Aamutallit alkavat olla koko ajan helpompia. Valo tekee paljon ja kun tuota ajomatkaakin on, niin onhan se miljoona kertaa miellyttävämpää ajella, kun näkee missä liikkuu. Muutenkin. Linnut laulavat ja aurinko paistaa, niin mikäs on tallihommia tehdessä. Karikin oli hetkellisesti kotiutunut, joten saatiin viikattua lantalavan pressu siististi ja suojattua sisältö sateelta. Alkuviikosta satoikin niin rankasti, että lavan lattia näytti olevan suhteellisen liukas.
Hevosista lähtee karvaa aivain mielettömästi ja Furminaattori oli taas tarpeem. Sella vänteli naamaansa, kun joutui käsittelyyn, mutta siitäkin lähtee karvaa ihan levyinä. Tatankan karva on pumpulimaisempaa ja sen irtoaminen on maltillisempaa. Sillä sen sijaan heiluu hampaat! Ja tietenkin se menee niin, että nuorella eläimellä hampaat vaihtuu, mutta hassu juttu tuokin vaan on. Eikö hevosella esimerkiksi voisi olla samat hampaan lapsesta aikuiseksi?
Hevoset painelivat pihalle ja meillä oli taas kaikkea puuhaa tehtävänä. Tallitupa oli pysynyt todella siistinä, kun Kari oli ollut viikon poissa, joten viikottainen tallituvan siivous jäi multa kokonaan pois ohjelmasta. putsailin sitten karsinoiden ovia ja huiskin hämiksien seittejä pois. Samalla kartoitin maalaustarpeita. Kalkki on pysynyt hyvänä ja seinät niiltä osin näyttävät lähes uusilta.
Kun päästiin talilta pois, niin Rita lähti tekemään pitkää treenilenkkiä. Sara toteutti saman omaan tahtiinsa kotonaan. Alun perin piti viedä tytöt yhteislenkille, mutta muuttujia on näillä nuorillakin liikaa, joten päädyttiin siihen, että jokainen tekee tämän lenkin yksinään ja yritetään huhtikuulle saada yhteislenkki aikaiseksi. Kumpikin ratsastaja teki treeninsä ohjeistuksen mukaan ja illalla sain vähän faktoja analysoitavaksi. Hyvässä vaiheessa ollaan.Kari kävi illalla Sellan kanssa kentällä. Kaikki mahdolliset kuviot käytössä ja kenttä tuntui olevan kohtuullisessa kunnossa.