Tänään kotona Minulla on aivan loistava perhe. Asumme Tuusulassa Tuomalan kylässä. Tonttimme on isohko ja rajoittuu metsään jossa käyn päivittäin lenkillä. Usein tarvomme suota pitkin ”taistelukoulun” maastoihin, nykyään sitä kutsutaan kai Puolustusvoimien koulutuksen kehittämiskeskukseksi. Talo on vanha, mutta yhteistuumin sitä remontoimme niin sisältä, kuin ulkoakin. Autan minkä voin. Ainakin osallistun ja hyörin siellä missä tapahtuu. Kun taloa maalattiin, sain useita upeita sinisiä täpliä ja olin niistä äärettömän onnellinen. Sininen pukee minua! (4 kk) Emäntäni on opettaja ja opinnonohjaaja ammatillisessa oppilaitoksessa Espoossa. Tiedättehän opettajien työajat ja kesälomat. Saan siis viettää hänen kanssaan runsaasti laatuaikaa ja joskus olen hänen työpaikallaankin mukana, kun on ”vaan paperihommia”. Siellä koululla on hienoa väkeä ja olen sielläkin varsin suosittu, vaikka itse sanonkin. Osaan käyttäytyä, jos oikein haluan ja saan osakseni paljon silittelyä ja suukottelua ja sehän sopii. Isäntäni on tietotekniikka-guru. Naputtelee konetta päivät pitkät työkseen ja huvikseen. En oikein pidä siitä, että hän istuu koneella ja silloin mustasukkaisuuttani tungen syliin. Pentusena isäntä oli tästä iloissaan, mutta jostain syystä hän ei enää niin mielellään ota minua syliin, istuessaan työpöydän ääressä. Kerran viikossa isäntä pitää etäpäivän ja silloin oleilen koko päivän hänen seurassaan ja pidämme hauskaa, kun emäntä on poissa. Isännän kanssa käymme Järvenpäässä tottelevaisuus koulutuksessa. Isännällä on vielä paljon opittavaa. Isäntä on myös osapäivämuusikko ja soittaa heavya bändissä nimeltä Wirus. Olemme kaikki hänestä hyvin ylpeitä. Perheeseen kuuluu myös Juha, josta tulee isona media-moguli. Harmikseni Juha muutti omaan kotiin keväällä 2004. Juha on kova juoksemaan ja heittelemään keppejä sekä lumipalloja. Meillä on yhdessä tosi hauskaa. Juhassa on pari vikaa. Hän on huono suunnistaja ja olen kiusallani jättänyt hänet muutaman kerran metsään yksinään hortoilemaan. Siten hän varmasti oppii hyvin löytämään Saksankalliolta kotiin. Toinen ikävä puoli on se, että Juhan naamaa ei saa nuolla. Onneksi minulla on pitkä ja nopea kieli. Juhan sänkyyn ei saa mennä, muuta kuin päivällä salaa. Jarko muutti meiltä pois, kun olin aika pieni. Hän leikitti minua kovasti ja kuljetti pitkillä kävelylenkeillä. Jarkon naamaa sai nuolla mielin määrin ja sängyssä oli aina tilaa minulle. Jarko käy meillä usein ja silloin pusutan hänet aivan märäksi, sillä sehän on velvollisuuteni. Kun Jarko on kotona yötä niin nukun hänen vieressään, jos Emmi on mukana, niin meillä on vähän ahdasta ja pusuttelussakin joutuu odottamaan vuoroaan. Meillä asuu myös 3 kissaa; eri ikäisiä ja näköisiä. Osa pörröisiä ja osa sileäkarvaisia. Kissat syövät tosi hyvää ruokaa. Kissoilla on lystikäs tapa leikkiä, ne huiskivat etukäpälillään. Olen ottanut saman tyylin ja meillä on oikein hauskaa. Niitä olisi tosi kiva jahtailla, harmi vaan, että joku on aina kieltämässä. Kummalliset tassut niillä kuitenkin on: ne pistää. Ei kuitenkaan niin kovasti, etten menisi heti uudelleen leikkimään, kun kuonoani on ensin vähän paikkailtu. Kissojen ansiosta minulla on ns. kissan päivät. Aluksi perheeni oli sitä mieltä, että en saa olla sohvalla, saati sitten sängyssä. Emännälle tuli kuitenkin paha mieli, kun kissat saavat loikoilla missä haluavat ja niin sitten minäkin sain lisää oikeuksia. Nykyään nukun mamin kainalossa ja kylmällä säällä pääsen vaikka peiton alle lämpimään. mau mau! (4 kk) Minulla on aika selkeä päivärytmi. Kuudelta herätän emännän nuolemalla ja sitten emäntä herättää isännän, joka vie minut ”ykköselle”. Yleensä haemme lehden. Sen jälkeen saan aamupalan ja sitten onkin ”kakkosen” vuoro. "Kakkonen" on puolen tunnin lenkki. Jos emäntä jää kotiin, kipaisen äkkiä takaisin sänkyyn ja isäntä lähtee töihin. Torkun vielä hetken aamu-TV taustalla kohisten. Mami vie minut pitkälle lenkille puolen päivän aikaan. Saan juosta metsässä vapaana. Sen jälkeen hän lähtee töihin ja jättää minulle jotain järsittävää. Isäntä tulee lähes aina neljältä kotiin. Pääsen taas lenkille ja sitten isäntä lähtee usein treeneihin. Iltasella käyn vielä pihalla pissillä ja kymmenen aikaan minua alkaa nukutta, mutta makuuhuoneeseen vetäydyn vasta ihmisten kanssa samaan aikaan. Vauhtia riittää aamusta iltaan! (7 kk) Olen aina siellä, missä perheenikin. Jos he siirtyvät toiseen huoneeseen, menen perässä. Teen tämän vain siksi, etteivät he joutuisi olemaan yhtään yksin. Olen niin uhrautuvainen, että seuraan emäntääni jopa vessaan. Saunassa istun ensimmäisten joukossa. Omistaan täytyy pitää huolta. Ja sitäkään ei voi tietää, jos he vaikka aikovat syödä jotain herkkuja. Täytyy olla valppaana ja tilanteen tasalla. Joskus saatan napata jotain ilman lupaakin, mutta siitä saan aina huutia. Viikonloppuisin käymme usein vierailuilla ja varsinkin mummolassa on hauskaa, siellä on 2 setteriä, jotka leikkivät kanssani vähän vastentahtoisesti, mutta voinhan kirmailla yksinänikin. Peppi on hyvä riehukaveri, mutta Daisy on liian nyhverö minuun makuuni. Jos perheeni on matkoilla, vietän aikaani Pepin ja Daisyn seurassa. Papparaiset rakastavat minua kovasti ja olen heille aina tervetullut vieras. Joskus vielä sekin päivä koittaa, kun kiipeän yläkertaan. Sen jälkeen lupaan ja vannon, että lämmitän papparaisiakin sängyssä peiton alla tiukasti tuhisten. Autossa on metkaa matkustaa, kun maisemat vaihtuvat ja koko ajan tapahtuu jotain. Se onkin mottoni. Täytyy olla actionia. Onneksi perheeni on kanssani samaa mieltä. ;) (6,5 kk)