{"id":1942,"date":"2016-03-20T09:19:26","date_gmt":"2016-03-20T07:19:26","guid":{"rendered":"http:\/\/suonpaa.net\/wordpress\/?page_id=1942"},"modified":"2016-05-07T18:46:57","modified_gmt":"2016-05-07T15:46:57","slug":"22-24-5-2015-kurgjarve-viro","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.suonpaa.net\/?page_id=1942","title":{"rendered":"22-24.5.2015 Kurgj\u00e4rve, Viro"},"content":{"rendered":"
\n
\n\t

L\u00e4ht\u00f6listat<\/strong><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

Tulokset<\/strong><\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

FEI CEI 1*, 80km nopeus<\/p>\n

Kohteeseen<\/b><\/p>\n

Torstaina aamu valkeni v\u00e4h\u00e4n koleana, joten ihan pitk\u00e4hihaisissa p\u00e4\u00e4tettiin matkustaa. Ilman draamaa tai muuta haastetta p\u00e4\u00e4stiin liikkeelle. Suomalaisia ratsukoita oli kisoihin l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 kahdeksan ja muutama kisaturistikin oli aikeissa osallistua. Viestiteltiin Tanjan kanssa ja tiesin, miten heid\u00e4n matkansa etenee, sill\u00e4 meniv\u00e4t yli jo varhaisemmalla lautalla. Oltiin terminaalissa hyviss\u00e4 ajoin ja tiirailtiin tulevien autojen suuntaan odotellen traikkukolonnaa. V\u00e4h\u00e4n ennen kuin autoja alettiin ottaa sis\u00e4lle, n\u00e4k\u00f6piiriin tulikin kolme traileria. Meid\u00e4n alus kun l\u00e4hti liikkeelle, niin Valedro oli jo Tallinnassa matkalla kohti etel\u00e4\u00e4. Tarkoitus oli, ett\u00e4 ajelevat rauhassa ja pit\u00e4v\u00e4t yhden pidemm\u00e4n tauonkin, niin hevosilla olisi hyv\u00e4 matkustaa ja mieli virke\u00e4n\u00e4 perille asti.<\/p>\n

Kari huili hytiss\u00e4 ja m\u00e4 harrastin raivokasta shoppailua. matka meni hujauksessa. Ylitys on t\u00e4ysin huoleton, kun ei ole hevosia kopissa. Tosin ilman traileria olimme yl\u00e4kerrassa ja siit\u00e4 syyst\u00e4 ulosp\u00e4\u00e4sy laivasta kesti hetkisen. Aikanaan p\u00e4\u00e4simme kuitenkin ulos tihkusateiseen Tallinnaan. Tarton tien alkup\u00e4\u00e4ss\u00e4 huitaisimme ohi traikkukolmikosta, sill\u00e4 olivat kaikki tankilla. Ennen Tartoa k\u00e4vimme mekin tankkaamassa itsemme ja automme ja silloin viuhahtivat hevoset taas ohitse. Turusen kanssa viestittelimme ja totesimme, ett\u00e4 ovat meit\u00e4 10 minuuttia edell\u00e4. Tauko oli mennyt hyvin ja hevoset olivat hyv\u00e4voimaisia.<\/p>\n

V\u00f6russa p\u00e4\u00e4dyimme Miklujen kanssa saman kaupan pihalle. Nina tosin oli eksynyt, joten se yhdistelm\u00e4 suuntasi suoraan Kurgj\u00e4rvelle. Sade oli loppunut. Olimme sopineet, ett\u00e4 ostan Annelle kukkia. Sidonta kesti hetken ja k\u00e4tev\u00e4 is\u00e4nt\u00e4 ehti jo loikata kukkakauppaan \u00e4risem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 miten kukkien valinta voi vied\u00e4 puoli tuntia aikaa. K\u00e4sik\u00e4hm\u00e4 oli alkamaisillaan, mutta onneksi typy sai kukat valmiiksi ja p\u00e4\u00e4simme liikenteeseen.<\/p>\n

\"\"Aika vauhdikkaasti ly\u00f6tiin leiri pystyyn ja varattiin muutama huoltopaikka muillekin suomalaisille. Tanja ja \u00e4ss\u00e4l\u00e4iset olivat varanneet jo hyv\u00e4t laidunpaikat ja karsinapaikat, joten homma oli varsin nopeasti hanskassa. Ehdittiin jo pusutella ja halistella vanhat tutut ennen iltasapuskaa. Hevoset olivat aavistuksen j\u00e4ykki\u00e4 kuljetuksen j\u00e4ljilt\u00e4, mutta ei mit\u00e4\u00e4n sellaista huolta ollut ilmoilla, joka ei seuraavana aamuna olisi ollut korjattavissa. Ihopoimu palautui aavistuksen hitaasti, mutta m\u00e4rk\u00e4 tuore ruoho maistui ja mik\u00e4 olisikaan ollut parempaa apetta t\u00e4h\u00e4n h\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Turunen piti salakapakkaa ja k\u00e4vin pikaisesti kuokkimassa pyjamassani. Samalla siin\u00e4 tietenkin k\u00e4siteltiin n\u00e4it\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 polttavia kysymyksi\u00e4, joita lajin ymp\u00e4rill\u00e4 on nyt py\u00f6rinyt. Kyll\u00e4h\u00e4n se nyt v\u00e4h\u00e4n niin on, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jos kaksi matkaratsastajaa kohtaa, niin on muutama puheenaihe, jotka pulpahtavat pintaan. Ja mik\u00e4p\u00e4 siin\u00e4. Puhuminen on aina hyv\u00e4st\u00e4. Sis\u00e4lt\u00f6 ja tyyli ratkaisee sitten sen, kuinka hy\u00f6dyllist\u00e4 tai rakentavaa puhe on.<\/p>\n

Uni tuli nopeasti. Telkkarista tuli jotain menneiden aikojen euroviisubiisej\u00e4 ja niit\u00e4 kuunnellessa olikin hyv\u00e4 nukahtaa. Aika levollisin mielin olimme. Kilpailu on aina kilpailu ja mit\u00e4 tahansa odottamatonta saattaa tapahtua, mutta suunnitelmallisuus ja tiimin keskin\u00e4inen luottamus, arvostus ja teht\u00e4v\u00e4njako auttaa aina asiaa. My\u00f6hemmin kerroksessa oli ollut jotain pient\u00e4 juhlahumua. Juhlijoita oli ojennettu, ett\u00e4 jos eiv\u00e4t tokene, niin kohta Heidi tulee paikalle. Olivat l\u00e4hteneet pihalle! Noh nukuin sike\u00e4sti, enk\u00e4 ollut ollenkaan tietoinen, ett\u00e4 pelotteena toimin jopa nukkuvana noin hyvin.<\/p>\n

Aatto<\/b><\/p>\n

Kisoja edelt\u00e4v\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 on aina kiireinen. Olin tehnyt omat suunnitelmani ja Tanja omansa. Olivat aika hyvin synkassa kesken\u00e4\u00e4n. Aamupalalle mentiin puoli yhdeks\u00e4n kieppeill\u00e4. Sit\u00e4 ennen oli tietenkin hevoset sy\u00f6tetty. Tanja takavarikoi \u00e4ij\u00e4n saappaat ja steppaili niill\u00e4 menem\u00e4\u00e4n vatsa pystyss\u00e4 pitkin urheilukeskusta. V\u00e4h\u00e4n pahaa teki se ramppaaminen. Pelk\u00e4sin, ett\u00e4 jos sama meno jatkuu, niin toimihenkil\u00f6t tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin paikalla p\u00e4ivyst\u00e4v\u00e4 ihmisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri ottaa meid\u00e4n koko tiimin puhutteluun.<\/p>\n

\"\"V\u00e4h\u00e4n yhdeks\u00e4n j\u00e4lkeen ratsastaja oli sel\u00e4ss\u00e4. K\u00e4viv\u00e4t tutustumassa normaalit mestat: l\u00e4ht\u00f6, maali, tarkki, huolto jne, jne. Hevonen oli ihan asiallinen. Kaikki askellajit k\u00e4ytiin l\u00e4pi ja \u00e4ij\u00e4 tuumasi, ett\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4 tuntuu. Turunen t\u00e4rr\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n, kuin omissa kisoissaan. Meit\u00e4 tietenkin aavistuksen verran huolettaa se, ett\u00e4 jos Kari ei tulosta saa, niin se on nirri veks. Ja jos totta puhutaan, niin onhan n\u00e4iss\u00e4 cross over virityksiss\u00e4 omat riskins\u00e4. Aina voi tulla loukkaantumisia tai jotain muuta ja kun yst\u00e4v\u00e4pohjalta toimitaan, niin siin\u00e4 voi pahimmillaan menn\u00e4 my\u00f6s yst\u00e4vyys, jos homma menee totaallisen pieleen.<\/p>\n

Ratsastuksen j\u00e4lkeen siirryttiin tallialeelle odottelemaan nesteytyst\u00e4. Jarek oli luvannut homman hoitaa. Samalla h\u00e4n toi tilatut tuotteet. Homma pistettiin k\u00e4yntiin. 9 litraa tiputettiin ja se tuntui hyv\u00e4lt\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4. Tosin liikutuksen j\u00e4lkeen Valto oli muutenkin tuntunut omissa tutkimuksissa erinomaisen hyvin palautuneelta kuljetuksen j\u00e4ljilt\u00e4. Jos ajatellaan, ett\u00e4 1h kuljetusta vastaa 1 h k\u00e4vely\u00e4, niin hevosilla oli aika monen tunnin k\u00e4vely takana. Siin\u00e4 menetet\u00e4\u00e4n suoloja ja nestett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti, joten nesteytys on aika perussetti\u00e4, jos ulkomaille kisaamaan l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Pienen lepohetken j\u00e4lkeen hevoset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t laiduntamaan, ihmiset lounaalle ja me ehdittiin Karin kanssa viem\u00e4\u00e4n yksi geokolikko l\u00e4heiseen geok\u00e4tk\u00f6\u00f6nkin ennen illan ohjelmaa. Porukat l\u00e4htiv\u00e4t kaupungille toimittelemaan kuka mit\u00e4kin asiaansa. Ennen tarkastuksia laiteltiin viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n leiri\u00e4 valmiimmaksi. Ennen viitt\u00e4 saapuivat vahvistukseksi iskuryhm\u00e4 Uuttu&Uuttu. Sitten alkoikin tapahtua entist\u00e4 vauhdikkaammin.<\/p>\n

Tarkastus hoitui rutiinisuorituksena. Jotain pient\u00e4 oli, mutta se on ihan normaalia. Tarkastus itsess\u00e4\u00e4n sujui hyvin osaavien el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rien k\u00e4siss\u00e4. Ei ollut ongelmia katsoa suuhun tai tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muutakaan. Muistui vaan mieleen, kun TT k\u00e4vi ennakkoon anelemassa kotimaan kisoissa el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rilt\u00e4 armoa, ett\u00e4 tarkastuksessa oltaisiin pitk\u00e4mielisi\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n sellaista ei tarvittu. Hevonen on rutinoitunut muutamassa vuodessa merkitt\u00e4v\u00e4sti. Kaikki tehty ty\u00f6 ja ponnistelu on tuottanut tulosta. Jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 Valedro on kv-kisojen alkutarkastuksessa on voitto. Kaikki siit\u00e4 eteenp\u00e4in on uusia voittoja voittojen per\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Tarkastuksen j\u00e4lkeen pollet p\u00e4\u00e4siv\u00e4t viel\u00e4 laitumelle. Min\u00e4 ja Uuttulaiset l\u00e4hdimme katsomaan reittej\u00e4 ja totesimme, ett\u00e4 pient\u00e4 haastetta on ilmoilla. Onneksi k\u00e4ytiin katsomassa, sill\u00e4 karttaa oli aika vaikea lukea. Ja onneksi Uuttulaiset tulivat paikalle sill\u00e4 yksin\u00e4ni olisin saattanut aamulla olla pinteess\u00e4. Sovittiin, ett\u00e4 Mari ja Jari l\u00e4htev\u00e4t ainakin ekalle lenkille mukaan. Kari k\u00e4vi tankilla. Sitten vierailimme Uuttulaisten k\u00e4mpill\u00e4 ja Kari meinasi tukehtua nauruunsa. Saunamajaan ei kannata majoittua. Se tuli selv\u00e4ksi.<\/p>\n

Riders briefing oli kuten aina ennenkin. Hyv\u00e4\u00e4 mielt\u00e4 ja meininki\u00e4. Toimihenkil\u00f6t esiteltiin ja kukin sanoi jonkun muistutuksen ja kannusti kilpailijoita. Mulla on aina hyv\u00e4 mieli tuolla Haanjassa. Ihmiset ovat v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 ja tekev\u00e4t kaikkensa kisojen onnistumisen eteen. Kun tilaisuus oli ohi ja yritin mallailla reittikarttaa sein\u00e4ll\u00e4 olevaan alueen karttaan, niin jo reittimestari oli tulossa auttamaan. Selvisi, ett\u00e4 siirtym\u00e4n olivat aika kipakoita ja parhaiten homma meilt\u00e4 onnistuisi, jos huoltaisimme kahdella autolla. Jaoimme TT:n kanssa pisteet ja mietimme viel\u00e4 seuraavan p\u00e4iv\u00e4n taktiikkaa. Kun iltapala oli sy\u00f6ty, niin oli aika vet\u00e4yty\u00e4. Pient\u00e4 j\u00e4nnityst\u00e4 oli ilmoilla. Sellaista mukavaa kutkutusta. Oltiin omissa oloissamme ja keskityttiin omaan suoritukseen. Uni tuli nopeasti ja oli levollista niin pitk\u00e4\u00e4n, kuin sit\u00e4 kesti.<\/p>\n

Yl\u00f6s ennen linnunlaulua<\/b><\/p>\n

Her\u00e4tys oli viidelt\u00e4. Ikkunasta katsottuna l\u00e4mp\u00f6mittari n\u00e4ytti kuutta. Plussaa kuitenkin. Y\u00f6 oli ollut kuulas ja aamu valkeni aurinkoisena ja pilvett\u00f6m\u00e4n\u00e4. Tanja oli mennyt tallille jo nelj\u00e4lt\u00e4 ruokkimaan hevosta. Jotain vikaa senkin naisen p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Kari k\u00e4vi aamupalalla ja alkoi valmistautua. Kannettiin viimeiset kamat alas. M\u00e4 olin pakannut ev\u00e4spussin leiriin ja varmuuden vuoksi v\u00e4h\u00e4n ev\u00e4st\u00e4 autoonkin, vaikka tiedossa toki oli, ett\u00e4 \u00e4ij\u00e4 vet\u00e4\u00e4 lenkit kuivin suin. Kaikki vedet oli kannettu ja melassivesi sekoitettu.<\/p>\n

\"\"Puoli kuusi katsottiin 160km:n l\u00e4ht\u00f6. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon oli porukkaa l\u00e4ht\u00f6alueella ja hyv\u00e4n kannustuksen saattelemana kilpailu sai alkunsa. Min\u00e4 menin aamupalalle ja Uutut liittyiv\u00e4t pian seuraan. Ei ollut uni putkassa tullut. Kun sein\u00e4t on paperia, niin se ei aina ole niin helppoa. Me on kyll\u00e4 nukuttu melkein miss\u00e4 vaan, mutta olemmekin molemmat helposti nukahtavaa sorttia. Vitsill\u00e4 menn\u00e4\u00e4n, eih\u00e4n sit\u00e4 muutakaan voi.<\/p>\n

120km:n luokka starttasi kuudelta, hurrattiin heid\u00e4t liikkeelle ja alettiin laittaa omaa ratsukkoa valmiiksi. Mielest\u00e4ni tilanne oli rauhallinen. Selk\u00e4\u00e4nnousu meni hetkess\u00e4. Valedro oli tietenkin meno p\u00e4\u00e4ll\u00e4, mutta hetken verkkailun j\u00e4lkeen alkoi rentoutua ja rauhoittua. Kun l\u00e4hd\u00f6n hetki l\u00e4hestyi, niin ratsukko hiippaili l\u00e4hemm\u00e4s l\u00e4ht\u00f6linjaa. Oli sovittu, ett\u00e4 ihan k\u00e4rkeen ei tarvitse l\u00e4hte\u00e4 ja arvioimme, ett\u00e4 Ines on enemm\u00e4n kuin halukas voittamaan. Siksi oletusarvo oli, ett\u00e4 h\u00e4n l\u00e4htee keulille. N\u00e4in ei kuitenkaan k\u00e4ynyt ja ihan tavanomaiseen tyyliin Kari l\u00e4hti ensimm\u00e4isen\u00e4 liikkeelle. Menness\u00e4\u00e4n huuteli, ett\u00e4 kun kukaan muu ei l\u00e4htenyt, niin h\u00e4nen oli pakko. Maltillisesti l\u00e4htiv\u00e4t liikkeelle, mutta hoputin Turusta lyllert\u00e4m\u00e4\u00e4n autoon, sill\u00e4 heid\u00e4n huoltonsa oli n. 5km:n kohdalla.<\/p>\n

Kari eteni kaikessa rauhassa ja parin kilsan j\u00e4lkeen kuuli hevosen l\u00e4hestyv\u00e4n ja Inesh\u00e4n se siin\u00e4. Jatkoivat matkaa yhdess\u00e4. Harju ja P\u00f6ntinen ehtiv\u00e4t huoltopisteeseen. Kaikki oli hyvin, mutta Turusta huoletti satulavy\u00f6n kireys. Ilmoitti ratsukon jatkettua matkaa, ett\u00e4 tarkistaisin sen. Tanja antoi askelmerkit, ett\u00e4 Kari ja Ines tulisivat hyvin pian Nean j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Jari sammutteli autoa muutaman kerran ja her\u00e4si jo ep\u00e4ilys, ett\u00e4 onko h\u00e4n yleens\u00e4k\u00e4\u00e4n koskaan ajanut autoa. P\u00e4\u00e4simme kuin p\u00e4\u00e4simmekin omaan paikkaamme. Hyvin oli aikaa ker\u00e4ill\u00e4 vihre\u00e4\u00e4 ja bongailla pidemm\u00e4n luokan ratsukoiden etenemist\u00e4. Nea tuli aikanaan, mutta meni jonkin aikaa ennen kuin Kari ja Ines saapuivat seuranaan ven\u00e4l\u00e4inen ratsastaja. Selvisi, ett\u00e4 Kari oli ottanut taas pienet lentoharjoitukset. Mummeli oli touhuillut pihallaan. Se yksin\u00e4\u00e4n oli jo pelottava juttu, mutta mieless\u00e4\u00e4n Kari ajatteli tilanteen jo olevan ohi. N\u00e4in ei kuitenkaan ollut. Mummon lis\u00e4ksi paikalla oli kammoksuttava hiekkakasa. Siin\u00e4 vaiheessa V totesi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4. Teki kipakan uukkarin ja \u00e4ij\u00e4 j\u00e4i siihen. Hetken roikkui viel\u00e4 ohjassa kiinni, mutta omaa s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4\u00e4n noudattamatta irrotti ohjan, vaikka taju ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 kirvonnut. Valto l\u00e4hti vauhdikkaasti palaamaan omia j\u00e4lki\u00e4\u00e4n. Per\u00e4ss\u00e4 tuleva ven\u00e4l\u00e4inen ymm\u00e4rsi onnesi Karin viittomista, ett\u00e4 tilanne ei ollut toivotun mukainen. H\u00e4n tukki ilmeisen pakoreitin ja samalla Valtolle tulikin pissah\u00e4t\u00e4. N\u00e4in ollen Kari sai k\u00e4velty\u00e4 sen luokse ja pyydystetty\u00e4 kiinni. Ines reilua urheiluhenke\u00e4 noudattaen j\u00e4i odottamaan. Valto toimitti tarpeensa loppuun ja \u00e4ij\u00e4 ponkaisi selk\u00e4\u00e4n. Matka jatkui, mutta t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ero Neaan v\u00e4h\u00e4n kasvoi.<\/p>\n

Olivat k\u00e4ytt\u00e4neet vajaan kympin matkaan 35 minuuttia. Vesi ei maistunut, mutta melassivedess\u00e4 hevonen v\u00e4h\u00e4n turpaansa uitti. Otti tupsun tuoretta ja palan porkkanaa. Sitten matka jatkui. Aloimme siirty\u00e4 seuraavaan paikkaan ja yritin raportoida toiselle huollolle tilannetta. Yhteydet p\u00e4tkiv\u00e4t ja hermokin meinasi menn\u00e4, mutta lopulta saimme kuitenkin yhteyden toisiimme. Tanja kauhistui tapahtunutta ja tivasi, olivatko kaatuneet. Vakuutin, ett\u00e4 eiv\u00e4t ja ukkokin on kutakuinkin ehj\u00e4n\u00e4, mutta tilanne oli kuitenkin p\u00e4\u00e4ssyt muotoutumaan.<\/p>\n

Turusen huolto oli n. 19km:n kohdalla. Homma oli hanskassa, hevonen oli jopa juonut v\u00e4h\u00e4n. Olimme kaikki \u00e4llik\u00e4ll\u00e4 ly\u00f6tyj\u00e4 ja itse olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Free Bute ja nesteytys varmasti olivat t\u00e4m\u00e4n takana. Aineenvaihdunta kohdillaan ja hevosella hyv\u00e4 ja rento fiilis. Erityisesti melassivesi tuntui maistuvan. Kun ratsukot tulivat meid\u00e4n huoltoon n. 25km:n kohdalle, niin tyyppi ryysti j\u00e4lleen melassivett\u00e4 ja sain viilent\u00e4\u00e4 sienell\u00e4 ihan reippaasti. Rivakasti l\u00e4htiv\u00e4t maalia kohti. Ajoimme varsin reippaasti, mutta olivat jo tulleet. Tanja ja Saara olivat jo tositoimissa, kun saavuimme paikalle.<\/p>\n

Kari h\u00e4mm\u00e4steli, ett\u00e4 Ines oli pinkonut viimeisen kilometrin niin vauhdikkaasti, ett\u00e4 h\u00e4n sai pistell\u00e4 ihan parastaan. Kuulemma Nea ravasi hevosella samaan tahtiin per\u00e4ss\u00e4 kun h\u00e4n ja Ines juoksivat. Ukko oli voimansa tunnossa urheilusuorituksensa johdosta. M\u00e4 taas olin v\u00e4h\u00e4n huolissani, ett\u00e4 palautuminen otti mielest\u00e4ni liian kauan aikaa. Melkein 7 minuuttia piti palautella. Tarkastuksessa oli v\u00e4h\u00e4n ruuhkaa ja Kari joutui hetken taluttelemaan. Oli ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n hermostunut ja k\u00e4velytti aika rivakasta. Mielest\u00e4ni olisi saanut menn\u00e4 tarkastukseen hitaammin ja my\u00f6s taluttaa hitaammin. Lis\u00e4ksi saimme palautetta, ett\u00e4 olimme viilent\u00e4neet liikaa ja lihakset olivat v\u00e4h\u00e4n j\u00e4ykistym\u00e4\u00e4n p\u00e4in. Syke oli 64\/60. Muutoin kaikki hyvin. 30km oli taittunut ajassa 1:57:27, joka oli aika tarkasti se, mit\u00e4 oli ennakkoon ajateltukin. Keskinopeus 15,33 km\/h Kari p\u00e4\u00e4si sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ja juomaan, Saara otti hevosen talutukseen ja min\u00e4 kiikutin sille murkinaa sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi. 40 minuuttia oli nopeasti ohi.<\/p>\n

Toinen lenkki<\/b><\/p>\n

Ines l\u00e4hti 4 minuuttia Karia aikaisemmin, koska h\u00e4nen hevosensa oli palautunut nopeammin. Se oli varmasti aika merkitt\u00e4v\u00e4 tieto h\u00e4nelle. H\u00e4n k\u00e4vi tauolla puhumassa, ett\u00e4 jatkaa ihan maltillisesti. Niinp\u00e4 niin, niin me kaikki, aina. Toki Karia kiinnosti ajaa karkulainen kiinni. Edess\u00e4 oli nyt mukavasti saavutettavaa. Ensimm\u00e4isess\u00e4 huollossa Kari ja Nea olivat yhdess\u00e4. Ovat ratsastaneet niin paljon yhdess\u00e4, ett\u00e4 kummallekin sopi yhteinen taivaltaminen. Ines oli sen nelj\u00e4 minuuttia edell\u00e4 ja h\u00e4nen edell\u00e4\u00e4n Heigo ja Anne. Toinen lenkki oli sama kuin ensimm\u00e4inen, joten mit\u00e4\u00e4n eksymisvaaraa ei t\u00e4ll\u00e4 kertaa ollut.<\/p>\n

Valedro otti h\u00f6rppy\u00e4 taas huollossa ja sienell\u00e4 olivat p\u00e4\u00e4sset oikein hyvin viilent\u00e4m\u00e4\u00e4n. Mullakin oli ihan tarkoitusta varten ostettu tupsutin valmiina. Ensin huoltoon tulivat 120 km:n k\u00e4rkiporukka varsin vauhdikkaasti. Anne ja Heigo tulivat hyv\u00e4n matkaa per\u00e4ss\u00e4 paljon rauhallisemmin. Huollon aikana n\u00e4k\u00f6piiriin tuli Ines, joka oli v\u00e4h\u00e4n turhautunut siihen, ett\u00e4 hevonen ei edennyt ihan niin lennokkaasti, kuin toivoisi. H\u00e4n kuitenkin totesi, ett\u00e4 jos saa Annen ja Heigon kiinni, niin kulku helpottuu. Ennen kuin painelivat peltoalueelta mets\u00e4\u00e4n olivat karkulaiset ajettu kiinni.<\/p>\n

Nea ja Kari tulivat yhdess\u00e4. Olivat saaneet Inest\u00e4 kiinni ja eteniv\u00e4t ihan aavistuksen verran ensimm\u00e4ist\u00e4 kierrosta nopeammin. Huollettiin molemmat. Nean mielest\u00e4 Azartas ei ollut ihan normaali ja liikkui huonosti. Liike ei ehk\u00e4 ihan priimaa ollutkaan, mutta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n selke\u00e4\u00e4 ongelmaa ollut havaittavissa. Valto taas tuntui hyv\u00e4lt\u00e4 ja liikkui hyvin. Hevoset joivat v\u00e4h\u00e4n, ottivat porkkanaa ja jatkoivat matkaa. Fiilis oli kaikilla hyv\u00e4 ja aurinko l\u00e4mmitti mukavasti. Sain soitettua tiedot Tanjalle, joka j\u00e4i odottelemaan omaan huoltoonsa ja me l\u00e4hdettiin siirtym\u00e4\u00e4n seuraavaan kohteeseen.<\/p>\n

Tanja soitteli aikanaan, ett\u00e4 Kari on en\u00e4\u00e4 puolen minuutin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Ineksest\u00e4. T\u00e4m\u00e4n tiedon saatuaan Ines oli kuitenkin kiitt\u00e4nyt maamiehi\u00e4\u00e4n seurasta ja pist\u00e4nyt isomman vaihteen silm\u00e4\u00e4n. N\u00e4iden kahden huoltopisteen v\u00e4liin sijoittuivat lenkin pahimmat nousut. Me kun odottelimme lintutornilla. Edellisell\u00e4 lenkill\u00e4 olivat tulleet juuri lopun aika reippaasti ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa Kari yritti v\u00e4h\u00e4n rauhoitella koviin m\u00e4kiin. Viisasta ratsastusta, mutta nyt Ines olikin vet\u00e4issyt selke\u00e4sti eroa. Kuulin, ett\u00e4 huolto kertoi eron edellisess\u00e4 huollossa olleen 2 minsaa ja meid\u00e4n pisteess\u00e4 se oli jo reilu 7 minsaa. Oli siis tultu todella kovaa. Otin viel\u00e4 tsempityshuollon pari kilsaa ennen kilpailukeskusta ja kannustin Neaa ja Karia eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Kari tuli fiksusti loppuun asti ja hevonen palautuikin kahdessa minuutissa. Nyt tuli el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rilt\u00e4 peukkua yl\u00f6sp\u00e4in. Hevonen oli parempi kuin aiemmin. Toinen 30km oli taittunut ajassa 1:57:08, lenkin keskinopeus oli 15,37km\/h. T\u00e4st\u00e4 olikin hyv\u00e4 siirty\u00e4 40 minuutin tauolle ja kohti viimeist\u00e4 lenkki\u00e4, joka oli vaivaiset 20 km. Tosin hevonen v\u00e4h\u00e4n j\u00e4ykistyi takaosastaan tauon aikana. Kun Kari hypp\u00e4si selk\u00e4\u00e4n, niin Tanjan kanssa kumpikin todettiin, ett\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 ihan tuore. Puhuttiin tauolla, ett\u00e4 jos Tanja haluaa, niin 6 minsaa on kyll\u00e4 otettavissa kiinni. P\u00e4\u00e4tettiin kuitenkin, ett\u00e4 tulos oli ja on t\u00e4rkein tavoite, joten antaa voittajan menn\u00e4 menojaan. Tulee uusia kisoja ja uusia mahdollisuuksia voittaa.<\/p>\n

Maalia kohti<\/b><\/p>\n

\"\"Viimeiselle lenkille Valedro l\u00e4hti reippaasti. Ei tarvinnut pyyt\u00e4\u00e4. Nea p\u00e4\u00e4tti vet\u00e4yty\u00e4 kisasta, joten \u00e4ij\u00e4 l\u00e4hti yksin\u00e4\u00e4n Annen ja Heigon per\u00e4\u00e4n. Ajettiin kiireesti parin kilsan p\u00e4\u00e4h\u00e4n, jossa oli asfalttitien ylitys. K\u00e4vin haastattelemassa liikenteen ohjaajaa ja sain selvitetty\u00e4, ett\u00e4 ei ollut viel\u00e4 mennyt. Odotin minuutin verran ja jo tuli n\u00e4kyviin kolmikko Rohtla, Rohtla ja K\u00e4rkk\u00e4inen. Kari oli nyk\u00e4issyt parivaljakon kiinni ja liittynyt seuraan. Sain hyvi\u00e4 kuvia, kun tulivat. Kari oli jo niin hyv\u00e4ss\u00e4 vireess\u00e4, ett\u00e4 vilkutteli vapautuneesti. Annella ja Heigolla oli viel\u00e4 sen verran matkaa j\u00e4jell\u00e4 ja omien juttujensa mukaan perheriita k\u00e4ynniss\u00e4, niin ilakointi oli vaisumpaa.<\/p>\n

Keksittiin, ett\u00e4 ajellaan Turusen huoltoon kannustamaan. Kohta tulivatkin siihen reipasta vauhtia ja is\u00e4nn\u00e4t l\u00e4htiv\u00e4t pidemm\u00e4lle lenkille, Kari lyhyemm\u00e4lle. Valto h\u00f6rppi taas hyv\u00e4ll\u00e4 halulla ja jatkoi iloisesti matkaa. Helppoa, niin helppoa. Kun hevonen alkaa juoda, niin homma on helppoa. T\u00e4ll\u00e4 kerta juominen alkoi jo 20 km:n kohdalla, joten siit\u00e4 asiasta ei tarvinnut stressata kertaakaan.<\/p>\n

Huollon j\u00e4lkeen Tanja, Saara ja Pablo l\u00e4htiv\u00e4t ajelemaan reitti\u00e4 pitkin saatille. Meid\u00e4n autokunta palaili lintutornille. Siell\u00e4 oli ohjelmaa tarjolla jo tutuksi tulleeseen tapaan. Iines kannustettiin voittajana kohti maalia. Kari saapui aikanaan. Olivat k\u00e4velleet kaikki yl\u00e4m\u00e4et ja hyv\u00e4 niin. Hevonen oli hyv\u00e4kuntoinen. Otti tarjoilut ja sienihuuhtelut vastaan tyytyv\u00e4isen\u00e4. Hevonen oli niin levollinen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin tehd\u00e4 hurjia ja tarjota Karille juomapulloa selk\u00e4\u00e4n. Pieni kieppi saatiin reaktiona, mutta niin vain sai pullon k\u00e4siins\u00e4 ja sen jopa juotua. Kehityst\u00e4 siis tapahtuu koko ajan.<\/p>\n

Otettiin kannustusstoppi viel\u00e4 pari kilsaa ennen maalia. Soitin Tanjalle, ett\u00e4 tulossa on. Olivat juuri tulleet maaliin, kun ehdittiin paikalle. P\u00e4\u00e4sin viilennyshommiin ja uhkarohkeasti aloin lappoa \u00e4ysk\u00e4rill\u00e4 vett\u00e4 niskaan. Turunen tupsutti sienell\u00e4 toiselta puolelta. Kari halusi ottaa varman p\u00e4\u00e4lle ja odotti sykkeen viiskasiin. Sitten mentiin. Jari kuvasi koko operaation ja sit\u00e4 on varmasti mukava katsella viel\u00e4 moneen kertaan.<\/p>\n

Tarkastuksessa kaikki oli niin kuin pitikin. Viimeinen kierros meni nopeudella 14,75 km\/h. Ines p\u00e4\u00e4si reilun 15 minuutin p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Mutta h\u00e4nen voittonsa oli ansaittu, niin kuin meid\u00e4nkin toinen sijamme. Hevonen palautui lopputarkastukseen viidess\u00e4 minuutissa. Syke oli 56\/52. Vidas teki tarkastuksen ja kyll\u00e4h\u00e4n kyyneleet tulvahtivat silmiin, kun h\u00e4nen peukalonsa nousi pystyyn. Vaikka kilpailu oli helppo ja kaikki meni juuri niin kuin pitikin ja oli suunniteltu, niin silti se lopputarkastuksen viimeinen hetki on tunnelmallinen. Tanja kapsahti Karin kaulaan, vet gaten v\u00e4ki kiirehti onnittelemaan ja innokas suomalaiskatsomo kannusti kuuluttajan innoittamana. Hieno hetki.<\/p>\n

Illan h\u00e4m\u00e4rtyess\u00e4<\/b><\/p>\n

Kun leiri oli purettu ja hevonen hoidettu ja toimitettu laiduntamaan oli aika kilistell\u00e4 kahden tiimin kesken menestyksek\u00e4st\u00e4 kilpailua. Tunnelma oli hilpe\u00e4 siihen asti kunnes Tanja tuli tallilta ja kertoi, ett\u00e4 yksi suomalaisista hevosista saattoi olla pahemminkin itsens\u00e4 loukannut. On aina inhottavaa, kun kisa j\u00e4\u00e4 kesken ja jos siihen viel\u00e4 liittyy hevosen tai ratsastajan loukkaantuminen, niin homma on todella ik\u00e4v\u00e4. V\u00e4h\u00e4n siin\u00e4 jo oltiin tipat linssiss\u00e4 mielipahasta ja surusta. V\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin kuitenkin kuulimme, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 vaaraa ei ole ja kaikki hevoset saada kotiin ja kohti uusia haasteita. Pieni hetki kuohuvan parissa oli kaikesta huolimatta onnistunut ja perinteinen tapa juhlistaa onnistuneita suorituksia. Mullahan kulkee isommissa kisoissa aina kuohuviinipullo mukana. Toisinaan se palaa takaisin kotiin ja toisinaan se tavoitteiden t\u00e4ytytty\u00e4 poksautetaan auki ja nautitaan hyv\u00e4ss\u00e4 seurassa. Perinteit\u00e4 t\u00e4ytyy olla. Hetken kruunasi se, ett\u00e4 suomalaiseen tyyliin mylvittiin Denis viimeisille lenkeilleen.<\/p>\n

Yhteisen hetken ja kiitospuheiden j\u00e4lkeen v\u00e4ki hajaantui. Kahdeksalta kuitenkin kokoonnuimme uudelleen iltajuhlaan. Ruoka oli erikoisen n\u00e4k\u00f6ist\u00e4, suolaista puuroa, joka meid\u00e4n mielest\u00e4 makunsa perusteella oli hyv\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 risottoa. Aika hyv\u00e4\u00e4 ja t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Seremoniamestari palkitsi toimihenkil\u00f6it\u00e4 ja vapaaehtoisia. Yhteistuumin sovittiin, ett\u00e4 menn\u00e4\u00e4n koko porukka pihalle ottamaan Denis maaliin 160km:n lenkilt\u00e4. Hetki oli aika liikuttava. Selke\u00e4sti v\u00e4synyt ratsastaja ja ratsu saapuivan maaliin valtavan huudon ja taputuksen saattelemana. Porukka kannusti koko palauttelun ajana ja mik\u00e4 huuto, vihellys ja jyly kaikui korvessa, kun hyv\u00e4ksytty tulos ja sen my\u00f6t\u00e4 voitto, julistettiin! Hetki oli taianomainen. Denis joutui heti haastatteluun ja oli hyvin liikuttunut saamastaan kannustuksesta ja huomiosta. T\u00e4h\u00e4n olikin hyv\u00e4 lopettaa iltkea. Vet\u00e4ydyin v\u00e4hitellen nukkumaan, osa porukkaa l\u00e4hti tallille ja osa j\u00e4i vaihtamaan ajatuksia ja solmimaan sosiaalisia kontakteja. Sit\u00e4 kaikkea kisap\u00e4iv\u00e4n ilta pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Puolilta \u00f6in alkoi kyl\u00e4 hiljet\u00e4, kunnes se taas aamulla ennen kuutta her\u00e4si henkiin.<\/p>\n

Sunnuntai<\/b><\/p>\n

\"\"Kuudelta alkoi taas tapahtua. Kari oli sopivasti nukkunut vaatteet p\u00e4\u00e4ll\u00e4, niin olikin heti valmiina tallipuuhiin. Valto sai aamupalansa ja p\u00e4\u00e4si v\u00e4h\u00e4n talutukseen ja pienelle laitumelleen. Me ihmiset s\u00f6imme aamupalan, pakkailimme kamoja ja aloimme valmistautua palkintojenjakoon. Hevonen laitettiin juhlakuntoon ja v\u00e4hitellen \u00e4ij\u00e4\u00e4 selk\u00e4\u00e4n. Pienet verkkailut ja seremoniat olivat valmiit alkamaan. On aina hienoa n\u00e4hd\u00e4 hevoset suittuna ja puunattuna. Saimme joululahjaksi Majatallin v\u00e4elt\u00e4 kertakaikkisen hienon ratsastusloimen ja se p\u00e4\u00e4si nyt esille parhaalla mahdollisella tavalla. T\u00e4m\u00e4n tyyppisiin tilaisuuksiin sit\u00e4 on s\u00e4\u00e4stelty.<\/p>\n

Valedro suoriutui palkintojenjaosta hyvin. Ruusuketta ei tietenk\u00e4\u00e4n saanut laittaa kukaan muu, kuin Tanja ja onnittelijat joutuivat pysym\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4dyllisen et\u00e4isyyden p\u00e4\u00e4ss\u00e4, mutta muuten homma meni tyylikk\u00e4\u00e4sti. Kansallislauluista Valto ei perustanut. Korvat meniv\u00e4t aina luimuun, kun musat alkoivat. Kunniakierroksella hevonen oli pitelem\u00e4t\u00f6n, mutta onneksi ratsastaja ja ratsu pysyiv\u00e4t yhdess\u00e4. Kari kinusi palkkioksi keraamisen hevosenkeng\u00e4n, joka on t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa jo takkahuoneessa kaltaistensa joukossa.<\/p>\n

Virallisen osuuden j\u00e4lkeen porukat purkautuivat nopeasti paikan p\u00e4\u00e4lt\u00e4. Tiimit ottivat kuvia itsest\u00e4\u00e4n ja pian hevoset olikin siirretty l\u00e4ht\u00f6asemiin. Porukat pakkasivat autonsa, halistelivat heipat, vaihtoivat viimeiset kuulumiset ja l\u00e4htiv\u00e4t kukin omille kulmilleen. Saimme viestin, ett\u00e4 puhallusratsiat ovat p\u00e4iv\u00e4n sana. N\u00e4in ollen min\u00e4 istuin ratin taakse. Kauniissa keliss\u00e4 ajeltiin kohti Tallinnaa. K\u00e4ytiin kisaa l\u00e4pi ja mietittiin tulevia juttuja.<\/p>\n

Kisa meni hyvin ja suunnitelmien mukaan. Kari ratsasti sovitusti ja j\u00e4rkev\u00e4sti. Tietenkin se on aina silloin helpompaa, kun ei voitto kiilu silmiss\u00e4. Hevonen oli niin hyv\u00e4, kuin se vaan saattoi olla. Keli suosi. Kuumassa keliss\u00e4 olisimme olleet helisem\u00e4ss\u00e4, koska viilent\u00e4minen on melkoista pelleily\u00e4. My\u00f6s Kari olisi ollut helisem\u00e4ss\u00e4, sill\u00e4 nyt joutui olemaan aina pari tuntia juomatta, jotta p\u00e4\u00e4si tauolle tankkaamaan. Ekan lenkin loppu oli liian tiukka, muuta lenkit tuli lopussa l\u00e4hes t\u00e4ydellisesti, kun saatiin hevonen niin nopeasti palautumaan. Hermo piti kaikilla hyvin. Suoritus oli helppo. V olisi seuraavaksi helposti valmis 120km luokkiin, mutta syksymm\u00e4ll\u00e4 Tanja toivottavasti menee itse kansainv\u00e4lisen 80km kisan ja alkaa sitten suunnitella tulevaisuuden tavoitteita.<\/p>\n

Seuraava p\u00e4iv\u00e4 mulla menikin pyykki\u00e4 pesten. Nopeasti tavarat oli kuitenkin purettu ja arki astunut keskuuteemme. Hieno aloitus kes\u00e4\u00e4n ja hieno kruunu yhteisty\u00f6lle Valedron kanssa. Valtavia harppauksia hevonen on ottanut eteenp\u00e4in ja matka sen kuin vain jatkuu kohti uusia seikkailuja.<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4ht\u00f6listat Tulokset FEI CEI 1*, 80km nopeusKohteeseenTorstaina aamu valkeni v\u00e4h\u00e4n koleana, joten ihan pitk\u00e4hihaisissa p\u00e4\u00e4tettiin matkustaa. Ilman draamaa tai muuta haastetta p\u00e4\u00e4stiin liikkeelle. Suomalaisia ratsukoita oli kisoihin l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 kahdeksan ja muutama kisaturistikin oli aikeissa osallistua. Viestiteltiin Tanjan kanssa ja tiesin, miten heid\u00e4n matkansa etenee, sill\u00e4 meniv\u00e4t yli jo varhaisemmalla lautalla. Oltiin terminaalissa hyviss\u00e4 ajoin ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":369,"menu_order":5,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"templates\/template-full.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1942","page","type-page","status-publish","hentry","post"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1942","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1942"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1942\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2064,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1942\/revisions\/2064"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/369"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1942"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}