{"id":5059,"date":"2017-08-06T15:20:24","date_gmt":"2017-08-06T12:20:24","guid":{"rendered":"http:\/\/www.suonpaa.net\/?page_id=5059"},"modified":"2017-08-06T15:25:13","modified_gmt":"2017-08-06T12:25:13","slug":"1-11-2014-jokioinen-kuuma-taso-2-3-46km","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.suonpaa.net\/?page_id=5059","title":{"rendered":"1.11.2014 Jokioinen, Kuuma, taso 2.3, 46km"},"content":{"rendered":"
\n
\n\t

L\u00e4ht\u00f6lista<\/i> <\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

Tulokset<\/i><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

Perjantaina lastattiin auto pullolleen jakoon menev\u00e4\u00e4 kamaa. Kari viel\u00e4 illalla ihmetteli gps-paikanninjuttuja ja p\u00e4\u00e4tin, ett\u00e4 otan kannettavan mukaan, niin saadaan kahvioon kisakatsomo. Ihmettelin kyll\u00e4 mieless\u00e4ni, ett\u00e4 olenko tosiaan ainut ihminen, jolla on tietokone, kun se piti Tuusulasta asti rontata paikan p\u00e4\u00e4lle. Noh, oli miten oli, niin meill\u00e4 oli kaiken kukkuraksi mukana digitaaliset kellot, seurantalaitteet ja mun kone. Aamutoimet meniv\u00e4t ihan rauhallisesti ja mit\u00e4\u00e4n j\u00e4nnittyneisyytt\u00e4 ei ollut ilmoilla. V\u00e4h\u00e4n aikataulusta my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin liikenteeseen, mutta tiet olivat tyhj\u00e4t ja todettiin jo ennen J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 pakkasta ei ollut, joten tiet olivat my\u00f6s sulat. N\u00e4in ollen olin helpottunut tiedosta, ett\u00e4 my\u00f6s Kuuman hiekkatiet olisivat varmasti sulat.<\/p>\n

Olimme perill\u00e4 ennen yhdeks\u00e4\u00e4 ja saatiin siis laiteltua kellot ja koneet kuntoon. Innokkaimmat saivat toppaliivins\u00e4 ja mulla alkoi auto tyhjenty\u00e4. En tosiaankaan halunnut ajella rallia hiekkateill\u00e4 kymmenet toppaliivit kyydiss\u00e4 keikkuen. Seurantan\u00e4kym\u00e4 saatiin erinomaisesti toimimaan ja Kari sai hoidettua viel\u00e4 ihan vihonviimeisi\u00e4 muutoksiakin. Ollilla oli tapahtunut haaveri trailerin kanssa ja n\u00e4in ollen h\u00e4n tuli paikalle vain purkamaan edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kasaamansa leiri\u00e4. Ehdittiin jopa v\u00e4h\u00e4n seisoskella ja l\u00f6pist\u00e4 omiamme ennen kuin hommat toden teolla alkoivat.<\/p>\n

ERTF:n hevoset saapuivat paikalle v\u00e4h\u00e4n yhdeks\u00e4n j\u00e4lkeen ja v\u00e4hitellen alkoi tapahtua. Juhis oli aika kierroksilla heti alkuunsa. Halusin n\u00e4hd\u00e4 miten se liikkuu ja Kari totesi jo siin\u00e4 kohdassa, ett\u00e4 hevosessa on aika paljon r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 voimaa, joka ei ehk\u00e4 kohdistunut juuri sill\u00e4 hetkell\u00e4 oikein. Hevonen p\u00f6rr\u00e4si kuin ampiainen. Tarkastuksessa ensimm\u00e4isell\u00e4 mittauksella syke oli 72!!! Muut kohteet A, mutta kuuppa ihan sekaisin. Saatiin v\u00e4h\u00e4n aikaa rauhoitella sit\u00e4, huonolla menestyksell\u00e4, mutta toisessa mittauksessa syke oli 62. Taisi olla korkein alkusyke ikin\u00e4. Hopolla on joskus ollut samaa luokkaa, koska se osaa my\u00f6s helposti ker\u00e4t\u00e4 h\u00f6yryj\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

Puolisen tuntia ennen starttia alettiin laittaa hevosta valmiiksi ja se oli kyll\u00e4 t\u00e4ysin mahdoton. Viskoi p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 kolhi kaikki l\u00e4hell\u00e4 olevat. Py\u00f6ri ja hy\u00f6ri ja k\u00e4ytt\u00e4ytyi kuin villihevonen. Kari hermostui ja alkoi tiuskia mulle ja m\u00e4 taas hermostuin viimeist\u00e4\u00e4n siit\u00e4 ja hommasta ei meinannut tulla yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Sanoinkin my\u00f6hemmin, ett\u00e4 ei ehk\u00e4 ihan mun k\u00e4sitys mukavasta viikonlopputekemisest\u00e4. Omalla satulalla mentiin, mutta sopivan vy\u00f6n etsiminen oli my\u00f6s oma episodinsa. Ajattelin, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 taitaa kyll\u00e4 tulla vuoden kohokohta. Se oli mukava juttu, ett\u00e4 hevonen ei potkinut.<\/p>\n

Kun ratsu oli valmiina, niin oli selk\u00e4\u00e4nnousun aika. Varmuuden vuoksi j\u00e4tettiin riimunaru viel\u00e4 kiinni, mutta meid\u00e4n yll\u00e4tykseksemme selk\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4si hyvin. Hevonen seisoi paikallaan ja k\u00e4ytt\u00e4ytyi fiksusti. P\u00e4\u00e4stin sen irti ja l\u00e4hdin katsomaan, toimiiko seuranta kahvihuoneessa. Kun tulin takaisin, niin kuulin, ett\u00e4 radalla verkkaaminen oli sula mahdottomuus. Pient\u00e4 pukkia ja keulimista oli ollut havaittavissa ja n\u00e4in ollen Kari p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 radalta pienelle tielle. Hevonen viskoi p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n taukoamatta, pyrki pystyyn tai vaihtoehtoisesti pakittamaan milloin mihinkin ojaan. Katselin sit\u00e4 v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4uskoisena ja manasin mieless\u00e4ni, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ei taida hyv\u00e4\u00e4 seurata. Mit\u00e4\u00e4n ei ollut ainakaan mulla teht\u00e4viss\u00e4 ja toivoin vaan, ett\u00e4 Kari hanskaa tilanteen. Oli aika rajoilla, sen tiesin.<\/p>\n

Kun l\u00e4ht\u00f6lupa annettiin, niin kukaan ei oikein l\u00e4htenyt liikkeelle. Kari oli luvannut ratsastaa Marin kanssa, mutta t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa joutui kyll\u00e4 keskittym\u00e4\u00e4n ihan vaan siihen, ett\u00e4 pysyisi sel\u00e4ss\u00e4. L\u00e4htiv\u00e4t l\u00e4hes viimeisin\u00e4. Lila tiimi taisi l\u00e4hte\u00e4 koko porukan viimeisin\u00e4 ja saivat aitiopaikalta seurata, kun Kari hevosensa kanssa sinkoili asfaltilla tiet\u00e4 laidasta laitaan peruuttamalla ja keulimalla. Se oli kohtalaisen j\u00e4rkky\u00e4 katseltavaa. Blokkasin liikenteen siten, ett\u00e4 kukaan autoilija ei l\u00e4htisi ohittamaan, mutta olihan siell\u00e4 jollain valtava kiire. Manasin mieless\u00e4ni ja Kari ehti jo ajatella, ett\u00e4 on vain ajan kysymys, kun m\u00e4tk\u00e4ht\u00e4\u00e4 kanveesiin. Hevonen liukasteli ja lipsutteli asfaltilla. Lopulta p\u00e4\u00e4siv\u00e4t m\u00e4en p\u00e4\u00e4lle ja siirtyiv\u00e4t hiekkatielle. Jatkoin omia reittej\u00e4ni ensimm\u00e4iseen huoltoon radan ylityskohtaan. Alku ei todellakaan vaikuttanut hyv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Tilanne ei oikeastaan parantunut, kun kilpailukeskuksesta tuli tieto, ett\u00e4 paikantimen mukaan ratsukko 10 painelee pitkin peltoja. Reposka oli jo j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pelastuspartiota. Totesin, ett\u00e4 odotellaan nyt rauhassa. Mieless\u00e4ni mietin, ett\u00e4 jos pellolla joku menee, niin se on irtohevonen. Otin kuitenkin puhelimen k\u00e4teen ja olin valmiina l\u00e4htem\u00e4\u00e4n liikkeelle, kun ryhm\u00e4 ilmestyi n\u00e4kyviin radan toisella puolella ja Kari oli siin\u00e4 mukana. Hevonen yht\u00e4 hermostuneena p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n viskoen, mutta kuitenkin ratsukko oli todistettavasti yhdess\u00e4. L\u00e4hdin kaurapurkin kanssa auttamaan yli radan, mutta tulivat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hyvin porukan jatkona. Samalla sain kuulla, ett\u00e4 holtittoman menon ansiosta Kari oli sattunut potkulinjalle. Oliko sitten onnea vai ep\u00e4onnea, niin kipakka potku ei osunut Juhikseen, vaan Karin s\u00e4\u00e4riluuhun. Kipu oli ihan kohtalainen ja huollossa totesin, ett\u00e4 koko etus\u00e4\u00e4ri oli veren v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4. Todettiin nyt kuitenkin, ett\u00e4 vaurioihin paneudutaan kisan j\u00e4lkeen. Kari arveli, ett\u00e4 pystyy k\u00e4velem\u00e4\u00e4n ja juoksuttamaan ja ratsastamaan, joten se siit\u00e4. Tyyppi k\u00e4ytti turpaansa \u00e4mp\u00e4riss\u00e4 ja totesin Karille, ett\u00e4 nyt kun selke\u00e4kulkuinen p\u00e4tk\u00e4 alkaa, niin ehk\u00e4 on syyt\u00e4 antaa hevosen vaan menn\u00e4. Se protestoi niin kovasti k\u00e4tt\u00e4 ja kuolainta, ett\u00e4 kaikki energia meni riehumiseen. Karille t\u00e4m\u00e4 ohjeistus kelpasi hyvin ja n\u00e4in ollen antoi ohjan pois, kun p\u00e4\u00e4siv\u00e4t hiekalle.<\/p>\n

Olin juuri l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 jatkamaan, kun Reposka juoksi koputtelemaan ikkunaa, sill\u00e4 heid\u00e4n menopelins\u00e4 oli tehnyt lakon. Mulla nyt ei tietenk\u00e4\u00e4n ollut mit\u00e4\u00e4n vetoliinaa tai akkukaapeleita, joten ainut mit\u00e4 osasin tehd\u00e4, oli tarjota parille tyypille kyyti\u00e4 seuraavaan huoltopaikkaan. Tea ja Taika ahtautuivat kyytiin. Ohittelimme ratsukon yksi kerrallaan ja v\u00e4h\u00e4n ihmettelimme, ett\u00e4 mihin Kari oli kadonnut. Lopulta n\u00e4htiin, ett\u00e4 siell\u00e4h\u00e4n he jo viilett\u00e4v\u00e4t joukon k\u00e4rjess\u00e4. Peukku nousi ohitettaessa.<\/p>\n

Enn\u00e4tin hyvin radan ylitykseen parkkiin. Hevonen tuli varsin hyvin yli yksin\u00e4\u00e4nkin ja siit\u00e4 olimme mieliss\u00e4mme. Pieni huolto, kaikki hyvin ja ratsukko jatkoi matkaa. Ratsastaa sai kyll\u00e4 koko ajan, ei mit\u00e4\u00e4n vapaahetki\u00e4, mutta homma n\u00e4ytti aavistuksen vapautuneemmalta, kun kukaan ei ollut edess\u00e4, eik\u00e4 ihan heti per\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n. Sykkeet olivat olleet ryhm\u00e4n h\u00e4nnilla yli 150 iskua minuutissa ja kun p\u00e4\u00e4stiin muista eroon, niin 130 iskun tuntumassa. Eli arveltiin niin, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 setupilla menn\u00e4\u00e4n. Tehtiin pari pikaista huoltoa viel\u00e4 ja kiirehdin maalialueelle. Kari talutti viimeisen kilsan ja sykkeet olivat 70, kun hypp\u00e4si sel\u00e4st\u00e4 alas. Riehuminen alkoi taas ja varttia my\u00f6hemmin syke oli edelleen kutakuinkin sama 70. V\u00e4lill\u00e4 alle 60 ja v\u00e4lill\u00e4 90. Ihan riippuen siit\u00e4, n\u00e4kyik\u00f6 kilsan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 pellolla traktori tai orava puussa. Todella vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4. Tilanne ratkesi oikeastaan sill\u00e4, ett\u00e4 Jakke tuli katsomaan, mit\u00e4 ihmett\u00e4 me dusaamme. Syke pysyi v\u00e4h\u00e4 pidemm\u00e4n aikaa sallituissa rajoissa ja sovitiin, ett\u00e4 Jakke l\u00e4htee tarkastukseen mukaan. Jostain syyst\u00e4 emme yll\u00e4ttyneet yht\u00e4\u00e4n, kun vikana ilmoittautunut p\u00e4\u00e4sikin l\u00e4hes heti mittauseen. Syke oli 64, joten helpostuksen huokaus. Koko tauko meni tarkastusta odotellessa. Joku antoi luvan, ett\u00e4 no grooming alueella sai sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 ja juottaa ja groomata. Sitten tuli tieto, ett\u00e4 taukoa pidennet\u00e4\u00e4n. Ell pysyi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n rauhallisena, mutta ei kai tuon ihan noinkaan pit\u00e4isi menn\u00e4. Anyways, meille j\u00e4i taukoon kymmenen minuuttia aikaa, jonka aikana Juhis ehti antaa mulle sellaisen t\u00e4llin p\u00e4\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 hetken n\u00e4kyi t\u00e4hti\u00e4 ja Kari jo arveli, ett\u00e4 en pysty hypp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n auton rattiin. Mutta eip\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, ratsastaja selk\u00e4\u00e4n ja starttiin, josta oli jo vajaan minuutin my\u00f6h\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Toinen kieppi<\/b><\/p>\n

En antanut paljoakaan eteen ja totesin, ett\u00e4 helpommin l\u00e4hti toinen kierros, kuin ensimm\u00e4inen. Hevosella oli pienoinen taipumus kyt\u00e4t\u00e4 jotain, vaikka kive\u00e4 ja l\u00e4hte\u00e4 pakittamaan. Muutaman kerran tarjosi sit\u00e4 ja Kari antoi pohjetta siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 reissun edetess\u00e4 maneeri h\u00e4lveni. Ilmeisesti muutenkin oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 meist\u00e4 ei oikein ole vastusta ja temputti kyll\u00e4 huolella. Olimme ihan viet\u00e4viss\u00e4. Mutta yksin liikkui hyvin ja Kari muutaman kerran pystyi jopa irrottamaan ohjasta. Juuri ei ehtinyt kelloa tai kilsoja vilkuilla, sill\u00e4 hereill\u00e4 sai olla. Helppo matkavauhti hevosella tuntui olevan siin\u00e4 18-20km\/h tuntumassa, joten kun vaan matkat pitenev\u00e4t ja kokemusta kertyy, niin siit\u00e4 saa loistavan hevosen. Ajelin huvikseni viiden kilsan kohtaan. Ohitin samalla muut ratsukot ja sain muutaman hyv\u00e4n otoksenkin reitin varrelta. Kumpuileva maasto takasi sen, ett\u00e4 Juhis sai aina mukavasti n\u00e4k\u00f6piiriin seuraavan h\u00e4nn\u00e4n ja saavutti kisakumppaneitaan yksi kerrallaan. Sykkeet olivat hyv\u00e4t. Annoin huuhtelupullon ja juomapullon ja sitten jatkoivat taas matkaa.<\/p>\n

Kiirehdin ensimm\u00e4isen ylityskohtaan, joka oli taas vajaan kympin kohdalla. Siihen Porukka tuli jo aika lailla kasassa. Juhis tuli taas hyvin yli, joi v\u00e4h\u00e4n ja jatkoi matkaa. Ratsukko siirtyi takalenkill\u00e4 k\u00e4rkeen. Olin antanut ohjeet, ett\u00e4 lila tiimi\u00e4 ei kannata ohittaa, sill\u00e4 kulkevat varmaankin minimiajassa, jonka j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4 taho oli antanut. M\u00e4 yleens\u00e4 lasken ihanneajat, mutta koska ne oli oikein nettisivuilla julkaistu, niin en vaivautunut, vaan mentiin annetulla aikahaarukalla.<\/p>\n

Kari huuteli kesken kaiken, ett\u00e4 kaipailee tuoreita pattereita. Otin v\u00e4h\u00e4n etumatkaa ja pys\u00e4hdyin kaivamaan kamoja, mutta paristoja ei l\u00f6ytynyt, joten sai luvan jatkaa matkaa ilman vaihtoa. Tosin paristot kestiv\u00e4t loppuun asti. Laite taitaa vedell\u00e4 viimeisi\u00e4\u00e4n, kun on muutenkin ollut nyt aavistuksen ep\u00e4luotettava. Kiirehdin seuraavaan huoltopaikkaan. Tea oli j\u00e4tt\u00e4nyt mun astiat sovitusti ja t\u00e4ydensin juomia. Hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 tulivat ja k\u00e4ytiin pieni keskustelu siit\u00e4, ett\u00e4 minimiaikaan t\u00e4hd\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli viel\u00e4 50 minsaa ja matkaa arviolta 7 km. V\u00e4h\u00e4n kummastutti, mutta mietin sitten, ett\u00e4 ilmeisesti olivat tulleet v\u00e4h\u00e4n liiankin reippaasti takalenkin. Sykkeet olivat kuitenkin ok ja meno muutenkin ihan mukiin menev\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kari jatkoi kuitenkin viel\u00e4 reippaalla h\u00f6lk\u00e4ll\u00e4. Lilat tulivat samaan huoltoon ja ihmetteliv\u00e4t my\u00f6s aikataulutusta. Per\u00e4l\u00e4n vet\u00e4m\u00e4 porukka totesi, ett\u00e4 he ainakin menev\u00e4t, sill\u00e4 eiv\u00e4t todellakaan ole kulkeneet yli 15km\/h. Soitin Turuselle, joka k\u00e4vi kansliassa selvittelem\u00e4ss\u00e4 asiaa ja sielt\u00e4 vahvistettiin aikataulu. 10 min oli lis\u00e4tty, koska taukoa pidennettiin. Ilmoitin asian Karille ja meill\u00e4 oli taas pienimuotoinen keskustelu aiheesta. Sanoin, ett\u00e4 miss\u00e4\u00e4n tapauksessa Kari ei t\u00e4ll\u00e4 kertaa ole niiden joukossa py\u00f6rim\u00e4ss\u00e4 maaliviivalla, jotka ovat edenneet matkan liian nopeasti. Liisalla on tapana asiasta helposti huomauttaa ja emme mielest\u00e4ni nyt kaivanneet sit\u00e4. Kinattiin asiasta hetki ja aloin laskeskella p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni aikatauluja ja totesin, ett\u00e4 ei helvetti, kaikkialla ilmoitettu aikataulutus on n. 30 min v\u00e4\u00e4rin laskettu. En ole matemaattisesti erityisen lahjakas, mutta en oikein pysty ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 ajoissa on aina klappia! Jos ajat ilmoitetaan, niin ne pit\u00e4\u00e4 olla laskettu oikein. Jos aikoja ei ilmoiteta, niin silloin se on jokaisen itsens\u00e4 laskettavissa ja vastuulla.<\/p>\n

Noh, matka jatkui ja Kari alkoi kuulostella, ett\u00e4 liike ei ollut ihan priimaa. Enn\u00e4tin soittaa Seijalle ja ilmoittaa, ett\u00e4 aika on kyll\u00e4 laskettu v\u00e4\u00e4rin ja porukka on jo tulossa. Etujoukko l\u00e4hestyi maalia ja huikkasin heille, ett\u00e4 laskuvirhe j\u00e4lleen kerran ja voivat menn\u00e4 maaliin. Se olikin hyv\u00e4 uutinen, sill\u00e4 olivat todenneet, ett\u00e4 jos j\u00e4\u00e4v\u00e4t hiipim\u00e4\u00e4n, niin hevoset j\u00e4ykistyv\u00e4t ja paleltuvat itsekin. Kari tuli aikanaan ylitti maaliviivan aika lailla siin\u00e4 ajassa, jonka kisaj\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t olivat antaneet. Hevosen liike ei ollut tuntunut viimeisten kilometrien aikana ihan priimalta ja tarkistettiin, ettei kavioon ollut j\u00e4\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n kive\u00e4 jumiin. Rauhakseen tulivat. Ratsastavat lilan tiimin sisarukset taisivat tulla v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin. On hieno juttu, ett\u00e4 meille on saatu my\u00f6s omat matkaratsastavat sisarukset, jotka varmasti tsemppaavat jatkossa toinen toistaan ja viel\u00e4 siihen innostuneet vanhemmat huoltotiimiksi, niin siin\u00e4 on melkolaisen hyv\u00e4 kattaus.<\/p>\n

Lopputarkastukseen oli taas ruuhkaa. Syke sahaili hetken samasta syyst\u00e4, kuin aiemminkin, mutta lopulta se asettui hyvin 60 iskun tuntumaan ja aikaakin k\u00e4ytettiin palautumiseen huomattavasti ensimm\u00e4ist\u00e4 kierrosta v\u00e4hemm\u00e4n. Hevonen tuntui paranevan matkan edetess\u00e4. Tarkastukseen ratsukko joutui odottamaan varsin pitk\u00e4n aikaa. Lopulta vuoro kuitenkin tuli. Muuten kaikki oli ok, mutta hevonen liikkui huonosti ja juoksutus keskeytettiin. Homma oli sit\u00e4 my\u00f6den siin\u00e4. Ei tullut varsinaisesti yll\u00e4tyksen\u00e4. Vietiin hevonen sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ja kollattiin se viel\u00e4 l\u00e4pi. Jaloissa ei huomautettavaa, selk\u00e4 ja takap\u00e4\u00e4n lihakset ok. Hieroin arnikaa varmuuden vuoksi. Vatsan seutu tuntui olevan v\u00e4h\u00e4n krampissa ja n\u00e4in ollen haettiinkin sille iltapalaksi v\u00e4h\u00e4n kiparia. Illalla kramppi oli helpottanut. Tulimme siihen tulokseen, ett\u00e4 suolisto\u00e4\u00e4ni\u00e4 ei oltu kuunneltu miss\u00e4\u00e4n vaiheessa. Noh, Juhis toki s\u00f6i ja joikin jotain kisan edetess\u00e4, joten en ollut niist\u00e4 kovinkaan huolissani. Mit\u00e4\u00e4n metabolisen oireita ei ollut, mutta ehk\u00e4 tavaton riehuminen veti kropan kramppiin. Illalla kramppasi Karillakin jalat ja se on my\u00f6s aika harvinaista. Kengurukyydit varmaan vaikuttivat asiaan.<\/p>\n

Kisan j\u00e4lkeen ker\u00e4iltiin tietenkin kamat, loimitettiin hevonen huolella ja saateltiin se traileriin. K\u00e4ytiin juomassa kanttiinikahvit. Kanttiinin pit\u00e4j\u00e4 kehuskeli, ett\u00e4 kiva oli ollut seurata kisaa n\u00e4yt\u00f6lt\u00e4. Ker\u00e4sin laitteiston pois, hain ykk\u00f6sluokan ratsukolta puuttuvat paikantimen ja pakkasin kamat autoon. Kari haki kellot. Mietin, ett\u00e4 on t\u00e4st\u00e4 jonkun verran vaivaa. Heipalteitiin ERTF:n porukka ja nostettiin kytkint\u00e4. Matkalla puitiin kisaa ja todettiin, ett\u00e4 onneksi ei tullut henkil\u00f6- ja tai el\u00e4invahinkoja. Turvonnut s\u00e4\u00e4ri ja pieni reik\u00e4 hokista oli suurin vamma. Reposka kurkisti trikoiden alle ja putsasi haavan. Huvittavaa oli, ett\u00e4 sukka oli mennyt rikki, mutta Podiumin talvitrikoot kestiv\u00e4t t\u00e4llin, vaikka sukat olivat housujen alla.<\/p>\n

Illalla sy\u00f6tiin pitsaa ja sippasimme melkoisen nopeasti. P\u00e4iv\u00e4 oli kai pienen j\u00e4nnityksen vuoksi aika uuvuttava. Kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4st\u00e4kin taas opittiin ja ainakin saatiin hyv\u00e4 muistutus, ett\u00e4 homma on aina p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 kiinni. Nyt ei vaan p\u00e4rj\u00e4tty hevoselle, joka k\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme annettiin. Varmasti kaikki riehuminen ja skitsoilu vaikutti suoritukseen ja lopputulokseen. Nyt on kuitenkin kisat t\u00e4m\u00e4n vuoden osalta kisattu. Hurraa!<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4ht\u00f6lista Tulokset Perjantaina lastattiin auto pullolleen jakoon menev\u00e4\u00e4 kamaa. Kari viel\u00e4 illalla ihmetteli gps-paikanninjuttuja ja p\u00e4\u00e4tin, ett\u00e4 otan kannettavan mukaan, niin saadaan kahvioon kisakatsomo. Ihmettelin kyll\u00e4 mieless\u00e4ni, ett\u00e4 olenko tosiaan ainut ihminen, jolla on tietokone, kun se piti Tuusulasta asti rontata paikan p\u00e4\u00e4lle. Noh, oli miten oli, niin meill\u00e4 oli kaiken kukkuraksi mukana digitaaliset kellot, […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":660,"menu_order":9,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"templates\/template-full.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-5059","page","type-page","status-publish","hentry","post"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5059","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5059"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5059\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5069,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5059\/revisions\/5069"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/660"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5059"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}