Pauliina oli kertonut aikovansa Hopoa vähän hyppyyttää ja niimpä mekin ryhmityimme kentän tuntumaan katselemaan. Kenttä oli todella märkä ja loskainen, sillä vettä ja räntää on roiskinut melkein viikon.
Hopolainen oli hyvässä vireessä ja uhkui intoa, kun Pauliinan kanssa pääsivät esteille. Sitä mukaa, kun puomit nousivat, niin sekin alkoi pistää parastaan. Loikista päätellen irtoesteinä voisi helposti kokeilla metriäkin. Kivasti meni, ilman suurempaa kolinaa. Hopolle tekee todella hyvää saada välillä tuollaista vaihteluakin sen perinteisen maastoköpöttelyn sijasta.