{"id":2783,"date":"2016-06-07T21:39:06","date_gmt":"2016-06-07T18:39:06","guid":{"rendered":"http:\/\/www.suonpaa.net\/?page_id=2783"},"modified":"2016-06-07T21:50:16","modified_gmt":"2016-06-07T18:50:16","slug":"2783-2","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.suonpaa.net\/?page_id=2783","title":{"rendered":"28-30.3.2014 SuMaRa, Jokioinen, CEI 80-120 KV (CEI2* 120km ja CEI1* 80km)"},"content":{"rendered":"<div id=\"pl-2783\"  class=\"panel-layout\" ><div id=\"pg-2783-0\"  class=\"panel-grid panel-no-style\" ><div id=\"pgc-2783-0-0\"  class=\"panel-grid-cell\" ><div id=\"panel-2783-0-0-0\" class=\"so-panel widget widget_sow-editor panel-first-child panel-last-child\" data-index=\"0\" ><div\n\t\t\t\n\t\t\tclass=\"so-widget-sow-editor so-widget-sow-editor-base\"\n\t\t\t\n\t\t>\n<div class=\"siteorigin-widget-tinymce textwidget\">\n\t<p><strong><i>L\u00e4ht\u00f6lista<\/i><\/strong> <\/p>\n<p> <b>Norway<\/b><br \/> Neset, Susanne - Azala Zerah<br \/> <b>Russia<\/b><br \/> Skladanyuk, Igor \u2013 Vigla<br \/> <b>Sweden<\/b><br \/> Ekstrom, Frida - Porlando<br \/> Ohl\u00e9n, Anneli - Tizca<br \/> S\u00f6derstr\u00f6m, Frida - El Dor Tanam<br \/> <b>Finland<\/b><br \/> K\u00e4rkk\u00e4inen, Kari - Avialis Lt Ox<br \/> Lampinen, Tanja - Kuvaharjun Andorra<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><div id=\"pgc-2783-0-1\"  class=\"panel-grid-cell\" ><div id=\"panel-2783-0-1-0\" class=\"so-panel widget widget_sow-editor panel-first-child panel-last-child\" data-index=\"1\" ><div\n\t\t\t\n\t\t\tclass=\"so-widget-sow-editor so-widget-sow-editor-base\"\n\t\t\t\n\t\t>\n<div class=\"siteorigin-widget-tinymce textwidget\">\n\t<p><strong><i>Tulokset<\/i><\/strong> <\/p>\n<p> 1. S\u00f6derstr\u00f6m, Frida - El Dor Tanam, Sweden<br \/> 2. Neset, Susanne - Azala Zerah, Norway<br \/> 3. Ekstrom, Frida - Porlando, Sweden<br \/> HYL. (Maalissa) K\u00e4rkk\u00e4inen, Kari - Avialis Lt Ox, Finland<br \/> HYL. (Vetgate 3) Ohl\u00e9n, Anneli - Tizca, Sweden<br \/> HYL. (Vetgate 2) Lampinen, Tanja - Kuvaharjun Andorra, Finland<br \/> HYL. (Vetgate 1) Skladanyuk, Igor \u2013 Vigla, Russia<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><div id=\"pg-2783-1\"  class=\"panel-grid panel-no-style\" ><div id=\"pgc-2783-1-0\"  class=\"panel-grid-cell\" ><div id=\"panel-2783-1-0-0\" class=\"so-panel widget widget_sow-editor panel-first-child panel-last-child\" data-index=\"2\" ><div\n\t\t\t\n\t\t\tclass=\"so-widget-sow-editor so-widget-sow-editor-base\"\n\t\t\t\n\t\t>\n<div class=\"siteorigin-widget-tinymce textwidget\">\n\t<p><b>Perjantain puuskutukset<\/b><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-2784\" src=\"http:\/\/www.suonpaa.net\/wp-content\/uploads\/2016\/06\/strif2014_02.jpg\" alt=\"\" width=\"250\" height=\"186\" \/>Kari ja jarko aloittivat kisareissun jo varhain perjantaina. Puuhaa oli merkitt\u00e4v\u00e4sti. Hakivat hevoset ja laittelivat talliin. Kari autteli viel\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4ji\u00e4 juoksevissa asioissa. Vaikka organisaatiossa oli reilusti v\u00e4ke\u00e4, niin teht\u00e4v\u00e4\u00e4 piisasi pikkutunneille asti. Tulotarkastukset hoituivat perinteiseen tapaan, niin kuin v\u00e4h\u00e4n ennakkoon arvelinkin. Nea ja Kari k\u00e4viv\u00e4t liikuttamassa hevoset ennen alkutarkastusta. V\u00e4hitellen kaikki osallistujat valuivat Kuumaan. Aurinko paistoi ja ennen kaikkea t\u00e4m\u00e4nkertainen oc osasi pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 iloista ja pirtsakkaa fiilist\u00e4 l\u00e4pi raskaan viikonlopun. Pient\u00e4 nurinaa tietenkin kuultiin ja liittyiv\u00e4t juuri niihin asioihin, joita olin ennakkoon osannut odottaakin. Kuten vaikka siihen, ett\u00e4 hevosille ei ollut pesumahdollisuutta. Ja ymm\u00e4rr\u00e4n kyll\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 kaivattiin.<\/p>\n<p>Alkutarkastukset hoituivat taitavilta ja tottuneilta el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4reill\u00e4 rivakasti. Kaikki el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rit olivatkin meille tuttuja naamoja. Ratsukot saivat starttiluvan yksi toisensa j\u00e4lkeen. Mukana tarkastuksessa oli vanhoja konkareita ja FEI-tasolla untuvikkoja. Se mukava pieni j\u00e4nnityksen kihelm\u00f6inti tuntui kuitenkin jokaisen kropassa. Avialis oli tapansa mukaan v\u00e4h\u00e4n kuiva ja sai ykk\u00f6st\u00e4. Muutoin kaikki oli ok ja hevonen k\u00e4ytt\u00e4ytyi tarkastuksessa mallikkaasti. Pitk\u00e4 matka on kuljettu siit\u00e4, kun sit\u00e4 ei saatu edes tarkastettua. Ratsastettaessa hevonen oli tuntunut hyv\u00e4lt\u00e4, joten Kari oli levollisin mielin. Ehtiv\u00e4t k\u00e4yd\u00e4 my\u00f6s bookkaamassa itsens\u00e4 m\u00f6kille ja l\u00e4hetteliv\u00e4t kilpaa viestej\u00e4 siit\u00e4, miten mainio mesta oli kyseess\u00e4. Kyll\u00e4 kelpaisi kisojen j\u00e4lkeen kellitell\u00e4.<\/p>\n<p>Itse odottelin kotona starttia, joka alkoi sill\u00e4, ett\u00e4 vein Dottien Riitalle hoitoon. V\u00e4h\u00e4n tuntui ik\u00e4v\u00e4lt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 toipilasta toisten vaivoiksi, mutta t\u00e4m\u00e4 oli nyt diili. V\u00e4h\u00e4n Dottie oli per\u00e4\u00e4ni itkeskellyt, mutta ilmeisesti sill\u00e4 oli kuitenkin ihan kiva viikonloppu Teron kainalossa ja Riitan kaverina tallihommissa. Lenkille se ei t\u00e4ll\u00e4 kertaa p\u00e4\u00e4ssyt, koska liikkumisen kanssa on viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n niin ja n\u00e4in. Kun koira oli kuskattu Takamets\u00e4\u00e4n, niin l\u00e4hdin talla pohjassa ajelemaan Kuuman suuntaan. Kari siell\u00e4 piti reittiselostusta omintakeiseen tyyliins\u00e4, jota virolaiset my\u00f6hemmin pilke silm\u00e4kulmassa kehuivat. Ehdin parahiksi paikalle, kun Kari lausui loppusanat. Kysymyksi\u00e4 her\u00e4tti hokkien tarpeellisuus, muuten ei ihmeit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kyselty. Kartoista oli tehty hienot j\u00e4ttisuurennokset ja niist\u00e4 jokaisen oli hyv\u00e4 tulevia reittej\u00e4 silm\u00e4ill\u00e4.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4sin sitten ensimm\u00e4iseksi salaattip\u00f6yd\u00e4n ja keiton \u00e4\u00e4reen. Sitten olikin aika py\u00f6r\u00e4ht\u00e4\u00e4 tallilla ja vaihtaa kuulumisia ulkomaalaisten kanssa. Heigo oli taas oma ihana, huomaavainen itsens\u00e4 ja toi oikein makoisan tervehdyksen Virosta. Olin varsin otettu. Se n\u00e4iss\u00e4 kv-kisoissa vaan on \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n hienoa, ett\u00e4 tapaa aina uudelleen ja uudelleen samat tutut naamat, jotka kisoja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjolassa kiert\u00e4v\u00e4t. Olaugin tiimi\u00e4 kaipasin kovasti ja l\u00e4het\u00e4mme heid\u00e4n perheelleen l\u00e4mpimi\u00e4 ajatuksia. Toivottavasti tapaamme pian. Ovat kutsuneet meit\u00e4 kovasti NBCH-kilpailuihin, mutta ne taitavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 meilt\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa v\u00e4liin.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-2785\" src=\"http:\/\/www.suonpaa.net\/wp-content\/uploads\/2016\/06\/strif2014_04.jpg\" alt=\"\" width=\"334\" height=\"186\" \/>Lopulta p\u00e4\u00e4stiin m\u00f6kille. Se oli hieno ja juuri sit\u00e4 pient\u00e4 luksusta, jota m\u00e4 noihin kisareissuihin kaipaan. On sitten hupia, lomaa ja uurastusta tasapuolisesti. Ja jos kisat eiv\u00e4t tuota tyydytyst\u00e4, niin ainakin asutaan mukavasti. Pistin saunan l\u00e4mpi\u00e4m\u00e4\u00e4n, grillailtiin v\u00e4h\u00e4n ja luotiin henke\u00e4 kisaa varten. Viimeiset viilaukset suunnitelmiin ja olimme valmiita s\u00e4nkyyn. Kari ja Jarko totesivat, ett\u00e4 siit\u00e4 hetkest\u00e4 l\u00e4htien, kun kotoa l\u00e4htiv\u00e4t olivat lent\u00e4neet p\u00e4\u00e4 kolmantena jalkana, joten vauhtia oli piisannut ja unta ei tarvinnut pitk\u00e4\u00e4n odottaa.<\/p>\n<p><b>Lauantain uurastus<\/b><\/p>\n<p>Her\u00e4tys oli v\u00e4h\u00e4n ennen nelj\u00e4\u00e4 ja totesin siin\u00e4 sitten heti alkajaisiksi, ett\u00e4 mulla on y\u00f6n aikana iskenyt migreeni p\u00e4\u00e4lle. Arvottiin hetki tilannetta ja todettiin, ett\u00e4 ota Maxaltin ja menen viel\u00e4 hetkeksi vaateriin. Kari ja Jarko l\u00e4htiv\u00e4t liikkeelle kohti tallia ja laittelemaan hevosta valmiiksi. Levytin tunnin ja v\u00e4h\u00e4n huterana l\u00e4hdin viidelt\u00e4 per\u00e4\u00e4n. Kun hetken oli ollut raittiissa ilmassa, niin olo olikin jo parempi. Valmisteltiin Jarkon kanssa taukopaikka ja laitettiin \u00e4ij\u00e4 matkaan. Sitten kiirehdittiin hakemaan unohtunutta kameraa ja suunnattiin ensimm\u00e4iseen huoltoon. Ennakkoon oli sovittu, ett\u00e4 vauhti saisi olla 12-14 km\/h haarukassa. Rauhallisesti l\u00e4htiv\u00e4t liikkeelle. Mielest\u00e4ni kovilla alustoilla olisivat voineet l\u00e4hte\u00e4 viel\u00e4kin rauhallisemmin, mutta ihan hyv\u00e4lt\u00e4 meno n\u00e4ytti. Kolmessa vartissa olivat kympin kohdalla. K\u00e4rki pyyhki viiden minuutin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Kukaan ei viilent\u00e4nyt hevosia, koska viel\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n pakkasta, mutta muutoin huollot olivat valmiustilassa. Rata oli aika haastava monelle ratsukolle. Kotimaiset astelivat yli tietenkin tottuneesti, sill\u00e4 tuttuja reittej\u00e4h\u00e4n nuo ovat. Oli p\u00e4\u00e4tetty, ett\u00e4 j\u00e4tet\u00e4\u00e4n ratsastusloimi pois, mutta v\u00e4h\u00e4n mietin, olisiko se kuitenkin ollut ihan paikallaan. Tanjan ja Karin vanavedess\u00e4 kulki my\u00f6s ven\u00e4l\u00e4inen Igor, jonka kanssa olin ennen kilpailua k\u00e4ynyt jo monta mielenkiintoista s\u00e4hk\u00f6posti- ja puhelinhetke\u00e4.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-2786\" src=\"http:\/\/www.suonpaa.net\/wp-content\/uploads\/2016\/06\/strif2014_03.jpg\" alt=\"\" width=\"188\" height=\"250\" \/>Siirryttiin seuraavaan paikkaan, eli toiseen ylitykseen, joka oli n. 15 km:n paikkeilla. Sama meno jatkui. K\u00e4rkijoukko kulki n. 16 km\/h ja Kari Tanjan kera n. 14 km\/h. Mielest\u00e4ni ei olisi haitannut, vaikka olisivat tulleet v\u00e4h\u00e4n hitaamminkin, mutta hevonen olisi mieluusti mennyt kovempaa, joten t\u00e4m\u00e4 kyyti oli kompromissi. Juoma ei oikeastaan kiinnostanut, mutta kaura ja leip\u00e4palaset kelpasivat toki. Hyv\u00e4ll\u00e4 fiiliksell\u00e4 taittoivat matkaa.<\/p>\n<p>Huollettiin seuraavaksi Sirontien alkup\u00e4\u00e4ss\u00e4. Kari otti v\u00e4h\u00e4n jotain huikkaa, mutta kummoista tarvetta ei ollut kummallakaan. Matkaa oli taittunut v\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4lle 20 km ja vauhti oli kaikilla pysynyt samana. Nuoret eteniv\u00e4t vauhdikkaasti ja tavoittelivat jo Karia ja Tanjaa, vaikka olivat l\u00e4hteneet varttia my\u00f6hemmin matkaan. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hyvin Karin p\u00e4\u00e4 kesti sen, ett\u00e4 ei ollut k\u00e4rkikahinoissa mukana ja eteni ihan tarkasti sovitun mukaan. Suurena apuna oli luonnollisesti se, ett\u00e4 Tanja oli matkakumppanina. Rauhallinen ratsastuskaveri on houkuttelevampi ja suotavampi vaihtoehto kuin kohkaaminen yksin\u00e4\u00e4n. Igor oli edelleen tuntumassa, mutta j\u00e4tti leikin kesken joko vahingossa tai tarkoituksella hetke\u00e4 my\u00f6hemmin. En ole keng\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 vastaan, mutta kyll\u00e4 pahalta tuntui, kun paljailla ja varsin loppuun kuluneilla kavioilla pisteltiin menem\u00e4\u00e4n asfaltilla ja betonin kovilla sorateill\u00e4.<\/p>\n<p>Matka jatkui takalenkille ja huoltoautot olivat hivenen sekaisin siit\u00e4, miss\u00e4 kohtaa reitti\u00e4 oltiin. Py\u00f6rittiin siell\u00e4 seassa mekin. Nea oli jo pyyhk\u00e4issyt Karista ohi ja Jakke toi viesti\u00e4, ett\u00e4 ratsastajalla oli jotain ongelmia. Oli kuulemma viittel\u00f6inyt heille, mutta eiv\u00e4t olleet viittomia ymm\u00e4rt\u00e4neet. J\u00e4in miettim\u00e4\u00e4, mist\u00e4 mahtoi olla kyse. Lampisen miehet otin haastatteluun, mutta ei heill\u00e4 ollut selke\u00e4\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 olisi voinut olla ongelma. Olivat tarjonneet hevosella juomaa ja oli jopa kelvannut. Jakke lis\u00e4ksi ohjeisti, ett\u00e4 Kari voisi v\u00e4h\u00e4n l\u00f6ys\u00e4t\u00e4 ohjaa. Ratsukot saapivat n. 30 km:n kohtaan ihan samaan tahtia kuin aiemminkin. Karin ongelma oli ollut l\u00f6ys\u00e4 satulavy\u00f6 ja aavistuksen taakse valunut satula. Sit\u00e4 oli yritt\u00e4nyt viittel\u00f6id\u00e4. No eip\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. \u00c4ij\u00e4 alas sel\u00e4st\u00e4, satulaa v\u00e4h\u00e4n eteenp\u00e4in ja vy\u00f6t\u00e4 kire\u00e4mm\u00e4lle. Vaikka A oli niinkin hoikassa kunnossa, niin lenkille tuntui taas j\u00e4\u00e4v\u00e4n kiloja ja senttej\u00e4. Kaura maistui ja pieni huikka vett\u00e4. \u00c4ij\u00e4kin joi ja otti jotain suuhunsa. Taas oli aika jatkaa matkaa ja nyth\u00e4n suunta oli jo selv\u00e4sti kohti tallia. Siin\u00e4 hetkess\u00e4 sitten havaitsin, ett\u00e4 vuohisissa oli aiemmin kiusannut rivi revennyt ja ainakin toinen vuohinen oli t\u00e4ysin veress\u00e4. Aloin jo manata mieless\u00e4ni ja asennoitua siihen, ett\u00e4 matka saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 yhteen lenkkiin. Ennenkin on Avialis liikkunut ep\u00e4puhtaasti, kun rivi on revennyt auki. Harmitti kyll\u00e4.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-2787\" src=\"http:\/\/www.suonpaa.net\/wp-content\/uploads\/2016\/06\/strif2014_05.jpg\" alt=\"\" width=\"250\" height=\"186\" \/>Tiina ja Miva olivat jo ilmoittautuneet palvelukseen. Tiedotin heit\u00e4, ett\u00e4 nyt ei ihan \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n hyv\u00e4lt\u00e4 n\u00e4yt\u00e4. He odottelivat kilpailukeskuksessa ja hurrasivat Tanjan matkaan Valedrolla. Tanja oli ollut v\u00e4h\u00e4n j\u00e4nnittynyt, mutta Valto oli k\u00e4ytt\u00e4ytynyt tyylikk\u00e4\u00e4sti, joten ilman mit\u00e4\u00e4n kommelluksia p\u00e4\u00e4siv\u00e4t matkaan. Kommelluksia seurasi kuitenkin heti, kun v\u00e4h\u00e4n harhautuivat reitilt\u00e4 ja FEI-luokan ratsukoiden mallia seuraillen eteniv\u00e4t pellon reunaa, jossa reitti ei oikeasti kulkenut. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen innokkaimmat kurvasivat ihan omille poluilleen ja kaaos oli kyseisen luokan osalta valmis. Puhelinlinjat taisivat olla kuumana moneen suuntaan ja loppujen lopuksi taisi olla aika ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 millaisen lenkin ja millaisen matkan kukin oli kulkenut. Onnellinen loppu kuitenkin, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien puheluiden ja neuvotteluiden j\u00e4lkeen jokainen kyseisen luokan osallistuja sai hyv\u00e4ksytyn tuloksen.<\/p>\n<p>Kari ja Tanja tulivat tauolle 40 km:n lenkin j\u00e4lkeen ajassa 2:45. Hevoset palautuivat nopeasti. Paljoa emme k\u00e4ytt\u00e4neet edes vett\u00e4, mit\u00e4 nyt v\u00e4h\u00e4n sienell\u00e4 kaulaa siveltiin. Miva pesaisi j\u00e4\u00e4hileisell\u00e4 vedell\u00e4 vuohiset ja hevonen vietiin tarkastukseen parin minuutin j\u00e4lkeen. Syke oli kohdillaan ja hevonen muutenkin ok. Suolisto\u00e4\u00e4nist\u00e4 v\u00e4h\u00e4n huomauteltiin ja ihopoimu ei palautunut t\u00e4ysin ihanteellisesti. Liikkeess\u00e4 ei ollut huomautettavaa. N\u00e4ytin peukkua smurffijoukolle, joka odotti portilla. Matka jatkukoon.....<\/p>\n<p>K\u00e4ytiin nopeasti tauolla l\u00e4pi seuraavan lenkin rutiinit ja teht\u00e4v\u00e4jaot. Nopeasti vier\u00e4hti tauko. Rasvattiin vuohiset huolella ja t\u00e4yteltiin vesivarannot. Tiina ja Miva l\u00e4htiv\u00e4t liikkeelle ja me laiteltiin Jarkon kanssa ratsukko matkaan. Tanja l\u00e4hti aavistuksen etukenossa, mutta hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 olivat taas yhdess\u00e4. Kari jo v\u00e4h\u00e4n purnasi, ett\u00e4 samaa tuttua reitti\u00e4 l\u00e4htev\u00e4t kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n. Onhan se niin, ett\u00e4 kun on tutut kisamaastot, niin saattavat aika nopeasti tuntua v\u00e4h\u00e4n tylsilt\u00e4 ja liiankin tutuilta. \u00c4ij\u00e4 kiitteli mieless\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 oli ratsastusseuraa.<\/p>\n<p>Aurinko alkoi l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 ja pohjat sulaa. Oli laitettu ratsastusloimi p\u00e4\u00e4lle, mutta ekassa huollossa Tiina ja Miva nappasivat sen pois. Ensinn\u00e4kin hevosella tuntui olevan kuuma ja koska kangas v\u00e4h\u00e4n l\u00e4pytteli pepulle, niin hevonen oli ehk\u00e4 turhankin virkku ja sykkeet olivat kohollaan. Kun loimi poistettiin, niin sykkeet laskivat normaaliin haarukkaan. Me mietittiin Jarkon kanssa omassa huoltopaikassamme, ett\u00e4 toivottavasti kylm\u00e4 viima ei j\u00e4ykist\u00e4 hevosta, mutta ilmeisesti tuuli puhalsi vain meid\u00e4n huoltopisteess\u00e4mme.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-2788\" src=\"http:\/\/www.suonpaa.net\/wp-content\/uploads\/2016\/06\/strif2014_06.jpg\" alt=\"\" width=\"250\" height=\"186\" \/>Tiina ja Miva ottivat viel\u00e4 yhden huollon pari kilsaa ennen taukoa ja me mentiin Jarkon kanssa laittamaan paikat kuntoon. Ratsukot saapuivat tauolle aika tarkkaan kahden tunnin ratsastuksen j\u00e4lkeen. Vauhti oli ollut inan verran yli 13 km\/h. Palautuminen oli aika lailla samaa kuin aikaisemminkin, 2-3 min. Nyt hevonen oli sy\u00f6nyt ja juonnut, joten tarkastukseen menimme suhteellisen rauhallisina. V\u00e4h\u00e4n nuutuneelta hevonen vaikutti ja el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri totesikin, ett\u00e4 on syyt\u00e4 ottaa rauhallisesti ja tarkkailla hevosen jaksamista. Liikkeest\u00e4 edelleen A.<\/p>\n<p>Suomalaisia oli alkanut tippua kisasta pois. Pari ensikertalaista j\u00e4i ekalle tauolle, Ollilla oli ongelmia ja hetke\u00e4 my\u00f6hemmin Tanjakin totesi, ett\u00e4 hevonen ei liiku tyydytt\u00e4v\u00e4sti ja heid\u00e4n osaltaan homma oli t\u00e4ss\u00e4. Karia harmitti viet\u00e4v\u00e4sti, sill\u00e4 Avialis ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n mielett\u00f6m\u00e4ss\u00e4 vireess\u00e4, joten tiedossa oli varsin yksin\u00e4inen ja puuduttava taival. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n muiden luokkien ratsukoista ei ollut tiedossa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 apua. Hoksattiin tietenkin heti, ett\u00e4 huoltoa piti tiivist\u00e4\u00e4, jotta ratsukon mieliala pysyisi edes jollain tasolla. Tauko vier\u00e4hti nopeasti. Jarko t\u00e4ytteli vesivarantoja. Miva ja Tiina l\u00e4htiv\u00e4t reitille ja min\u00e4 l\u00e4hdin pist\u00e4m\u00e4\u00e4n ratsukkoa liikkeelle. Tsempitt\u00e4\u00e4 piti kovasti ja se olikin nyt yksi tiimin t\u00e4rkeimmist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4. Olimme kaikki kuitenkin hyvill\u00e4 mielin, sill\u00e4 alun tykytysten j\u00e4lkeen olimme jo p\u00e4\u00e4sseet aika pitk\u00e4lle. Pystyttiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n rivakka, mutta rauhallinen tekeminen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 koko ajan.<\/p>\n<p>Kolmas lenkki oli vaikea. Kari koki reitit puuduttavina. Ei ollut yht\u00e4\u00e4n uutuuden huumaa. Hapsukaan ei ollut hokki sy\u00f6nill\u00e4\u00e4n ja sopivittiin, ett\u00e4 se saa menn\u00e4 sen, mit\u00e4 pyyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 menee. Huolto touhusi kamalasti ja olimme tosiaan valmiudessa n. 5 km:n v\u00e4lein, mutta ratsastajan mielest\u00e4 olisi voinut huoltaa viel\u00e4kin useammin. Huollon toimenpiteet olivat l\u00e4hinn\u00e4 henkisell\u00e4 puolella.<\/p>\n<p>Onneksi Anne ja Heigo tulivat takaa ja Kari sai reilun kympin verran hyv\u00e4\u00e4 seuraa ja vetoapua. Avialis pudotti taas massaa ja v\u00e4h\u00e4n 20 km:n j\u00e4lkeen piti satuloida uudelleen, sill\u00e4 satula oli aikeissa l\u00e4hte\u00e4 valumaan taakse. Aika nopea toimenpide ja taas oli hyv\u00e4 jatkaa. Taival taittui hitaasti. Varsinkin takalenkki oli turruttava ja asfalttitien pientareella ei koskaan ole hehke\u00e4\u00e4 ratsastaa. L\u00e4mp\u00f6tila oli miellytt\u00e4v\u00e4 ja fleecest\u00e4 sai k\u00e4\u00e4ri\u00e4 hihat. Kari s\u00f6i ja joi hirvitt\u00e4v\u00e4n nurinan s\u00e4est\u00e4m\u00e4n\u00e4. J\u00e4lkik\u00e4teen oli kuitenkin tyytyv\u00e4inen, ett\u00e4 nestevajeesta johtuvaa p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4 tai muita oireita ei miss\u00e4\u00e4n vaiheessa tullut. Hapsukin joi ja s\u00f6i, joten siin\u00e4 mieless\u00e4 kaikki oli hyvin, mutta uupuneilta vaikuttivat molemmat. kyll\u00e4h\u00e4n se niin on, ett\u00e4 hitaasti taivaltaminen on aina vaativampaa, kuin nopea hilpaisu. Hiipiess\u00e4 ehtii mietti\u00e4 my\u00f6s kamalasti asioita ja se ei aina ole hyv\u00e4st\u00e4. Lenkki oli n. 36km ja sen l\u00e4pivienti otti meilt\u00e4 aikaa 3h 11 min! Keskinopeus oli piirun verran yli 11 km\/h. Muisteltiin, ett\u00e4 sama vaihe kisassa oli meille kuolettava my\u00f6s viime kes\u00e4n\u00e4 Liettuassa. Eteneminen oli j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n tahmeaa my\u00f6s silloin.<\/p>\n<p>Hevonen saatiin tarkastuskuntoon n. nelj\u00e4ss\u00e4 minuutissa. Ei mit\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4vi\u00e4 huomioita, mutta el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri totesi kokonaisuutena, ett\u00e4 hevonen alkaa olla v\u00e4synyt. Se oli ilmeinen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s, jonka olimme jo kaikki osanneet tehd\u00e4. Matka kuitenkin jatkuisi ja ennen starttia pit\u00e4isi k\u00e4yd\u00e4 viel\u00e4 re-checkiss\u00e4. Taluttelin hevosta tauon ajan. Se oli sy\u00f6nyt ja juonut kohtalaisesti, joten sen suhteen en ollut huolissani, mutta yleens\u00e4 on tupannut pitkill\u00e4 tauoilla v\u00e4h\u00e4n j\u00e4ykistym\u00e4\u00e4n. Ei se mitenk\u00e4\u00e4n tuore ollut, mutta uusinnassa sai luvan jatkaa ilman mit\u00e4\u00e4n erityiskommentteja. Oli v\u00e4h\u00e4n tunteikas hetki, kun saatiin starttilupa, sill\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Hapsu oli nyt viem\u00e4ss\u00e4 120 km:n kisaa loppuun asti. Nina k\u00e4vi toivottamassa hyv\u00e4\u00e4 matkaa ja v\u00e4h\u00e4n alahuuli jo v\u00e4p\u00e4tti.<\/p>\n<p>Viimeisell\u00e4 lenkill\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin huoltaa ehk\u00e4 viel\u00e4 tiuhempaan kuin aikaisemmin. Matkaa ei ollut kuin 19km, mutta kyll\u00e4 se tuntui pitk\u00e4lt\u00e4! Aika kului ja kului ja ratsukko taivalsi matkaa yksin ja hitaasti. P\u00e4iv\u00e4 oli jo pitk\u00e4ll\u00e4 ja t\u00f6it\u00e4 oli painettu rapiat 12 tuntia koko porukka. Voittajia odotettiin maaliin, kun Kari l\u00e4hti vikalle legille. Sen verta olivat per\u00e4ss\u00e4. Kyselin v\u00e4h\u00e4n 5km:n kohdalla, ett\u00e4 olisiko ratsastajalla voimia hetken matkaa edet\u00e4 taluttamalla. Mutta ei ollut. Alaselk\u00e4 ja reidet ilmoittelivat olemassaolostaan. Selk\u00e4\u00e4nnousu oli vikalle lenkille jo v\u00e4h\u00e4n ty\u00f6l\u00e4s. Tuli mieleen, ett\u00e4 jakkara pit\u00e4isi aina ottaa mukaan. Lavallahan se kulkisi ja olisi taukoleiriss\u00e4 ihan hyv\u00e4 istuin \/ laskuteline.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-2789\" src=\"http:\/\/www.suonpaa.net\/wp-content\/uploads\/2016\/06\/strif2014_07.jpg\" alt=\"\" width=\"188\" height=\"250\" \/>Ilmoittelimme kakkostiimille, ett\u00e4 ratsukko on tulossa. Vastaukseksi sain tiedon, ett\u00e4 Turusen porukasta oli n\u00e4k\u00f6havainto. Hitaasti eteni heid\u00e4nkin matkansa, mutta loppu oli jo l\u00e4hell\u00e4. Ennakkoon olin laskeskellut, ett\u00e4 saattaisivat tulla samaan aikaan maaliin, mutta Turunen oli aavistuksen edell\u00e4. Kun saapuivat meid\u00e4n pisteeseemme, niin tuuletus oli kovaa, mutta kun yritin pr\u00e4ss\u00e4t\u00e4 v\u00e4h\u00e4n reippaampaan vauhtiin, niin vastaukseksi sain jotain ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 mutinaa. Eip\u00e4 silti, mun laskelmien mukaan heill\u00e4 olisi ollut kiire maaliin, mutta koska matkat olivatkin aiemmin ilmoitettua pidemm\u00e4t, niin olivat saaneet lis\u00e4aikaa puoli tuntia ja siihen enn\u00e4tt\u00e4isiv\u00e4t kyll\u00e4.<\/p>\n<p>Hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 tuli ilmoitus kakkostiimilt\u00e4, ett\u00e4 ratsukko oli k\u00e4\u00e4nt\u00e4rill\u00e4 k\u00e4ynyt ja kun suunta muuttui kotiin p\u00e4in, niin vauhtikin lis\u00e4\u00e4ntyi. Mieliala ainakin ratsastajalla oli ihan hyv\u00e4 ja pakkohan sen oli ollakin, kun matkaa oli en\u00e4\u00e4 alle 10km. Kauan kesti 5km:n kulku, mutta lopulta olivat meid\u00e4n kohdassa. Huollettiin rauhassa. Kumpikin joi. Sovittiin siin\u00e4, ett\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n saada l\u00e4hes suoraan hevonen tarkastukseen. Kari halusi, ett\u00e4 otetaan viel\u00e4 kaksi huoltoa. Tiina ja Miva huolehtivat Sirontien alun ja me menimme Jarkon kanssa kilsan p\u00e4\u00e4st\u00e4 maalista. Nopeat huollot ja tsempattiin v\u00e4synytt\u00e4 ratsukkoa. Pelk\u00e4sin mieless\u00e4ni, ett\u00e4 Avialis ei tarkastuksessa suostu juoksemaan. Tulivat kuitenkin ihan pirtein\u00e4 maaliin pienell\u00e4 h\u00f6lk\u00e4ll\u00e4 jopa. Uupuneina, mutta kaikki n\u00e4ytti silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti olevan ok. En tied\u00e4, oliko meill\u00e4 edes suuri huoli siit\u00e4, tuleeko suoritus vai ei. Itselleni suuri helpotus ja saavutus oli se, ett\u00e4 ratsukko kulki l\u00e4pi 120km ja ratsasti maaliin.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-2790\" src=\"http:\/\/www.suonpaa.net\/wp-content\/uploads\/2016\/06\/strif2014_08.jpg\" alt=\"\" width=\"250\" height=\"186\" \/>Mentiin kaikessa rauhassa taukopaikalle. Hevonen sai loimia p\u00e4\u00e4lleen ja riisuttiin varusteet. Vett\u00e4 ei paljoa tarvittu. Pyyhin suuremmat roippeet ja l\u00e4hdettiin hiljakseen tarkastukseen. Kaikki arviointikohteet olivat ok. Ensimm\u00e4isell\u00e4 juoksutuksella liike oli ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen. Mielest\u00e4ni olisi pit\u00e4nyt juosta reippaammin, mutta kumpikaan ei jaksanut. Uusinnassa hevonen liikkui huonosti. Tuomio oli selv\u00e4: \"Kari, I'm sorry....\" Pettymys, tietenkin. Karille suuri, mulle ei ihan siet\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Pystyn nopeammin nollaamaan ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n pettymyksen kokemukseksi ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n suorituksesta hyv\u00e4t puolensa. Niit\u00e4kin oli. Ja vaikea kisa, eritt\u00e4in haastavat viimeiset 50km olivat antaneet viitteit\u00e4, ett\u00e4 lopussa ei ehk\u00e4 kiitos seiso. Mutta n\u00e4in pitk\u00e4lle ei olla ennen p\u00e4\u00e4sty, joten ihan j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n pettyneit\u00e4 ei voida mielest\u00e4ni olla.<\/p>\n<p>V\u00e4h\u00e4n apeina ly\u00f6tiin kamat nippuun. Jakke oli hakenut jo Karille seuraavan p\u00e4iv\u00e4n hevosen, joten kiire oli alkutarkastukseen. Pettymys tuntui my\u00f6s kropassa. Ratsastaja oli varsin kankea ja kaikkia paikkoja kolotteli. Ihmisen mieli on merkillinen. Kun tulee menestyst\u00e4, niin pienet vaivat eiv\u00e4t tunnu miss\u00e4\u00e4n. Kun tulee vastoink\u00e4ymisi\u00e4, niin v\u00e4symys ja s\u00e4rkykin pahenee.<\/p>\n<p>M\u00e4 l\u00e4hdin k\u00e4mpille vaihtamaan vaatteita ja laittamaan saunaa p\u00e4\u00e4lle. Tiina ja Miva tulivat pyk\u00e4l\u00e4\u00e4n, juotiin teet ja sy\u00f6tiin kakkua Dottien k\u00e4velytreenien kunniaksi ja hyvin hoidetun kisaurakan kunniaksi my\u00f6s. Korvaamaton apu meille Mivasta ja Tiinasta on vuosien varrella ollut. Jonkin sortin kotijoukkue ja dream team me olemme, kun Miva ja Tiina ovat porukoissa mukana. Kaikki on selv\u00e4\u00e4 ja kumpikin tekev\u00e4t hommat viel\u00e4 s\u00e4rmemmin ja paremmin, kuin mit\u00e4 osaan edes pyyt\u00e4\u00e4. Toimintaohjetta noudatetaan tarkasti ja kaikki toimet kirjataan yl\u00f6s. Homma on kakkostiimill\u00e4 todella ammattimaista. Rauhallisuus on valttia ja kumpikin tuo tullessaan harkintaa ja malttia. Olisin suonut, ett\u00e4 huoltajat olisivat j\u00e4\u00e4neet iltajuhlaan ja saunomaan kanssamme, mutta tunnollisina ihmisin\u00e4 kiirehtiv\u00e4t jo muihin velvollisuuksiinsa.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-2791\" src=\"http:\/\/www.suonpaa.net\/wp-content\/uploads\/2016\/06\/strif2014_09.jpg\" alt=\"\" width=\"250\" height=\"186\" \/>Iltajuhlaan ehdin juuri siihen saumaan, kun palkinnot oli jaettu. Jos en ihan v\u00e4\u00e4rin ymm\u00e4rt\u00e4nyt, niin Podiumin satula oli mieleinen palkinto. Ainakin ulkomaalaiset ymm\u00e4rsiv\u00e4t palkintojen arvon. Ehk\u00e4 my\u00f6s sen, miten paljon sen eteen oli tehty t\u00f6it\u00e4, ett\u00e4 ne t\u00e4nne takamaille saatiin. Mit\u00e4\u00e4n kun ei maailmassa saa ilmaiseksi, ei edes palkintosatuloita.<\/p>\n<p>Sy\u00f6tiin p\u00f6per\u00f6t ja k\u00e4vin viel\u00e4 tervehtim\u00e4ss\u00e4 muutamaa kontaktia. Kari ja Jarko poistuivat paikalta saunaan, edustin yksin\u00e4ni hetken. Vaikka en siit\u00e4 niin pid\u00e4k\u00e4\u00e4n, niin aina on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 noissa kinkereiss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 ja vaihtaa muutama sananen tuttujen ja puolituttujen kanssa. Kontaktit ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ja suhteista ei t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n lajissa ole koskaan haittaa. K\u00e4vin kiitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4ji\u00e4 ja poistuin paikalta. M\u00f6kill\u00e4 fiilis oli jo v\u00e4h\u00e4n parempi saunan j\u00e4lkeen. Kari oli tyytyv\u00e4inen, ett\u00e4 oli juonut hyvin ja silt\u00e4 osin olo oli mukava. Viel\u00e4 hieroin jalat ja rasvattiin nivuset, niin uni korjasi jo koko porukan. Seuraava p\u00e4iv\u00e4 olisi taas rankka, vaikka mit\u00e4\u00e4n ihmeit\u00e4 odotuksia meill\u00e4 ei sen suhteen ollut. Kyll\u00e4 lataus oli aika lailla lauantain kisassa ja siit\u00e4 ehdottomasti suoritusta l\u00e4hdettiin hakemaan ja sen p\u00e4\u00e4lle sunnuntaina olisi oltu valmiita ottamaan vastaa mit\u00e4 vaan.<\/p>\n<p><b>Muista pyhitt\u00e4\u00e4 lepop\u00e4iv\u00e4<\/b><\/p>\n<p>Ennen viitt\u00e4 alkoi taas hirsim\u00f6kiss\u00e4 tapahtua. Kari h\u00e4mm\u00e4steli miten hyv\u00e4lt\u00e4 kroppa tuntui ja m\u00e4 iloitsin siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n migreeniin viittaavaa ei ollut ilmoilla. Jarkokin kummasti her\u00e4ili koomasta ja y\u00f6vieraamme Jenni oli my\u00f6s pirte\u00e4n\u00e4 pystyss\u00e4. Miehet l\u00e4htiv\u00e4t tallille etukenossa ja m\u00e4 taas v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin. Kelloja oli siirretty y\u00f6ll\u00e4 ja armollisesti l\u00e4ht\u00f6\u00e4 oli siirretty tunnilla my\u00f6h\u00e4isemm\u00e4ksi.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-2792\" src=\"http:\/\/www.suonpaa.net\/wp-content\/uploads\/2016\/06\/strif2014_10.jpg\" alt=\"\" width=\"188\" height=\"250\" \/>Kari ja Jarko touhuilivat tallilla ja kun p\u00e4\u00e4sin paikalle, niin pistettiin ripe\u00e4sti taukopaikat ja pre check-alueet kuntoon. Kari kapusi selk\u00e4\u00e4n puoli tuntia ennen starttia, ett\u00e4 ehti verkata Dalin hyvin. Se on ihana hevonen, vaikka ik\u00e4 alkaa olla jo kunnioitettava. Tyynesti l\u00e4hti liikkeelle ja s\u00f6i sek\u00e4 joi aina kun jotain tarjottiin. Huollettiin v\u00e4h\u00e4n vajaan kympin v\u00e4lein. Nea l\u00e4htikin ihan omalla vauhdillaan ja Tara v\u00e4h\u00e4n hitaammin. Ennen 8 kilsaa Kari totesi, ett\u00e4 norski vet\u00e4\u00e4 liian kovaa, joten j\u00e4tt\u00e4ytyi porukasta. Tara liittyi seuraan ja kulkivatkin sitten kimpassa. Kunnes hakkuuosuuden j\u00e4lkeen (n. 24 km) hevonen tuntui liikkuvan huonosti. Kari h\u00e4tyytti huoltoauton paikalle ja kun kiiruhdin hevosen luo, niin hetih\u00e4n syy selvisi. Oikeasta etusesta puuttui kenk\u00e4. Usutin Taran jatkamaan matkaa, sill\u00e4 jos ontuminen ei korjaantuisi uudella keng\u00e4ll\u00e4, niin homma olisi t\u00e4ss\u00e4. Turha Taran olisi menett\u00e4\u00e4 aikaa. Tytt\u00f6 v\u00e4h\u00e4n empi, mutta se hyv\u00e4 noissa nuorissa on, ett\u00e4 yleens\u00e4 uskovat puhetta. (Turusen kohdallahan t\u00e4m\u00e4 ei oikein toimi). Ehk\u00e4 20-30 minsaa tuslattiin siin\u00e4. Kari kaivoi lavalta keng\u00e4n ja takoi sen. Sitten kenk\u00e4 paikalleen ja juoksutettiin viel\u00e4 p\u00e4tk\u00e4 ennen kuin Kari kampesi selk\u00e4\u00e4n. Dali otti operaation tyynesti ja tankkasi koko ajan, kun kengitys oli k\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n<p>Yksin\u00e4\u00e4n sitten jatkoivat matkaa. 30km:n huollossa Taran huolestunut huoltaja kertoi meille, ett\u00e4 Kari ehk\u00e4 on joutunut keskeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. H\u00e4mm\u00e4stelin hetken, ett\u00e4 mit\u00e4h\u00e4n nyt taas on tapahtunut, mutta sitten hoksasin, ett\u00e4 puhuivatkin t\u00e4st\u00e4 kenk\u00e4rikosta. Varttia my\u00f6hemmin Kari tuli huoltoon. Taas oli operoitavaa, sill\u00e4 ennen asfalttiosuutta p\u00e4\u00e4tettiin ottaa toisestakin etukeng\u00e4st\u00e4 hokit pois. Aikaa kului taas hetki. V\u00e4h\u00e4n meno oli yksin\u00e4\u00e4n tahmeaa ja taas edess\u00e4 oli puuduttava asfalttiosuus. En ollut ihan varma siit\u00e4, oliko liike puhdas, mutta l\u00e4hdettiin kartanolle ottamaan ratsukkoa vastaan.<\/p>\n<p>Rauhassa tulivat ja hevonen oli oikeastaan heti valmis. 36km oli voitettu kanta. Kevyesti viilennettiin kaulalta ja tsekattiin yleistilanne. Kolmen minuutin j\u00e4lkeen vietiin hevonen tarkastukseen. Kaikki oli hyvin ja p\u00e4\u00e4simme hyvill\u00e4 mielin ja jopa v\u00e4h\u00e4n yll\u00e4ttynein\u00e4 tauolle. H\u00e4mm\u00e4stykseksemme kuulimme, ett\u00e4 Nea oli joutunut j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n leikin sikseen. Hevonen oli ollut tarkastuksessa lame.<\/p>\n<p>Hoidettiin taukorutiinit. Dali s\u00f6i ja joi. Tara l\u00e4hti matkaan yli 30 minuuttia aiemmin, joten siin\u00e4 mieless\u00e4 ei ollut apuja tiedossa. Mutta sitten hoksattiinkin, ett\u00e4 pikkuluokka l\u00e4htee v\u00e4h\u00e4n per\u00e4\u00e4n ja nyky\u00e4\u00e4nh\u00e4n se menee niin, ett\u00e4 lyhyimm\u00e4n matkan menij\u00e4t melkein laskettavat ekat kilsan kaikista kovimpaa kyyti\u00e4, joten oletettavaa oli, ett\u00e4 ajavat aika nopeasti kiinni. Siit\u00e4 saisi sitten hyv\u00e4t vedot.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-2793\" src=\"http:\/\/www.suonpaa.net\/wp-content\/uploads\/2016\/06\/strif2014_11.jpg\" alt=\"\" width=\"188\" height=\"250\" \/>N\u00e4in k\u00e4vikin. Kun viitisen kilsaa oli takana, niin p\u00f6lypilvi alkoi l\u00e4hesty\u00e4 taivaanrannasta. Ja kun ajoimme seuraavan mutkan taakse, niin yll\u00e4tt\u00e4en Tara tuli selk\u00e4 edell\u00e4 vastaan, talutellen. Pys\u00e4hdyttiin siihen tarkistamaan oliko kaikki ok. Kuulemma hevonen oli vain v\u00e4h\u00e4n haluton liikkumaan. Kehotin tytt\u00f6\u00e4 selk\u00e4\u00e4n ja kerroin, ett\u00e4 lauma on tulossa ja j\u00e4tt\u00e4ytyy Karin kaveriksi sen h\u00e4nnille. Juuri kun typy ehti selk\u00e4\u00e4n, niin porukka jo tulikin. Siin\u00e4 olisi pitk\u00e4n matkan menij\u00f6iden hyv\u00e4 h\u00f6lk\u00f6tell\u00e4.<\/p>\n<p>Noh, ei niin hyv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ei jotain huonoakin. Porukassa oli pari tammaa. Kev\u00e4tt\u00e4 rinnassa ja niin edelleen. Dalilla vaan pimahti p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Se huusi ja kulki kaula kaarella. Kympin kohdalla sanoin Karille, ett\u00e4 oikeastaan olisi syyt\u00e4 irtautua porukasta. Yrittiv\u00e4tkin sit\u00e4, mutta varsinkin Emmentaali oli Dalin mielen ja ilmeisesti my\u00f6s tosin p\u00e4in. Jos Kari j\u00e4tt\u00e4ytyi kauemmas, niin tamma alkoi hiipi\u00e4 ja irtik\u00e4\u00e4n ei p\u00e4\u00e4ssyt. En\u00e4\u00e4 ei oria kiinnostanut sy\u00f6t\u00e4v\u00e4 tai juotava. Sit\u00e4 kiinnosta vain ja ainoastaan naiset. Aloin ounastella pahaa.<\/p>\n<p>Niinh\u00e4n siin\u00e4 k\u00e4vi, ett\u00e4 syke ei laskenut ei sitten mill\u00e4\u00e4n. K\u00e4vin jo varoittamassa Ninaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on tilanne. Toiveissa oli, ett\u00e4 tammat pysyisiv\u00e4t piilossa, mutta ei onnistunut ja Dali oli ihan t\u00e4pin\u00f6iss\u00e4\u00e4n. Mentiin ihan ajan loppuessa tarkastukseen. Syke hyppi ja pomppi. Ja eik\u00f6 se viel\u00e4 k\u00f6nk\u00e4nnyt juoksutuksessakin. Tosin t\u00e4ll\u00e4 kertaa takaa. Ilmeisesti oli kroppa krampissa, kun oli niin pit\u00e4nyt tammoille bullistella. Viilennettiin niin rajusti, ett\u00e4 oripoikaa alkoi tuulessa paleltaa. Tarkastus tehtiin loppuun sis\u00e4tiloissa ja vetit olivat v\u00e4h\u00e4n huolissaan. Syke pysyi aika pitk\u00e4\u00e4n ep\u00e4tavallisen korkealla, mutta hevonen s\u00f6i ja joi tyytyv\u00e4isen\u00e4. Eip\u00e4h\u00e4n siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Se oli puolisen tuntia tarkkailussa. Kari oli taas niin h\u00f6veli, ett\u00e4 lupasi vied\u00e4 Tarankin hevosen takaisin kotiin. Se tarkoitti kolmen tunnin odottelua. Ehdittiin k\u00e4yd\u00e4 m\u00f6kill\u00e4 tankkaamassa ja pakkaamassa kamat. M\u00e4 l\u00e4hdin v\u00e4hitellen kohti kotia ja Kari Jarkon kanssa Kuumaan kuskaamaan hevosia. Pienen\u00e4 yll\u00e4tyksen\u00e4 tuli, ett\u00e4 tavaraakin oli aika paljon. Lis\u00e4ksi siin\u00e4 oli sellaista pienimuotoista karsinoiden tyhjennyst\u00e4 yms. Kesti melkoisen kauan ennen kuin p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kotimatkalle.<\/p>\n<p>Nuori norjalainen ratsasti maaliin ja hyl\u00e4ttiin lopputarkastuksessa. Tytt\u00f6 p\u00e4r\u00e4hti itkem\u00e4\u00e4n. Sill\u00e4 tavalla ne tunteet ovat pinnassa. Kari myh\u00e4ili, ett\u00e4 h\u00e4nelle ei sent\u00e4\u00e4n niin ole k\u00e4ynyt. Ja kuin ihmeen kaupassa Tara hiipi j\u00e4lleen maaliin juuri ja juuri maksimiajassa. Ja eik\u00f6s siit\u00e4 t\u00e4r\u00e4ht\u00e4nyt luokkavoitto. T\u00e4ytyy kunnioittaa nuoren ratsastajan sitkeytt\u00e4. Ei ole helppo homma ratsastaa tunteja ja taas tunteja yksin\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>M\u00e4 hain Dottien kotiin ja illalla sy\u00f6tiin kisapizzaa niin kuin tapoihin kuuluu. Kun kuljetusporukka saapui kotiin, niin kamat tyhj\u00e4ttiin kummankin puolen terasseille, joissa ne saivatkin monilta osin olla seuraavan viikon. Jotenkin into meinaa aina lopahtaa siin\u00e4 kohtaa, kun pit\u00e4isi putsata, puunata ja jynss\u00e4t\u00e4. Varsinkin, kun toivottua tulosta ei tule, niin aika v\u00e4h\u00e4n kiinnostaa v\u00e4rk\u00e4t\u00e4 hikisten ja kuraisten tavaroiden kanssa.<\/p>\n<p>Viikonlopusta j\u00e4i k\u00e4teen kuitenkin tiimin hyv\u00e4 tekeminen. Sen varaan on hyv\u00e4 rakentaa vaikka ja mit\u00e4. Lis\u00e4ksi olimme varsin yll\u00e4ttyneit\u00e4, ett\u00e4 sunnuntaina Karin kroppa oli niin hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa. Vetre\u00e4n\u00e4 kuin mik\u00e4. Muutenkin jaksettiin painaa kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 putkeen. Ei hullumpaa. Pienest\u00e4 oli homma taas kiinni. Sellaista puurtamista oli kyll\u00e4 kumpikin p\u00e4iv\u00e4. Joskus on sellainen flow, ett\u00e4 tekeminen on nautinnollista, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa sit\u00e4 tilaa ei tullut miss\u00e4\u00e4n vaiheessa. Ja ehk\u00e4 kev\u00e4t ei ole niin hehke\u00e4\u00e4 aikaa, ett\u00e4 homma sytytt\u00e4isi, vaikka kyseess\u00e4 oli kuitenkin kv-kisa. Edelleen olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 parasta lajissa on ulkomailla j\u00e4rjestetyt kilpailut. Niit\u00e4 odotellessa. Huippuhyv\u00e4\u00e4 viikonlopussa oli se, ett\u00e4 Turunen ry\u00f6mi Valtolla n. 90 km ja polle toimi kuin kone!<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>L\u00e4ht\u00f6lista Norway Neset, Susanne &#8211; Azala Zerah Russia Skladanyuk, Igor \u2013 Vigla Sweden Ekstrom, Frida &#8211; Porlando Ohl\u00e9n, Anneli &#8211; Tizca S\u00f6derstr\u00f6m, Frida &#8211; El Dor Tanam Finland K\u00e4rkk\u00e4inen, Kari &#8211; Avialis Lt Ox Lampinen, Tanja &#8211; Kuvaharjun Andorra Tulokset 1. S\u00f6derstr\u00f6m, Frida &#8211; El Dor Tanam, Sweden 2. Neset, Susanne &#8211; Azala Zerah, Norway [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":660,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"templates\/template-full.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-2783","page","type-page","status-publish","hentry","post"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2783","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2783"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2783\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2798,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2783\/revisions\/2798"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/660"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2783"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}