, ett\u00e4 ilmoittaa ratsukon heti, kun Avialis tulee tarkastuksesta. N\u00e4in tehtiin ja molemmat hevoset saivat puhtaat paperit seikkaper\u00e4isest\u00e4 tarkastuksesta. Vaikka paikalla ei ollut en\u00e4\u00e4 ket\u00e4\u00e4n muuta, niin kyll\u00e4 me tuuleteltiin ja halailtiin. Juhlistettiin hetke\u00e4 makkaroilla ja letuilla, joita parempia ei l\u00f6ydy ainakaan koko Etel\u00e4-Suomesta.<\/p>\n

Avialis piti meit\u00e4 viel\u00e4 pienesti pinteess\u00e4, kun alettiin lastata sit\u00e4 kyytiin. Pienell\u00e4 suostuttelulla ja pakottamisella se kuitenkin traikkuun asteli ja p\u00e4\u00e4simme kotimatkalle. Aika reippaasti ajettiin Urjalaan. Purettiin hevoset ja tavarat ja kiirehdittiin tankille, sill\u00e4 viisari oli pudonnut jo alle nollarajan. Ei onneksi jouduttu ty\u00f6nt\u00f6hommiin, vaan p\u00e4\u00e4stiin kotiin asti kivuttomasti. Yhdeks\u00e4lt\u00e4 kannettin tavaroita sis\u00e4lle. Kari kitisi perinteiset pizzat ja t\u00e4ytyih\u00e4n mun antaa periksi, vaikka n\u00e4lk\u00e4 ei oikeastaan ollutkaan. Hyvi\u00e4 perinteit\u00e4 ei kannata tietenk\u00e4\u00e4n muuttaa.<\/p>\n

Kari viel\u00e4 soitteli Ninan kanssa, ett\u00e4 olimme p\u00e4\u00e4sseet kotiin ja tarkisti hevosten voinnin. Hyvin\u00e4 ja pirtein\u00e4 olivat. T\u00e4st\u00e4 on tosi hyv\u00e4 jatkaa eteenp\u00e4in. Kaudelle on asetettu v\u00e4h\u00e4n utopistisia tavoitteita ja niihin p\u00e4\u00e4seminen vaatii t\u00e4ydellisi\u00e4 onnistumisia ja v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4nkin. Jokainen kilpailu voi olla se, joka torppaa tavoitteet, joten veitsi kurkulla ollaan l\u00e4hes joka viikonloppu. T\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4 varmasti oppii entist\u00e4 paremmin siet\u00e4m\u00e4\u00e4n paineita ja ottamaan vastoink\u00e4ymisi\u00e4 vastaan. Mutta niit\u00e4 kannattaa surra silloin, kun niiden aika on. Nyt on hyv\u00e4 nauttia t\u00e4st\u00e4 onnistumisen p\u00e4iv\u00e4st\u00e4, joka toi iloa Tanjalle, Sonjalle, Ninalle ja luonnollisesti meille. Jaettu ilo on ehdottomasti paras ilo ja tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4 olla pienen\u00e4 osasena iloisessa porukassa. Mekin olemme tosi paljon puurtaneet kesken\u00e4mme, joten mielett\u00f6m\u00e4n nastaa on tehd\u00e4 juttuja v\u00e4h\u00e4n isommalla porukalla. Aika kiinnostavaa n\u00e4hd\u00e4, millainen vuosi t\u00e4st\u00e4 tuleekaan kaikkien erilaisten yhteisty\u00f6kuvioiden ansiosta. Ainakin erilainen!<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4ht\u00f6lista 84,5km 1. Sonja Halme (LmR) – Zodina2. Kari K\u00e4rkk\u00e4inen (RieRat) – Avialis LT ox tulokset 84,5km HYV. Sonja Halme (LmR) – Zodina, 6:29 – 13,03km\/hHYV. Kari K\u00e4rkk\u00e4inen (RieRat) – Avialis LT ox, 6:29 – 13,03km\/h Perinteinen paniikkil\u00e4ht\u00f6 Karin puhelin alkoi laulella hempeit\u00e4 her\u00e4tyss\u00e4veli\u00e4 viidelt\u00e4. Her\u00e4tys oli aika kivuton. Puettiin kaikessa rauhassa p\u00e4\u00e4llemme ja pakkailtiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":663,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"templates\/template-full.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-5070","page","type-page","status-publish","hentry","post"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5070","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5070"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5070\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5080,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5070\/revisions\/5080"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/663"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5070"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}