{"id":3287,"date":"2016-07-17T11:09:40","date_gmt":"2016-07-17T08:09:40","guid":{"rendered":"http:\/\/www.suonpaa.net\/?page_id=3287"},"modified":"2020-02-21T17:02:28","modified_gmt":"2020-02-21T15:02:28","slug":"tien-paalla-2015","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.suonpaa.net\/?page_id=3287","title":{"rendered":"Tien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 2015"},"content":{"rendered":"

31.7.-3.8.2015 Mr-klinikka ja -kilpailut Levi Outdoor Fest -tapahtuman yhteydess\u00e4<\/b><\/p>\n

Puoli vuotta sitten Revontulten Ratsastajista oltiin yhteydess\u00e4 ja ehdoteltiin yhteisty\u00f6t\u00e4 elokuun alussa. Leviss\u00e4 j\u00e4rjestettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa extreme-tapahtuma, jossa oli mukana monta huimaa lajia ja matkaratsastus oli yksi niist\u00e4. Luonnollisesti innostuin asiasta ja lupasin l\u00e4hte\u00e4 tapahtumaan mukaan. Kev\u00e4\u00e4n mittaan homma eteni ja alkukes\u00e4st\u00e4, kun markkinointi py\u00f6r\u00e4hti k\u00e4yntiin, niin Tiina ja Miva innostuivat asiasta. Uhosivat l\u00e4htev\u00e4ns\u00e4 pyk\u00e4l\u00e4\u00e4n, jos vain keksisin heille hevoset. P\u00e4ivi Polar Light Toursista lupasi heti hevoset, joten sain suoralta k\u00e4delt\u00e4 matkaseuraa.<\/p>\n

Ennen tapahtumaviikonloppua neuvoteltiin muutamista asioista ja ennakkovalmistelut, kuten my\u00f6s ennakkomarkkinointi, vaikuttivat hyvilt\u00e4. Sain my\u00f6s vihi\u00e4 majoituksesta ja sekin n\u00e4ytti erinomaisesta. En ole mik\u00e4\u00e4n lapink\u00e4vij\u00e4, joten tuntui tosi hauskalta ajatukselta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 omalta osalta lomakausi pienell\u00e4 retkell\u00e4 Lappiin.<\/p>\n

Perjantaina treffattiin Hki-Vantaalla ja suorittiin koneeseen. Oli oikein v\u00e4lilaskullinen lento, sill\u00e4 ensin mentiin Ivaloon ja siit\u00e4 palailtiin Kittil\u00e4\u00e4n. Aika eksoottiset olivat n\u00e4kym\u00e4t, kun l\u00e4hestyttiin Ivaloa. Pakosti tuli mieleen, ett\u00e4 kyll\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on tyhj\u00e4 maa. Siell\u00e4 ei ollut yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n! Kone vei Ivaloon kuitenkin lastillisen turisteja, sill\u00e4 menopeli tyhjeni merkitt\u00e4v\u00e4sti ja p\u00e4\u00e4sin siirtym\u00e4\u00e4n Mivan ja Tiinan kanssa samalle riville istumaan. Pient\u00e4 kommellusta liittyi siihenkin seikkaan. Muutenkin nauru oli herk\u00e4ss\u00e4, meill\u00e4 oli hauska reissu alkamassa.<\/p>\n

\"\"Perjantaina itse en saanut suurempia aikaiseksi. Odotin P\u00e4ivin aktivoituvan ja olisimme mieluusti k\u00e4yneet jo vaikka tallilla moikkaamassa hevosia, mutta sik\u00e4l\u00e4isill\u00e4 oli kiireinen ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4. Ja kuten mulle my\u00f6hemmin kerrottiin, niin t\u00f6it\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n silloin kun niit\u00e4 on ja kun niit\u00e4 ei ole, niin ollaan tekem\u00e4tt\u00e4. Joten mit\u00e4\u00e4n 8-16 ty\u00f6p\u00e4ivi\u00e4 ei ole. Mivan kanssa k\u00e4ytiin v\u00e4h\u00e4n kylill\u00e4 ja min\u00e4 v\u00e4rj\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ripset ja kulmat Hullun Poron kauneushoitolassa. Hoitelin samalla v\u00e4h\u00e4n duunijuttuja ty\u00f6ss\u00e4oppimispaikkojen merkeiss\u00e4. Tiina luonnollisesti laukkoi Levin rinnett\u00e4 yl\u00f6s. My\u00f6hemmin illalla katsottiin, miten maastohiiht\u00e4j\u00e4huiput pisteliv\u00e4t sauvojen kera rinnett\u00e4 yl\u00f6s ja maastopy\u00f6r\u00e4ilij\u00e4t tulivat alas. Illan huipensi lettukestit lettutalossa.<\/p>\n

Lauantaina touhuilin omiani aamuhetket, kun k\u00e4mppikset k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t kylke\u00e4. V\u00e4h\u00e4n ennen puolta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 l\u00e4hdin etsiskelem\u00e4\u00e4n luentopaikkaani, joka l\u00f6ytyikin helposti annettujen maamerkkien avulla. Tila oli hieno ja minut otettiin l\u00e4mpim\u00e4sti vastaan. Sain rauhassa laitella laitteistoni kuntoon ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikana tupa oli t\u00e4ynn\u00e4. Niin t\u00e4ynn\u00e4 kuin se vaan pystyi olemaan. Porukka oli innostunutta ja muutamassa tunnissa saivat j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n tiiviin pl\u00e4j\u00e4yksen informaatiota lajista, joka on itselleni niin kovin l\u00e4hell\u00e4 syd\u00e4nt\u00e4. Suhtaudun kyll\u00e4 noihin esiintymistilaisuuksin intohimoisesti ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa sain itsest\u00e4ni hyvin irti, vaikka aika oli kovin rajallinen. Kysymyksi\u00e4 tuli jonkin verran, kuvia ja videoita katsottiin runsaasti. Kun homma oli taputeltu loppuun, niin moni j\u00e4i viel\u00e4 juttelemaan ja kertoilemaan omasta tilanteestaan. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n monella oli v\u00e4h\u00e4n pelonsekainen ennakkok\u00e4sitys ja uskoakseni sain sit\u00e4 ainakin h\u00e4lvennetty\u00e4.<\/p>\n

Kun itse hikoilin luennoimassa, niin Tiina ja Miva hikoilivat temppuradalla. Vetiv\u00e4t l\u00e4pi koko tarjonnan. Min\u00e4 l\u00e4hdin kilpailujen j\u00e4rjest\u00e4jien mukaan tarkastamaan reittej\u00e4. Mulla oli v\u00e4\u00e4r\u00e4t jalkineet ja hyttysmyrkkykin j\u00e4i apartamentokseen, mutta selviydyttiin matkasta. Tosin pistin sen ratsastuskieltoon, sill\u00e4 pitkospuut ja useamman sadan metrin mittaiset kivikot eiv\u00e4t ole soveltuva alusta matkaratsastuskilpailuille. Kivikkoa ei noilla leveyksi\u00e4 voi ilmeisesti t\u00e4ysin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, mutta ihan sellainen pelkk\u00e4 kivikasa ei kelpaa pohjaksi. Sain kuitenkin patikointikokemuksen Levin jylhiss\u00e4 maisemissa. Kun katselmus oli tehty, niin l\u00e4hdin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n omassa yksin\u00e4isyydess\u00e4ni ja j\u00e4tin j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4n tahon miettim\u00e4\u00e4n uusia reittivaihtoehtoja pitkospuiden ja kivikkojen v\u00e4ltt\u00e4miseksi.<\/p>\n

Illalla, kun tavattiin himokuntoilijoiden kanssa, niin sy\u00f6tiin herkuja ja jaettiin p\u00e4iv\u00e4n kokemuksia. Enn\u00e4tettiin k\u00e4yd\u00e4 katsomassa my\u00f6s Tiinan ja Mivan tulevia kisaratsuja ja naiset viritteliv\u00e4t kotoa tuomansa jalustimet satuloihin. Anu ja Hapis olivat my\u00f6s saapuneet paikalle ja vaihdettiin muutama sananen. Useamman vuoden projekti oli nyt saavuttamassa v\u00e4lietapin, kun ensimm\u00e4isen startti oli edess\u00e4. Matkaa kilpailupaikalle Anullakin oli viiden ajotunnin verran. Jotkut todella viitsiv\u00e4t n\u00e4hd\u00e4 vaivaa. Yht\u00e4\u00e4n ei kuulunut valitusta, ett\u00e4 niin pitk\u00e4lle joutui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n. Illalla viel\u00e4 herkkujen \u00e4\u00e4rell\u00e4 koettiin yhteis\u00f6llist\u00e4 somettamista, kun jokainen pulasi tablettiaan ja kommentoi \u00e4\u00e4neen omien sidosryhmien tekemist\u00e4. Kokemus sekin.<\/p>\n

Sunnuntaina kymmenelt\u00e4 siirryttiin kilpailukeskukseen ja v\u00e4hitellen hevosia tuli paikalle. Ell sai pikabriiffauksen ja ottikin homman haltuun mallikkaasti. Lis\u00e4ksi h\u00e4n oli intohimoinen luontokuvaaja, joten luppoajan kuvaili hevosia. Kaikki hevoset saatiin tarkastukseen ja siit\u00e4 my\u00f6s l\u00e4pi. Pient\u00e4 opastusta tarvittiin kurssista huolimatta, sill\u00e4 Mivaa ja Tiinaa lukuun ottamatta kaikki muut olivat ensimm\u00e4isiss\u00e4 matkaratsastuskilpailuissaan. Startti tapahtui ajallaan ja t\u00e4ll\u00e4kin kertaa oli vauhtia ja vaaratilanteita, kun hevoset kirmasivat Levin p\u00e4\u00e4rinnett\u00e4 yl\u00f6s. Paikalla oli paljon yleis\u00f6\u00e4 ja muutenkin paikkakuntalaiset tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 on tarjolla. Kun Hopo-laukkuni kanssa kyl\u00e4ll\u00e4 kuljin, niin p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti ihmiset ottivat puheeksi tapahtuman ja kyseli, ett\u00e4 siihenk\u00f6 olin tullut. Aika poikkeuksellista. Yleens\u00e4 kisapaikkakunnan kantav\u00e4est\u00f6 ei tied\u00e4 tapahtumasta mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Koska kyseess\u00e4 oli vain yksi luokka, niin p\u00e4\u00e4simme toimihenkil\u00f6iden kanssa kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n reitti\u00e4 ja katselemaan kisan etenemist\u00e4. Alun h\u00e4ss\u00e4k\u00e4ss\u00e4 mukana ollut nuori ratsastaja p\u00e4\u00e4si homman kanssa sinuiksi ja eteni reitill\u00e4 h\u00e4nt\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Miva ja Tiina sen sijaan eteniv\u00e4t k\u00e4rkip\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja kisailivat ihan tosissaan Anun ja arabin kanssa. Eih\u00e4n tuonne kukaan h\u00e4vi\u00e4m\u00e4\u00e4n ollut l\u00e4htenyt, joten vaikka matka oli lyhyt ja maasto sek\u00e4 pohjat sill\u00e4 tavalla haastavat, ett\u00e4 vauhtileikittelyst\u00e4 ei ollut kyse, niin kyll\u00e4 siin\u00e4 kilpailemisen makua oli.<\/p>\n

Porojakin n\u00e4htiin reitill\u00e4 ja etel\u00e4n ”ammattilaiset” hihkuivat naamat punaisina, ett\u00e4 hauskaa on ja hevoset tuntuivat mahtavilta. Maalilinjan ylittiv\u00e4t Tiina ja Miva ensimm\u00e4isin\u00e4, niin kuin sovittu oli. Kovasti hurrattiin ja taputettiin. Mulla oli kahva mukana ja halukkaat saivat sill\u00e4 mittalilla sykkeit\u00e4. Anun Habanero luonnollisesti palautui ensimm\u00e4isen\u00e4. Sitten tarkastukseen meni Miva hevosensa kanssa ja seuraavaksi Tiina. Loput saivat palautella v\u00e4h\u00e4n pidemp\u00e4\u00e4n, mutta kaikki enn\u00e4ttiv\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4ajassa ja hylk\u00e4yksi\u00e4 ei tullut. Juhlavasti jaettiin palkinnot ja esitettiin kunniakierros. Mahtava meininki kyll\u00e4 ja porukka oli innoissaan. Jokainen voitti itsens\u00e4 ja oli yht\u00e4 huikeaa kokemusta rikkaampana valmiina kotimatkaan.<\/p>\n

M\u00e4 laskeskelin tulokset ja Tiina sek\u00e4 Miva v\u00e4rv\u00e4ttiin purkamaan reittej\u00e4. Hyv\u00e4 loppuverkka 20km ratsastuksen j\u00e4lkeen. Illalla saunottiin ja sy\u00f6tiin P\u00e4ivin kanssa paikallisessa pizzeriassa, perinteen mukaan. Fiilis oli hyv\u00e4. Kisaa k\u00e4ytiin viel\u00e4 illalla l\u00e4pi ja uni tuli helposti. Mahtava reissu!<\/p>\n

Aamulla ly\u00f6tiin kamat nippuun ja l\u00e4hdettiin taksilla hyviss\u00e4 ajoin kohti Kittil\u00e4n kentt\u00e4\u00e4. Ehdittiin hetki kiikutella lentokent\u00e4n keinutuoleissa ennen kuin astelimme tupaten t\u00e4yteen koneeseen. Kyseess\u00e4 oli viimeinen lento hetkeen, sill\u00e4 kentt\u00e4 pistettiin t\u00e4m\u00e4n lennon j\u00e4lkeen remonttiin. Kohta oltiin kotona ja t\u00e4t\u00e4 reissua on hyv\u00e4 muistella monta kertaa. Pieni varaus on, ett\u00e4 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 otetaan uusiksi ja seuralaiset varailivat jo samat hevoset k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 siihenkin kisaan. Saatiin paljon uusia yst\u00e4vi\u00e4 lajille ja my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisella tasolla. Mahtavan hauskoja ihmisi\u00e4 ja toivon todella, ett\u00e4 tapaamme my\u00f6s tulevaisuudessa!<\/p>\n

 <\/p>\n

\n

 <\/p>\n

Siilinj\u00e4rvi\/Kuopio Matkalla matkaratsastajaksi I, 9.-10.7.2015<\/b><\/p>\n

Perjantaina kannoin kamat aamulla autoon ja k\u00e4\u00e4nsin keulan kohti Kuopiota. Ajos\u00e4\u00e4 oli hyv\u00e4 ja teill\u00e4 tilaa. Kaikessa rauhassa ajelin kohti pohjoista ja pys\u00e4htelin matkan varrella sopivin v\u00e4liajoin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n taukoa ja nauttimaan virvokkeita. Lomafiiliksell\u00e4. Olin ajatellut ly\u00f6d\u00e4 kaksi k\u00e4rp\u00e4st\u00e4 yhdell\u00e4 iskulla ja kutsua itseni Marjon luo kyl\u00e4\u00e4n. Aloin jo alkumatkasta ottaa yhteyksi\u00e4 ja ilmoittaa yll\u00e4tyshy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4ni, mutta m\u00f6nk\u00e4\u00e4n meni. Marjo perheineen olikin palailemassa Virosta ja aikoi y\u00f6py\u00e4 kaupungissa, kun m\u00e4 painelin jo putki punaisena kohti Savon syd\u00e4nmaita. Ei natsannut, joten t\u00e4ytyy viritell\u00e4 joku toinen reissu. Samalla t\u00e4ytyi mietti\u00e4 illaksi jotain muuta ohjelmaa.<\/p>\n

Kolmen kieppeill\u00e4 alkoi Puijon torni n\u00e4ky\u00e4 ja kirjauduin hotelliin. Milj\u00f6\u00f6 oli oikein miellytt\u00e4v\u00e4. Respasta tuupattiin kartta kouraan ja pihalla oli fillareita k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, joten niinh\u00e4n m\u00e4 k\u00e4ytin luppoaikani pitkin ja poikin py\u00f6r\u00e4illess\u00e4. Ihan turistina. Keli oli hivenen kolea ja v\u00e4ke\u00e4 todella v\u00e4h\u00e4n liikenteess\u00e4. Vaikutti ihan aavekaupungilta. Illalla painuin saunaan ja uimaan ja vedin vatsan pinke\u00e4ksi ravintolassa. Palvelu oli ylitsepursuavaa ja etel\u00e4n pid\u00e4tt\u00e4ytyv\u00e4n ihmisen mielest\u00e4 jopa v\u00e4h\u00e4n liiallista. Hyv\u00e4 s\u00e4nky tarjosi levolliset y\u00f6unet ja aamulla ehdin viel\u00e4 ennen muhkeaa aamupalaa k\u00e4yd\u00e4 uimassa. Olin loistavassa vireess\u00e4, kun tuli aika jatkaa matkaa.<\/p>\n

Kymmenelt\u00e4 katselin, kun anime-hahmot astelivat hotellista ulos. Jokin sortin larppitapahtuma oli ilmeisesti k\u00e4ynnistym\u00e4ss\u00e4. Laura ilmestyi n\u00e4k\u00f6piirin ja per\u00e4tysten ajeltiin Siilinj\u00e4rvelle vanhalle koululle, joka nyky\u00e4\u00e4n toimii ihan muiden tapahtumien esityspaikkana. Erinomainen paikka kurssille. Kannettiin kamat sis\u00e4\u00e4n ja laiteltiin luentosali valmiiksi. Kuuntelin korvat punaisena sit\u00e4 murteen melskett\u00e4 ja ajattelin mieless\u00e4ni, ett\u00e4 pitk\u00e4 on p\u00e4iv\u00e4 edess\u00e4. Melkoinen kielimuuri. Pistin materiaalit tyrkylle ja satulat sek\u00e4 muut varusteet n\u00e4ytille ja j\u00e4in odottelemaan yleis\u00f6\u00e4 paikalle.<\/p>\n

Varttia vaille alkoi v\u00e4ke\u00e4 valua paikalle ja saatiin mukavasti tupa t\u00e4yteen. Porukka oli varsin kiinnostunutta. Keskustelu k\u00e4vi vilkkaana ja olin aistivinani, ett\u00e4 k\u00e4rp\u00e4nen p\u00e4\u00e4si ainakin muutamaa tyyppi\u00e4 puraisemaan. Videot tekiv\u00e4t vaikutuksen, niin kuin aina ja kysymyksi\u00e4 tuli paljon. Laura oli v\u00e4kert\u00e4nyt pient\u00e4 v\u00e4lipalaa ja juttu luisti my\u00f6s taukojen aikana. Kun virallinen osuus alkoi olla lopuillaan, niin viel\u00e4 pieni porukka j\u00e4i pohtimaan asioita. Yksi nainen kertoi, ett\u00e4 on lueskellut mun p\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00f6j\u00e4 jo monta vuotta. Ilmoitti asuvansa 100km pohjoisempana, joten aika laaja peitto on Suonp\u00e4\u00e4n tarinoilla. Innokkaimmat alkoivat suunnitella jo omia kisoja sille suunnalle ja lupauduin tietenkin tuomariksi tai stewardiksi. Se olisi kyll\u00e4 parasta, mit\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 startti- ja alkeiskursseista voisi poikia: paikallisia tason 1-2 kilpailuja! Ja jos saisivat oman treeniporukan, joka tekee yhteislenkkej\u00e4 yms. niin reissu olisi ollut tekemisen arvoinen. V\u00e4h\u00e4n osallistujat kyseliv\u00e4t my\u00f6s jatkokursseja. Ja mik\u00e4 ettei. Autossa renkaat k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t mihin suuntaan tahansa. Vaikka kritiikki\u00e4kin on joskus tullut, ett\u00e4 komitea ei tee mit\u00e4\u00e4n ja aloittelevia harrastajia ei tueta, niin kyll\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tyyppisten kurssien pit\u00e4minen on mielest\u00e4ni t\u00e4rkeint\u00e4, mit\u00e4 komitea voi tehd\u00e4. Laji voi kasvaa vain paikallisin voimin. Jonkun t\u00e4ytyy puhaltaa toiminta k\u00e4yntiin, mutta sen j\u00e4lkeen kehittyminen on paikallisista voimavaroista kiinni. Lieto on jo roihahtanut tuleen, toivottavasti Nyt Kuopion tienoo saa my\u00f6s homman aluilleen v\u00e4hitellen.<\/p>\n

L\u00e4hdin ajelemaan kotiin ja j\u00e4i kyll\u00e4 hyv\u00e4 fiilis reissusta. Aina on hienoa tavata lajista kiinnostuneita ihmisi\u00e4 ja n\u00e4hd\u00e4, miten kipin\u00e4 lehahtaa liekille. Viel\u00e4 kun saisi pidetty\u00e4 tulta yll\u00e4 ja ruokittua sit\u00e4 sopivasti. Toivon todella, ett\u00e4 porukka l\u00e4htee kehittelem\u00e4\u00e4n lajia omalla kolkallaan. Leijuin kai liikaa ajatuksissani, sill\u00e4 valvontakamera v\u00e4l\u00e4hti ja taas saan odotella kirjett\u00e4 virkavallalta. Ennen kymment\u00e4 olin kotona ja hyv\u00e4 oli painaa p\u00e4\u00e4 omaan tyynyyn taas yht\u00e4 hienoa kokemusta rikkaampana.<\/p>\n

 <\/p>\n

\n

 <\/p>\n

8.3.15 Matkalla matkaratsastajaksi II, Majatalli, Lieto<\/b><\/p>\n

Aamulla v\u00e4h\u00e4n ennen seitsem\u00e4\u00e4 Kari kantoi kamat autoon ja l\u00e4hdin ajoon. Ensimm\u00e4inen pys\u00e4hdys oli Espoon Ikean parkkiksella, josta otin Johannan kyytiin. Puolentoista tunnin ajomatka meni nopeasti matkaratsastuksesta keskustellen. Kerroin Johannalle, ett\u00e4 arvostan huippukorkealle sen, ett\u00e4 halusi l\u00e4hte\u00e4 kurssille mukaan eik\u00e4 ainoastaan kuuntelemaan vaan oli aikeissa osallistua 24 km:n treenilenkille my\u00f6s. Loppumatkasta Johanna sai toimia kartanlukijana ja v\u00e4h\u00e4n ennen yhdeks\u00e4\u00e4 pistettiin vilkku oikealle ja k\u00e4\u00e4nnyttiin Majatallin pihaan.<\/p>\n

Mari ja Jari olivat ty\u00f6n touhussa, kuten aina. L\u00e4hetin Johannan talliin katsomaan hevosta, joka oli h\u00e4nelle varattu. Tallin pihassa p\u00f6rr\u00e4si jo muitakin kurssilaisia. Laittelin esitysmateriaalit kuntoon, ulisin apua tykin kanssa ja valmistauduin settiini. V\u00e4hitellen luentotila t\u00e4yttyi innokkaista kuulijoista. Paikalla oli toista tusinaa henkil\u00f6\u00e4, jotka olivat kaikki matkalla matkaratsastajiksi. Esittelin itseni ja siit\u00e4 taas l\u00e4hti rullaamaan havainnollistavien videoiden ja napakoiden PP-diojen avulla. Liedossa perinteisesti homma menee aika lailla yksinpuheluna l\u00e4pi, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa tuli muutama kysymyskin ja jo muutamissa kisoissa k\u00e4yneet toivat hyv\u00e4\u00e4 syvyytt\u00e4 juttuihin. Vetelin aika vauhdikkaasti ja lopuksi ehdittiin katsoa muutama extra-video my\u00f6s.<\/p>\n

Kun puheet oli puhuttu, niin osa porukasta valui lounaalle ja reittiselostukseen. Osa j\u00e4i tekem\u00e4\u00e4n lupakoetta. Ryhm\u00e4ty\u00f6n\u00e4 keskustellen se k\u00e4ytiin l\u00e4pi ja kaikki viisi osallistujaa saivat hyv\u00e4ksytyn suorituksen ja luvan anoa omalta seuraltaan D-lupaa. Multa j\u00e4i perinteiseen tapaan lounas v\u00e4liin, kun kiirehdin jo kent\u00e4n reunalle roikkumaan ja tarkastusta valvomaan. Olin huolissani aikataulusta ja v\u00e4h\u00e4nh\u00e4n se tietenkin venyi. Saatiin kuitenkin kaikki hevoset tarkastettua ja vartin my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 ratsukot starttasivat lenkille.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 pidettiin 4.4. kilpailujen toimihenkil\u00f6porukalle kevyt briiffinki teht\u00e4vist\u00e4. Ilmeisen hyv\u00e4ll\u00e4 mielell\u00e4 porukka purkautui pihamaalle hetke\u00e4 my\u00f6hemmin ja l\u00e4hdimme reitin varteen tarjoilemaan l\u00e4mmint\u00e4 mehua ratsastajille ja vett\u00e4 hevosille. Ensimm\u00e4inen kohtaaminen oli 8km:n kohdalla. Olimme toivoneet, ett\u00e4 alkuun etenisiv\u00e4t reippaasti, sill\u00e4 lopussa oli keskinopeutta hidastavaa asfalttip\u00e4tk\u00e4\u00e4. K\u00e4rki tuli huoltoon n. 11 km\/h vauhdilla. Monella oli mittaristoa mukana, joten seurailivat kyll\u00e4 innokkaasti omaa etenemist\u00e4\u00e4n. Kasvot punaisina, mutta hymyss\u00e4 suin sielt\u00e4 tultiin.<\/p>\n

Toinen huolto oli n. 18 km:n kohdalla. Mulla alkoi menn\u00e4 hermo, kun saimme odottaa, odottaa ja odottaa. Lopulta ensimm\u00e4iset ratsukot saatiin kiikaroitua n\u00e4kyviin. Kun p\u00e4\u00e4siv\u00e4t huoltoon, niin kertoilivat eksyneens\u00e4 v\u00e4h\u00e4n reitilt\u00e4. Samaan aikaan saimme tiedon, ett\u00e4 yksi hevonen oli jotenkin loukannut itsens\u00e4 ja parivaljakko palaili tallille. My\u00f6hemmin selvisi, ett\u00e4 turvav\u00e4lien hetkellisesti puuttuessa oli tullut osuma ja haavan tapainen rynt\u00e4isiin. Eli ihan sit\u00e4 samaa setti\u00e4, kuin kisoissakin: pieni\u00e4 eksymisi\u00e4 ja haavereita.<\/p>\n

Odotettiin viel\u00e4 j\u00e4lkijoukot. Hymy oli edelleen herk\u00e4ss\u00e4. Moni tosin jo v\u00e4h\u00e4n voivotteli, ett\u00e4 yrityksest\u00e4 huolimatta mr-istunnan l\u00f6ytyminen ei ole ihan niin helppoa kuin voisi kuvitella. Ja ainakin varmaan oli tullut selv\u00e4ksi, ett\u00e4 pitk\u00e4n matkan ratsastaminen ei niink\u00e4\u00e4n vaadi kest\u00e4vyytt\u00e4 persaukselta, vaan ennemminkin reisilt\u00e4. Sitke\u00e4sti kirmaisivat viimeisille kilometreille ja huoltoporukka mehuineen suuntasi takaisin tallille.<\/p>\n

Tavoite oli, ett\u00e4 ratsastaisivat 24 km:n lenkin kahteen tuntiin. Porukka tuli aika lailla nipussa takaisin, vaikka matkan aikana erot olivat v\u00e4lill\u00e4 olleet jo melko suuretkin. Ratsastusaika oli kutakuinkin 2:30, eli v\u00e4h\u00e4n alle kymppi\u00e4 tulivat. Tosin osalla matkaa kertyi 3 km enemm\u00e4n, joten l\u00e4helle kahtatoista olisivat p\u00e4\u00e4sseet, jos olisivat pysyneet reitill\u00e4.<\/p>\n

Hevoset olivat kaikki heti valmiita sykkeeseen. Jokainen mittasi oman hevosensa sykkeen ja esitti sen tarkastuksessa. Keskeytyksen lis\u00e4ksi l\u00f6ydettiin yksi ontuma, jonka syyksi selvisi pieni skraadu etujalassa. Ei mit\u00e4\u00e4n radikaalia. Kun kaikki oli tarkastettu, niin pidettiin viel\u00e4 loppupuheet tallissa. Tyytyv\u00e4inen porukka l\u00e4hti kotimatkalle ja osa heist\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n toivottavasti jo viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4ht\u00f6viivalla. Kynnyksen pit\u00e4isi olla ainakin varsin matala.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\n

 <\/p>\n

3.1.15 MaJa-tallin startti<\/b><\/p>\n

\"\"Parjantaina ajelin jo tuulessa ja tuiverruksessa Paimion suuntaan ja navigaattori ohjaili kohtalaisen kivuttomasti perille. Is\u00e4ntn\u00e4perhe oli pannut parastaan ja yl\u00e4kertaan oli loihdittu fantastinen luentotila. Aseteltiin rekvisiittana kulkeneet satulat ja muut varusteet paikoilleen. Mari oli kopioinut osan luentomateriaaleista ja ly\u00f6tiin ne viel\u00e4 foldereihin. Aseteltiin jaettavat oheismateriaalit sivup\u00f6yd\u00e4lle ja homma alkoi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 todella pro’olta.<\/p>\n

Kun oli aika viritt\u00e4\u00e4 tykki ja kone, niin pienen\u00e4 viiven\u00e4 ilmeni, ett\u00e4 mulla ei ollutkaan kannettavaa mukana. Kari kun oli yst\u00e4v\u00e4llisesti pakannut auton. Viel\u00e4 l\u00e4htiess\u00e4 puhuin, ett\u00e4 toivottavasti kone ei kosahda, sill\u00e4 esityst\u00e4 ei ole tikulla. Ei kosahtanut, eik\u00e4 ollut tikulla. Kari h\u00e4diss\u00e4\u00e4n jo meinasi, ett\u00e4 l\u00e4htee konetta tuomaan, mutta sitten oivallettiin, ett\u00e4 h\u00e4n ly\u00f6 presiksen pilveen ja nappaamme sen sielt\u00e4. Videot l\u00f6ytyiv\u00e4t Youtubesta, jos vaan verkko toimisi. Saatiin presis valkokankaalle py\u00f6rim\u00e4\u00e4n ja homma n\u00e4ytti olevan kunnossa.<\/p>\n

Illalla viel\u00e4 nautittiin runsas iltatee ja siin\u00e4 samalla k\u00e4ytiin valmennuksellisia asioita l\u00e4pi. Fiilis oli hyv\u00e4. Tulossa oli toistakymment\u00e4 ihan tuoretta ja innostunutta ihmist\u00e4, joten ei ollut vaikeaa ajaa itse\u00e4\u00e4n esiintymistilaan. Illalla kuuntelin hetken kissan riehuntaa, mutta sitten uni tuli. Olin jotenkin kauhean innoissani kun sain huseerata luentotilassa ja jopa y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4. Nukuin kuin tukki.<\/p>\n

Aamulla is\u00e4nt\u00e4perhe sinkoili viel\u00e4 sinne ja t\u00e4nne. M\u00e4 siemailin sivistyneesti teet\u00e4 ja luin l\u00e4pi folderin sis\u00e4ll\u00f6n. Kehaisin ohimennen, ett\u00e4 on kyll\u00e4 j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n hyv\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6 folderissa. Jostain syyst\u00e4 sain vain naureskelua vastaukseksi. Kaikki oli kuitenkin valmiina hyviss\u00e4 ajoin. Yksi satula saatiin sellaiselle alustalle, ett\u00e4 siin\u00e4 oli jopa mahdollisuus ottaa perstuntumaa.<\/p>\n

Innokkaimmat saapuivat puoli kymmenelt\u00e4 ja ehdin mukavasti vaihtaa kuulumisia. Suurin osa porukasta ei ollut lajin kanssa viel\u00e4 ollut miss\u00e4\u00e4n tekemisiss\u00e4. Yhdella oli huono kokemus takana ja sit\u00e4 k\u00e4siteltiinkin aika paljon, sill\u00e4 itse\u00e4ni on jo pidemp\u00e4\u00e4n kiinnostanut sellainen asia, ett\u00e4 meill\u00e4 on yhden kerran starttaajia lajissa todella paljon. Syyst\u00e4 tai toisesta kokemuksen on t\u00e4ytynyt olla huono, kun toista kertaa ei koskaan tule. Olen v\u00e4h\u00e4n v\u00e4l\u00e4ytellyt, ett\u00e4 siin\u00e4 olisi jollekin hyv\u00e4 lopputy\u00f6n aihe. Tai jos seuroissa olisi joku todella aktiivi j\u00e4sensihteeri tms, niin voisi tehd\u00e4 pienen tutkimuksen omiin nimiins\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 oli nyt kuitenkin edess\u00e4 ihminen, joka kertoi, ett\u00e4 ihan kaikki meni pieleen ja pahalta tuntui. Kiitett\u00e4v\u00e4\u00e4 oli se, ett\u00e4 h\u00e4n tuli nyt aloittamaan puhtaalta p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4. Kunnioitettavaa ja toivon todella, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kurssin j\u00e4lkeen on erilaiset valmiudet kokeilla uudelleen. Ja ennen kaikkea halu tehd\u00e4 niin!<\/p>\n

\"\"Kurssi eteni vauhdikkaasti. Em\u00e4nt\u00e4 kantoi herkkuja p\u00f6yt\u00e4\u00e4n ja min\u00e4 puhuin ja v\u00e4lill\u00e4 katsottiin videoita. Innostusta oli ilmoilla, mutta osallistujat olivat aika hiljaisia. Suurta keskustelua tai kysymysry\u00f6ppy\u00e4 ei syntynyt. Viisi tuntia meni taas helposti. Mukavaa oli se, ett\u00e4 kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ollut kiire pois, vaan ihmiset j\u00e4iv\u00e4t tilaan juttelemaan pienemmiss\u00e4 porukoissa. Varusteet luonnollisesti kiinnostivat, vaikka moneen kertaan k\u00e4ytiin l\u00e4pi, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ei tarvitse ensimm\u00e4isiin kisoihin hankkia.<\/p>\n

Kun kurssi oli ohi, niin porukat viel\u00e4 halusivat tutustua talliin ja hevosiin. J\u00e4in pakkailemaan kamojani, kun iloisesti rupatteleva sakki poistui paikalta. Hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 istuttiin taas kahvip\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 ja ideoitiin jatkokurssia. On totta, ett\u00e4 startin j\u00e4lkeen olisi tosi luontevaa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 jatko-osa, johon halukkaat voisivat tulla oman hevosen tai tallin hevosten kanssa. P\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ly\u00f6tiin lukkoon. Lis\u00e4ksi ilmoille oli heitetty tarve ja kysynt\u00e4 mr-leireist\u00e4 kyseisell\u00e4 suunnalla. Is\u00e4nt\u00e4v\u00e4ki j\u00e4i nyt niit\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n. Kaikkihan on mahdollista, kun puitteet ovat kohdillaan ja intoa piisaa. Olen kyll\u00e4 itsekin innokkaasti mukana t\u00e4m\u00e4n tyyppisiss\u00e4 hankkeissa. N\u00e4m\u00e4 jos mitk\u00e4 viev\u00e4t lajia eteenp\u00e4in. Ja Paimion porukalla on niin kova into itsell\u00e4, ett\u00e4 se v\u00e4kisinkin tarttuu vierailijoihin. Eritt\u00e4in onnistunut reissu ja j\u00e4\u00e4n mielenkiinnolla seurailemaan, mit\u00e4 MaJatallin<\/a> porukka viel\u00e4 keksiik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

31.7.-3.8.2015 Mr-klinikka ja -kilpailut Levi Outdoor Fest -tapahtuman yhteydess\u00e4 Puoli vuotta sitten Revontulten Ratsastajista oltiin yhteydess\u00e4 ja ehdoteltiin yhteisty\u00f6t\u00e4 elokuun alussa. Leviss\u00e4 j\u00e4rjestettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa extreme-tapahtuma, jossa oli mukana monta huimaa lajia ja matkaratsastus oli yksi niist\u00e4. Luonnollisesti innostuin asiasta ja lupasin l\u00e4hte\u00e4 tapahtumaan mukaan. Kev\u00e4\u00e4n mittaan homma eteni ja alkukes\u00e4st\u00e4, kun markkinointi py\u00f6r\u00e4hti k\u00e4yntiin, […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":7007,"menu_order":4,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"templates\/template-full-notitle.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-3287","page","type-page","status-publish","hentry","post"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/3287","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3287"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/3287\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6795,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/3287\/revisions\/6795"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/7007"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3287"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}