Aamusta selkään. Hopo on vähän nuutunut. Lieneekö syynä edelleen lämmin sää, vai edellisen päivän ehkä vähän stressaava ratsastajien vaihtelu. Muuten se on hyvällä tuulella.
Teemme perinteiset pitkät alkuverkat, sitten kentälle kieppumaan. Laukkoja koitamme, mutta ei mene ihan tyydyttävällä tavalla. Loppuverkat päättärille ja sitten takaisin kentälle kakkoja siivoamaan.
Lopussa vähän nolo episodi, kun ajattelin vielä kavuta selkään, niin satula kiepsahtaakin alta pois ja mätkähdän maahan. Hopo ressukka vain vaihtelee painoa jalalta toiselle ja tuntee varmaan suunnatonta myötähäpeää. En viitsi enää vyötä kiristää, vaan löysään sen lopullisesti ja mennään talutuksessa tallille.
Puomilla se seisoo hienosti ja riivin sitä tunteella, että saataisiin talvikarva jo pois. Sitten vähän kävellään ja nappaillaan tuoretta ruohoa, joka nyt on varmaan parhaimmillaan ja suussasulavan makoisaa.