{"id":1913,"date":"2016-03-20T08:17:46","date_gmt":"2016-03-20T06:17:46","guid":{"rendered":"http:\/\/suonpaa.net\/wordpress\/?page_id=1913"},"modified":"2016-05-07T18:47:33","modified_gmt":"2016-05-07T15:47:33","slug":"8-8-2015-lieto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.suonpaa.net\/?page_id=1913","title":{"rendered":"8.8.2015 Lieto"},"content":{"rendered":"
\n
\n\t

L\u00e4ht\u00f6listat<\/strong><\/p>\n

1. Per\u00e4l\u00e4 Anne - Millionfield's Roadrunner
2. Beilmann Ines - Vandah El Aryes
3. K\u00e4rkk\u00e4inen Kari - Princzis SE ox
4. Kupari Krista - Al Namar IL ox<\/s> Luvallinen poisj\u00e4\u00e4nti
5. Siuvo Emma - El Sahram
6. Keitaanranta Vera - Triippops Phantom
7. Mickelsson Nea - Azartas LT ox<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

Tulokset<\/strong> <\/p>\n

1. Ines Beilmann-Lehtonen - Vandah El Aryes, 5:18:12, 18,6km\/h
2. Emma Siuvo - El Sahram, 5:47:09, 17,0km\/h
3. Kari K\u00e4rkk\u00e4inen - Princzis SE ox, 6:12:58, 15,8km\/h
- Per\u00e4l\u00e4 Anne - Millionfield's Roadrunner, KESK.
- Keitaanranta Vera - Triippops Phantom, KESK.
- Mickelsson Nea - Azartas LT ox, KESK.<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div>

\n
\n\t

\"\"Kisatohinat alkoivat oikeastaan jo torstaina, koska saimme matkalaisia Kuopiosta y\u00f6kyl\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 on innostus tapissaan, ett\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n torstaina k\u00f6r\u00f6ttelem\u00e4\u00e4n kohti kilpailupaikkaa, kun kilpailut on lauantaina. Mit\u00e4 pidemm\u00e4ksi suoritus tulee, niin sen siedett\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi pitk\u00e4t kuljetusmatkatkin tulevat. Lauralla ja Amalla oli edess\u00e4 n. 45 km:n kisa, joten suhde kuljetusmatkaan oli kyll\u00e4 kohtuuton. Mutta mink\u00e4s teet? Jos haluat kisata ja omalla paikkakunnalla kisoja ei j\u00e4rjestet\u00e4, niin silloin on pakko matkustaa. Ensimm\u00e4inen etappi oli meill\u00e4. Tamma p\u00e4\u00e4si y\u00f6ksi omalle laidunlohkolleen Hopon vartioimana. Vaari iski heti silm\u00e4ns\u00e4 typykk\u00e4\u00e4n ja Urho unohtui v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. J\u00e4in miettim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mitenk\u00f6h\u00e4n sekaisin se menee, kun Sella tulee takaisin kotiin.<\/p>\n

Kamat oli suurimmalta osalta pakattu jo torstaina ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa ihan oikeasti listan mukaan. Jopa onnenhatut oli kummallakin laukuissa. Kamaa kertyi muutenkin taas aivan valtavasti. Meill\u00e4 oli paljon toimitettavia varusteita ja muuta s\u00e4l\u00e4\u00e4 ja tietenkin otin taas kerran omat peitot ja lakanat mukaan. Onneksi Rangerissa on tilava lava. Perjantaina pakattiin viel\u00e4 viimeiset kamat ja pienten l\u00e4ht\u00f6kommelluksien siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin matkaan. K\u00e4ytiin viel\u00e4 pikavisiitill\u00e4 Sellan ja Tatankan luona ja rasvattiin niiden k\u00e4rs\u00e4t. Laitumella annoin Hopolle muutaman murusen mysli\u00e4 pillerin peitt\u00e4miseksi ja Urho sai kaura-annoksensa kopissa. Lastaus meni taas ihan asiallisesti. Ensin ly\u00f6tiin koppiin tamma ja hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 omaansa Urho. Hopo huuteli laitumella, mutta lopulta sen oli tyytyminen Hemppaan.<\/p>\n

\"\"Ajomatka meni nopeasti. Chatattiin Lauran kanssa ja Forssassa pidettiin pieni tauko. P\u00e4\u00e4stiin kilpailupaikalle ensimm\u00e4isin\u00e4 varailemaan taukopaikkoja ja muita mekitt\u00e4vi\u00e4 mestoja. Karin kanssa k\u00e4ytiin viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n taktisia kuvioita l\u00e4pi. Ennakkoon oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mukana oli niin kovia menij\u00f6it\u00e4 ja 120 kilsan konkareita, ett\u00e4 miss\u00e4\u00e4n tapauksessa nopeudessa ei oltaisi kilpailukykyisi\u00e4. Oma tavoite oli tehd\u00e4 tasainen suoritus ja saada hyv\u00e4ksytty tulos. Olin v\u00e4h\u00e4n ajatellut, ett\u00e4 ehk\u00e4 Anne asevelihengess\u00e4 l\u00e4htee tekem\u00e4\u00e4n suoritusta ja rierattilaiset voisivat aloittaa v\u00e4h\u00e4n maltillisemmin. Oletusarvo oli, ett\u00e4 Nea ja Ines l\u00e4htev\u00e4t kuin tykin suusta.<\/p>\n

Laiteltiin paikat puolivalmiiksi. Porukkaa alkoi valua paikalle ja ilmapiiri oli mukavan kupliva. Kari ja Laura l\u00e4htiv\u00e4t ratsastamaan. K\u00e4viv\u00e4t katsomassa alikulun. Urholle tuttua kauraa ja Amakin on vastaavaan jo kotona tutustunut, mutta halusin Lauran saavan itsevarman olon alikulun suhteen. Mit\u00e4\u00e4n ongelmaa ei ollut, joten sen takia ei tarvinnut y\u00f6unia menett\u00e4\u00e4. Ama oli my\u00f6s kikkaillut l\u00e4htiess\u00e4 sen verran, ett\u00e4 selk\u00e4 oli aavistuksen ottanut iskua. Tamma p\u00e4\u00e4si kuitenkin lenkin j\u00e4lkeen solkkuun ja saivat viel\u00e4 Ninalta magneettiloimen lainaksi.<\/p>\n

Uuttulaiset olivat j\u00e4rk\u00e4nneet tallitupaan iltapalaa, joka tarjoiltiin naurettavaan hintaan. Toivoin, ett\u00e4 ihmiset tajuaisivat maksaa omantunnon mukaan. Kolmella eurolla ei oikeasti saa yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Olimme viimeiset tallilla ja laitoin iltapalan p\u00e4\u00e4tteeksi safkat j\u00e4\u00e4kaappiin. Taisimme notkua siell\u00e4 v\u00e4h\u00e4n yliaikaa, mutta koko ilta meni taas puuhaillessa ja vesi\u00e4 rontatessa. Onneksi m\u00f6nkk\u00e4ri\u00e4 sai lainata, muuten olisi naama v\u00e4h\u00e4n tummunut vett\u00e4 kantaessa. Kun p\u00e4\u00e4stiin talolle, niin kuulimme ilouutisen, ett\u00e4 vett\u00e4 ei tule. Ei vessaan, ei kylpp\u00e4riin, ei mihink\u00e4\u00e4n. Mielenkiintoista. Koko kapasiteetti oli k\u00e4ytetty taukopaikoille, viilennysvesiksi ja hevosten huuhteluun. Kyseinen fakta tiesi ongelmia varsinaiselle kisap\u00e4iv\u00e4lle. Nukkumaan p\u00e4\u00e4stiin puolilta \u00f6in. Uni tuli helposti ja heti. Mit\u00e4\u00e4n j\u00e4nnitysfiiliksi\u00e4 ei ollut. Eik\u00e4 odotuksia sijoittumisesta. En ottanut edes kuoharia mukaan, vaikka pulloa v\u00e4h\u00e4n ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4 k\u00e4dess\u00e4ni py\u00f6rittelin.<\/p>\n

Lupa ratsastaa<\/b><\/p>\n

Aamuher\u00e4tys oli viidelt\u00e4. Kari nousi suhteellisen reippaasti ja paineli talliin antamaan Urholle illalla valmiiksi laitetun v\u00e4kk\u00e4riannoksen. Muutkin SM-luokat tiimit olivat jo touhuilemassa. Ker\u00e4ilin hetken itse\u00e4ni. Laura oli jo my\u00f6s l\u00e4htenyt liikkeelle, mutta Hemmo nukkui autuaana vaatenaulakon alla ja n\u00e4ki varmaankin kauniita unia. Hyv\u00e4t ovat unenlahjat, kun k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 vaan kylke\u00e4, kun koko talo on t\u00e4ynn\u00e4 tohinaa.<\/p>\n

Olimme tosi huonosti, jos ollenkaan, lukeneet l\u00e4hetetyt tiedotteet. N\u00e4in ollen olimme jonottamassa hevostarkastukseen varttia liian aikaisin. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4h\u00e4n aiheutti sen, ett\u00e4 aikataulut heilahtivat. Hanna oli snadisti my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 ja Pauliinakaan ei ollut p\u00e4\u00e4ssyt liikkeelle ihan ajattelemansa suunnitelman mukaan. K\u00e4ytiin puolella korvalla kuuntelemassa reittiselostusta. Mulla oli hevonen k\u00e4sipuolessa ja samalla mietin, mit\u00e4 kaikkea oli viel\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4. Vett\u00e4 ainakin piti v\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 noutaa.<\/p>\n

Tarkastukseen p\u00e4\u00e4stiin aika jouhevasti. Vaikka Urho oli rauhallisen oloinen, niin sen syke oli silti 50. Se on aika poikkeuksellista. Mit\u00e4 lie sitten hermoillut. Kaikki arviointikohteet oli ok ja p\u00e4\u00e4stiin valmistautumaan ensimm\u00e4iselle lenkille. Olin jo illalla k\u00e4ytt\u00e4nyt hevosta teltassa ja muissa v\u00e4h\u00e4n erikoisissa paikoissa, joten hyvin se tuli telttaan sis\u00e4lle ja pistettiin se valmiiksi. Kari oli kohtalaisen hyviss\u00e4 ajoin sel\u00e4ss\u00e4 ja ehti hetken verkata. Nyt hevonen ei h\u00f6lm\u00f6illyt perjantain kaltaisesti. Kun l\u00e4ht\u00f6laskenta alkoi, niin ratsukko oli valmiina l\u00e4ht\u00f6\u00f6n. Suunnitelman mukaan edettiin, ett\u00e4 muut saavat tehd\u00e4 vetoty\u00f6t. Alku ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4, mutta nopeasti hevoset hakivat paikkansa ja kyll\u00e4 siin\u00e4 hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 jo kolmeakymppi\u00e4 mentiin.<\/p>\n

Ehdittiin juuri ja juuri ensimm\u00e4iselle huoltopaikalle, joka oli valittu siten, ett\u00e4 ratsastaja erkanivat siit\u00e4 pienelle lis\u00e4lenkille. N\u00e4htiin, ett\u00e4 tunnelista koko katras meni hyvin ja tuomari siell\u00e4 p\u00f6n\u00f6tti tarkailemassa tilannetta. Ja n\u00e4in toki tulikin olla, sill\u00e4 oli erikseen korostettu, ett\u00e4 avustajaa ei saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Jos jotain lis\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 tulee, niin niiden noudattamista t\u00e4ytyy silloin my\u00f6s valvoa. Mit\u00e4\u00e4n valvottavaa ei t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ollut. Paluumatkalla ei vahteja ollut ja johan siell\u00e4 huollettiin, joka mun mielest\u00e4 on kyll\u00e4 auttamista. Ainakin meill\u00e4 hevoset mut n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n tiet\u00e4v\u00e4t aina, ett\u00e4 herkkuja on tarjolla ja tulevat vaikka l\u00e4pi tulirenkaan luokseni.<\/p>\n

Hevoset kulkivat korskeina. Kun saatiin auto parkkiin, niin luulimme kuulevamme junan jyskytyst\u00e4. Hetkellisen tovin mietitty\u00e4ni totesin, ett\u00e4 eih\u00e4n siell\u00e4 kulje junaa. Sill\u00e4 sekunnilla olimmekin jo my\u00f6h\u00e4ss\u00e4, sill\u00e4 ratsukot tulivat yhten\u00e4 laumana ja kurvasivat lis\u00e4lenkille. Me ei Hannan kanssa ehditty muuta, kuin katsoa suut auki. \"Tuolta se tuli ja tuonne se meni.\" V\u00e4h\u00e4n oltiin noloina, mutta ei saatu kuin v\u00e4h\u00e4n pahaa silm\u00e4\u00e4 ja skarpattiin jatkossa.<\/p>\n

Tutkailtiin Jakken kanssa karttaa ja mietittiin j\u00e4rkevi\u00e4 huoltopaikkoja. Reittiselostuksen j\u00e4lkeen oli annettu tarkentava ohje, ett\u00e4 huoltokieltoalueella saa ajaa, mutta ei huoltaa. Todettiin siis, ett\u00e4 ehk\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n ajaa ennen hevosia lenkin takaosaan. Toinen huolto pidettiin samassa paikassa ja sitten siirryttiin v\u00e4h\u00e4n matkan p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja saatiin homma rullaamaan. L\u00e4hinn\u00e4 tarjoiltiin viilennyspulloja. Mit\u00e4\u00e4n muuta ei ollut aikaa antaa ja k\u00e4rkiporukat kaahottivat eteenp\u00e4in. Vauhti oli todella kovaa ja keskinopeus oli reippaasti yli 20km\/h. Nuo niin vaikeita tilanteita. Tiedossa oli, ett\u00e4 tuolta kyyti\u00e4 ei mill\u00e4\u00e4n meid\u00e4n hevonen jaksa loppuun asti. Toisaalta, jos j\u00e4tt\u00e4ytyy porukasta, niin tympe\u00e4\u00e4 on ratsastaa 80 kilsaa yksin\u00e4\u00e4n. Yksi ratsukko oli jo porukoista pudonnut ja raskaalta n\u00e4ytti meno. Joten mukana t\u00e4ytyi roikkua, vaikka v\u00e4h\u00e4n limitill\u00e4 mentiin.<\/p>\n

Hanna ajoi ja painettiin talla pohjassa ratsukoiden edess\u00e4 tai per\u00e4ss\u00e4. Viittomat oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja tiesimme kyll\u00e4 hyvin, mik\u00e4 oli meininki. Kari pyrki pysym\u00e4\u00e4n poissa keulasta, mutta v\u00e4lill\u00e4 toki lipsahti my\u00f6s vetohommiin. Kilpailu mestaruudesta oli k\u00e4ynniss\u00e4 ihan ensimm\u00e4isist\u00e4 kilometreist\u00e4 l\u00e4htien. Meil\u00e4 oli kova kiire koko ajan ja taisi tulla v\u00e4h\u00e4n Hannalle yll\u00e4tyksen\u00e4, mist\u00e4 oikeastaan olikaan kyse. Otettiin huoltoja aika tiuhaan tahtiin, mutta oikeastaan vaan viilennettiin hevosta. Sit\u00e4 ei juoma kiinnostanut ja Karille ei ehditty edes tarjota. Kun lenkki l\u00e4hestyi loppuaan, niin Tanjakin tuli meit\u00e4 vastaan ja muutama muu tuttu ratsukko. Ekan lenkin (31 km) huitaisivat puoleentoista tuntiin. Palautuminen vei meilt\u00e4 5 minsaa aikaa ja Urho meni ensimm\u00e4isen\u00e4 tarkastukseen. Syke oli 60 ja kaikki arviointikohteet aata. Iloisin mielin p\u00e4\u00e4stiin tauolle. Pauliina huolehti vesien t\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4. M\u00e4 pyyhin hevosen puhtaaksi ja Hanna l\u00e4hti sit\u00e4 v\u00e4h\u00e4n taluttelemaan ja sy\u00f6ttelem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Puoli tuntia meni nopeasti, mutta saatiin taukopaikka taas valmiiksi ja koska Pauliina ja Matte lupasivat j\u00e4lleen hoitaa viimeisen huollon, niin heill\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n aikaa hoidelle vedet ja muut leiriin. Edess\u00e4 oli taas 31 km lenkki. Tarkoitus oli antaa punatiimin ja Ineksen ajaa kiinni. Ero oli niin pieni, ett\u00e4 sen turvin ei karkureissu ollut mahdollinen, joten Kari aloitti keskiketter\u00e4sti ja takaa tulevat joutuivat silloin luonnollisesti v\u00e4h\u00e4n puskemaan, ett\u00e4 saivat kiinni. Sitten oikeastaan ly\u00f6tiin jarrut pohjaan. Se oli snadisti huono juttu. Ines ja Kari katselivat vinosti hymyillen toisiaan ja antoivat juniorin tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Ja ennen kuin huomasivatkaan, niin p\u00f6lypilvi l\u00e4hestyi ja Nea puhalsi porukan k\u00e4rkeen. ERTF:ll\u00e4 oli palautuminen ottanut v\u00e4h\u00e4n aikaa ja l\u00e4htiv\u00e4t aika paljon per\u00e4ss\u00e4 toiselle lenkille. Mutta kun n\u00e4m\u00e4 kupeksivat, niin sielt\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 tultiin. Nea ei j\u00e4\u00e4nyt en\u00e4\u00e4 suuremmin rupattelemaan, vaan alkoi vauhdikas kymppi. Jos eka kymppi meni leppoisasti, niin toinen oli tosi, tosi kova. Kun sain jonkun kontaktin hurmioituneeseen ratsastajaan 20 km:n (50 km:n) kohdalla. K\u00e4ytiin pieni keskustelu. Hevonen oli hirvitt\u00e4vill\u00e4 ylikierroksilla ja sille oli ihan turha tarjota edes porkkanaa. Kari sent\u00e4\u00e4n joi ja v\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4ns\u00e4 viilennytty\u00e4\u00e4n jatkoi k\u00e4vellen matkaa. Hetken Urho tietenkin teputti ja tempoi, mutta aika nopeasti se tokeni ja p\u00e4\u00e4siv\u00e4t Pauliinan huoltoon. Siell\u00e4 sattui joku pieni k\u00f6mm\u00e4hdyskin ja meid\u00e4n \u00e4mp\u00e4rit joutuivat Jakken auton alle. Jakke herrasmiehen\u00e4 antoi pari \u00e4mp\u00e4ri\u00e4 omasta autostaan. Olisi toki p\u00e4rj\u00e4tty ilmankin, mutta kiva ele. T\u00e4ytyy palauttaa \u00e4mp\u00e4rit seuraavalla kerralla.<\/p>\n

Odottelin Pauliinan pisteell\u00e4 sen aikaa, ett\u00e4 sain n\u00e4k\u00f6havainnon. Tulivat ihan pirte\u00e4sti, mutta onneksi aika paljon rauhallisempaa tahtia, kuin hetke\u00e4 aiemmin. Jatkettiin Hannan kanssa matkaa. H\u00e4mm\u00e4stelin, miten paljon k\u00e4rkikolmikko oli temponut eroa. Tauolle tultaessa sit\u00e4 oli l\u00e4hes 20 minsaa. Homma kuitenkin tasaantui, sill\u00e4 maltillinen l\u00e4hestyminen takasi sen, ett\u00e4 olimme taas valmiita tarkastukseen kuudessa minuutissa. Hevonen sai edelleen kaikesta aata. Omaan silm\u00e4\u00e4n se alkoi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4syneelt\u00e4, mutta taas tarkastuksen j\u00e4lkeen pestiin ja puunattiin ja sai sy\u00f6d\u00e4kseen, niin otus reipastui ja kun annettin lupa l\u00e4hte\u00e4 kolmannelle lenkille, niin reippaasti se l\u00e4hti uuteen suuntaan. Juominen oli kuitenkin ollut \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, joten palattiin kiltisti alkuper\u00e4iseen tavoitteeseen, eli hyv\u00e4ksyttyyn suoritukseen.<\/p>\n

\"\"Ratsukko l\u00e4hti nelj\u00e4nten\u00e4 liikkeelle muutama sekunti Nean per\u00e4\u00e4n ja Kari katseli Nean hurjaa menoa kun ratsukko katosi silm\u00e4n k\u00e4ntamattomiin. Ei ollut mit\u00e4\u00e4n mahdollisuuksia vastata vauhtiin. Eik\u00e4 onneksi halujakaan. Ennakkoon olimme todenneet, ett\u00e4 mukana on 120 km menij\u00f6it\u00e4 sen verran, ett\u00e4 mitalisijoista ei tarvitsisi kilvoitella. Urholla ei sellaista kest\u00e4vyytt\u00e4 viel\u00e4 ole, ett\u00e4 tarjotun kaltaisia vauhteja pystytt\u00e4isiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yll\u00e4. Kun l\u00e4hdimme huoltoautolla liikenteeseen, niin totesin, ett\u00e4 jos Urholla olisi virtaa, niin kolmas sija olisi ollut mahdollisesti otettavissa.<\/p>\n

Matka taittui rennolla h\u00f6lk\u00e4ll\u00e4. Pidettiin rauhalliset tauot ja hevonen alkoi juomaan. Revittiin tuoretta ja tarjoiltiin porkkanaa ja kauraa. Hevonen s\u00f6i hyvin ja melassivett\u00e4 alkoi menn\u00e4 alas. Samalla sen yleisilme my\u00f6s piristyi. Huollettiin aika usein ja pidettiin n\u00e4in sek\u00e4 hevosen ett\u00e4 ratsastajan fiilist\u00e4 ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4. Toki mua harmitti, ett\u00e4 alkuvauhti oli ollut niin kovaa, ett\u00e4 hevosessa kuljettu matka ja vauhti selv\u00e4sti n\u00e4kyiv\u00e4t. Haluaisin Urholle helppoja kisoja ja t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei nyt silt\u00e4 vaikuttanut.<\/p>\n

Hannan kanssa ehdittiin jo jotain laittaa omaankin suuhun. Siin\u00e4 samalla pohdittiin, ett\u00e4 ihmiset, jotka aliarvoivat lajiamme eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 suorituisi edes 30km:n kisasta, puhumattakaan 100 km:n matkasta. Loppujen lopuksi totesimme, ett\u00e4 moni ei selvi\u00e4isi edes koko p\u00e4iv\u00e4n kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 huoltokeikasta. N\u00e4it\u00e4 suuria ajatuksia jakaessamme meinasimme taas unohtaa ratsastajan, joka tulikin aika kivalla tempolla kohti huoltoa. Kari totesi pitk\u00e4ll\u00e4 asfalttip\u00e4tk\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 vikalla lenkill\u00e4 taluttaa sen p\u00e4tk\u00e4n. Talutti my\u00f6s suurimmat yl\u00e4m\u00e4et ja 19km:n lenkin l\u00e4hestyess\u00e4 loppua hevonen vaikutti aika hyv\u00e4lt\u00e4. Haaveet saavuttaa ket\u00e4\u00e4n olivat romuttuneet, koska kolmas lenkki oli t\u00e4ll\u00e4 kertaa hevoselle vaikein lenkki. Siihen kului aikaa sama puolitoista tuntia, kuin huomattavasti pidempiin lenkkeihin v\u00e4h\u00e4n aiemmin. Pauliina ja Matte ottivat taas vikan huollon ja hevonen oli juonut hyvin.<\/p>\n

hevonen saatiin taas viidess\u00e4 minuutissa valmiiksi. Ei mit\u00e4\u00e4n huomautettavaa, mutta hevonen kompurui uralle kertyneeseen hiekkakn\u00f6\u00f6liin. Nyt oli 40 minuutin tauko edess\u00e4. Tosin uusintatarkastus lyhent\u00e4\u00e4 aina taukoa ja normaalit rutiinit ehdittiin j\u00e4lleen tehd\u00e4. Vietiin hevonen nudena tarkastukseen. Turunen p\u00e4\u00e4si samoihin aikoihin maaliin lainatossukan avustuksella, sill\u00e4 rautakenk\u00e4 oli lent\u00e4nyt muutama kilsa ennen maalia jorpakkoon. Suureksi iloksemme liikkui puhtaasti. Onnistumisesta saimme varmasti mekin lis\u00e4\u00e4 puhtia ja j\u00e4lleen laiteltiin hevosta valmiiksi. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa selvisi, ett\u00e4 Nean hevoselta oli my\u00f6s kulunut kenk\u00e4 finaaliin ja iso kivi oli kiilautunut kenk\u00e4\u00e4n sit\u00e4 v\u00e4\u00e4nt\u00e4en. Leikki loppui siihen. Tilanne oli siis se, ett\u00e4 edell\u00e4 menevi\u00e4 ei voinut mitenk\u00e4\u00e4n saada kiinni, mutta takaakaan ei kukaan ollut tulossa niskaan. Hyv\u00e4ksytty suoritus takaisi pronssimitalin.<\/p>\n

Huollettiin todella tiiviisti, ihan muutaman kilometrin v\u00e4lein. Hevonen joi ja s\u00f6i ja sama p\u00e4ti ratsastajaan. Matka oli samainen 19km ja kaikki askellajit olivat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Sykkeet olivat toivotulla tasolla ja tulivat tauoilla hyvin alas. Mik\u00e4p\u00e4s siin\u00e4 oli matkaa taittaessa. Kari oli luvannut tulla kolmeksi maaliin, koska silloin oli ennustettu pienen sateen alkavan. Ajeltiin viel\u00e4 Pauliinan huoltopisteelle, sill\u00e4 h\u00e4nkin otti lyhyemm\u00e4t v\u00e4lit ja kaksi huoltoa. Kari talutti sovitusti asfaltin ja Pauliinan huollosta l\u00e4hti laukoilla. Ehdittiin hyvin kilpailukeskukseen levollisilla mielill\u00e4. Olin todella ilahtunut, kun huomasin, ett\u00e4 v\u00e4ke\u00e4 oli paljon j\u00e4\u00e4nyt odottelemaan Urhon maaliintuloa. Lilan tiimin v\u00e4ki p\u00e4\u00e4si v\u00e4h\u00e4n vitsailemaankin viel\u00e4 ihan maalisuoran tuntumassa. Fiilikset olivat luonnollisesti hyv\u00e4t.<\/p>\n

\"\"Kari ylitti maalilinjan k\u00e4ynniss\u00e4, mutta tuuletellen, tietenkin. Kannustusta tuli ja sit\u00e4 saimme koko matkan ajan, kun siirryimme tauko\/tarkastusalueelle. Aika mahtavaa. Hevonen oli v\u00e4synyt. Sykkeet pomppivat pitk\u00e4\u00e4n 58 ja 64 v\u00e4lill\u00e4. Aika kuumottavaa oli, ett\u00e4 koko toimihenkil\u00f6porukka oli vieress\u00e4 odottamassa, sill\u00e4 heit\u00e4 odotti viimeinen tarkastus. My\u00f6s paikalla olleet muut ihmiset olivat ker\u00e4\u00e4ntyneet seuraamaan tilannetta. Kari mittasi sykett\u00e4, Hanna piti hevosta ja m\u00e4 loiskin vett\u00e4. Laskeskeltiin my\u00f6hemmin, ett\u00e4 400-500 litraa sit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n aikana kului. Arviolta nysv\u00e4simme vajaan vartin verran ennen lopputarkastusta. Arkailtiin menn\u00e4, mutta toisaalta tiiviisti seuraavat katseet houkuttelivat siirtym\u00e4\u00e4n jo tarkastukseen. Sykkeen mittaaminen tuntui kest\u00e4v\u00e4n n. puoli tuntia. Katselimme toisiamme ja pidimme muka kepe\u00e4\u00e4 keskustelua yll\u00e4. Lopputarkastus on kyll\u00e4 ehk\u00e4 kaikista pahin paikka. Lopulta ell ilmoitti sykkeen, joka oli 64. Aika korkea ja mielest\u00e4mme emme menneet edes riskill\u00e4, mutta mik\u00e4 lie mittaushetkell\u00e4 nostatti sit\u00e4, kun tosiaan oli omassa mittauksessa annettu menn\u00e4 reippaasti alle kuuden kympin. Ihon kimmoisuus oli B ja kaikki muut kohteet A. Eih\u00e4n siin\u00e4 sitten muuta, kuin kovat halit p\u00e4\u00e4lle ja kiitokset toimihenkil\u00f6ille. Pauliina oli kapsahtanut Karin kaulaan jo maaliviivalla oli tietenkin ensimm\u00e4isten joukossa onnittelemassa. Ei mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n suuria tunteita, mutta tietenkin ilon ja onnistumisen fiilikset olivat p\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun aloimme laitella hevosta ja purkaa leiripaikkaa. Onnittelijoita riitti ja sadekin kilpistyi muutamaksi pisaraksi. Kari ylitti maalilinjat 2 minsaa yli kolmen, joten aika lailla hyvin oltiin aikataulussa.<\/p>\n

Koska olimme kupanneet, niin palkintojenjako tuli varsin nopeasti. Hevosella sent\u00e4\u00e4n oli ehditty pit\u00e4\u00e4 kylmi\u00e4 jaloissa ja se oli muutenkin siistin n\u00e4k\u00f6inen. \u00c4ij\u00e4 sen sijaan ei ehtinyt vaihtaa vaatteita, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 mit\u00e4\u00e4n parempaa mukana edes ollut, koska ei odotettu mitalisijaa. V\u00e4h\u00e4n oikin h\u00e4vetti, kun vaatetus oli niin nuhruinen. Onneksi Ines ja Emma olivat siisteiss\u00e4 vaatteissa ja hevosten sel\u00e4ss\u00e4. Kari meni taluttaen, sill\u00e4 oman suorituksen loppumisesta oli niin lyhyt aika, ett\u00e4 ei ehditty kaveria edes satuloida.<\/p>\n

\"\"Palkinot olivat lietolaiseen tapaan ruhtinaalliset. Jos viimeksi joku totesi, ett\u00e4 hylk\u00e4yksen vuoksi ei olisi kannattanut edes tulla, niin kyll\u00e4 me jouduimme toteamaan, ett\u00e4 todellakin kannatti. Hyv\u00e4 ett\u00e4 palkinnot mahtuivat kyytiin takaisin kotimatkalle. Kisan j\u00e4lkeen lorvittiin venuella ja kaikessa rauhassa siivoiltiin paikkoja. Viimeisin\u00e4 oltiin ja ihan hyv\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4tiin viel\u00e4 y\u00f6ksi. Kovasti puimme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Marin, Jarin, Lauran ja Hemmon kanssa. Draamaakin oli ihan p\u00e4iv\u00e4n loppuun asti. H\u00e4m\u00e4r\u00e4n laskeutuessa Kari ja Jari hakivat kyl\u00e4lt\u00e4 pizzaa ja olutta. Mik\u00e4 olisikaan ollut parempi tapa lopettaa p\u00e4iv\u00e4?!?<\/p>\n

Aamulla leppoisaa oleilua ja Urho sai hetken viel\u00e4 tarhata muiden tallin hevosten kanssa. Ama laitettiin kotiin ja vilkuteltiin heid\u00e4t kotimatkalle. Puolen p\u00e4iv\u00e4n aikaan olimme itse valmiita l\u00e4ht\u00f6\u00f6n. Kiittelimme kisaj\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t ja l\u00e4hdimme parin tunnin ajomatkalle. Siin\u00e4 ehdimme my\u00f6s analysoida reissua. Selv\u00e4\u00e4h\u00e4n se oli, ett\u00e4 mitali l\u00e4mmitti, mutta suorituksessa itsess\u00e4\u00e4n oli hyv\u00e4t ja huonot hetkens\u00e4. T\u00f6it\u00e4 pit\u00e4\u00e4 viel\u00e4 tehd\u00e4, mutta olen kyll\u00e4 \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n hyvill\u00e4ni, ett\u00e4 vammajalka kesti kisan. Ei ollut helppo kisa, sill\u00e4 pohjat olivat kovat ja reitit tekniset. Jalat joutuivat koville. Turvotusta ei juurikaan ollut, joten sekin oli hyv\u00e4 juttu. Lis\u00e4ksi sunnuntaina hevonen vaikutti ihan palautuneelta, vaikka luonnollisesti edess\u00e4 on huilia laitumella. Alkuvauhti oli liian kova, mutta kuten jo totesin, ei siit\u00e4 oikein voi alussa heti j\u00e4tt\u00e4yty\u00e4. Jos saisi kaverin, jonka kanssa olisi sama taktiikka, niin ehk\u00e4 sitten, mutta kun ei Annesta saatu kaveria hitaampaan vauhtiin, niin pakko oli sitten l\u00e4hte\u00e4 kovaan kyytiin mukaan. Kisana t\u00e4m\u00e4 oli kyll\u00e4 hyv\u00e4 ja j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 alusta loppuun asti. Ja kuten nuori hopeamitalisti jossain totesi, niin kivaa on, kun ihan oikeasti kisataan. Olisin vaan toivonut, ett\u00e4 muutkin kvaalautuneet olisivat uskaltautuneet l\u00e4ht\u00f6viivalle. Haaveissa odotan, ett\u00e4 SM-startissa olisi 10-15 ratsukkoa. Ehk\u00e4 ensi vuonna. Toivottavasti ollaan silloin taas mukana ja tavoitteena luonnollisesti voitto, niin kuin aina kun l\u00e4ht\u00f6viivalle asettaudutaan. Se onkin sitten toinen juttu, mik\u00e4 kellekin on voitto. T\u00e4ss\u00e4 kisassa meille henkil\u00f6kohtainen voitto oli saada hevoselle 100km tulos. Silt\u00e4 osin tavoitteet t\u00e4yttyiv\u00e4t yli odotusten. T\u00e4st\u00e4 on taas hyv\u00e4 jatkaa ja kuten er\u00e4\u00e4ss\u00e4 onnitteluviestiss\u00e4 todettiin, t\u00e4ll\u00e4 onnistumisella jaksaa taas yli muutaman ep\u00e4onnistumisenkin. Aaltoliikett\u00e4, sit\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 on ja se on aina hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4ht\u00f6listat 1. Per\u00e4l\u00e4 Anne – Millionfield’s Roadrunner 2. Beilmann Ines – Vandah El Aryes 3. K\u00e4rkk\u00e4inen Kari – Princzis SE ox 4. Kupari Krista – Al Namar IL ox Luvallinen poisj\u00e4\u00e4nti 5. Siuvo Emma – El Sahram 6. Keitaanranta Vera – Triippops Phantom 7. Mickelsson Nea – Azartas LT ox Tulokset 1. Ines Beilmann-Lehtonen – […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":369,"menu_order":3,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"templates\/template-full.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1913","page","type-page","status-publish","hentry","post"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1913","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1913"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1913\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2066,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1913\/revisions\/2066"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/369"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suonpaa.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1913"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}