Iltaselle menemme tallille aikeena vähän irtojuoksuttaa. Kenttä oli käytössä ja päätämme sitten, että otetaan ukko liinaan ja juoksutetaan pellolla. Vähän olin epäileväinen, että mahtaako lähteä multa hanskasta.
Ensimmäisellä yrittämällä Hopo vaan kiilaa itsensä ihan mun iholle, eikä ole puhettakaan, että alkaisi ravailemaan kehällä. Toisella yrityksellä elkeet näyttävät samalta, joten heilautan raippaa pari kertaa napakasti ja johän läks. Harmi vaan, että ihan eri suuntaan kuin oli tarkoitus. Parit pukit ja akka irtaantuu narusta välittömästi ja muutaman venytetyn juoksuaskeleen jälkeen kupsahtaa sänkipellolle ja polle laukkaa sadan metrin päähän syömään.
Kari hakee hevosen ja minä kerään arvokkuuden rippeet kanveesista ja yritetään kolmannen kerran. Nyt homma lähtee hyvin liikkeelle ja vauhtia piisaa. Otetaan paljon siirtymisiä ravin ja laukan välillä ja sopivassa välissä käännetään suunta ja sama juttu toiseen kierrokseen. Aikansa juostuaan on hevonen hiessä ja valmis jäähdyttelyn, sekä pikapesun kautta pilttuuseensa syömään ansaittua iltapalaa.